Uuden yksityisen yliopistotyönantajan eetokseen voi tutustua kirjasesta "Kasvun kirja. Nöyryys ja intohimo". Historiaan jääneitä ovat sen mukaan mm. sitovat työehtosopimusmääräykset (s.8). Tulevaisuutta edustaa joustava työehtosopimuskulttuuri. Voi vaan arvata mikä ja kuka joustaa...
maanantaina, syyskuuta 14, 2009
YLIOPISTOTYÖNTEKIJÄT JA SOPIMUKSET
Uuden yksityisen yliopistotyönantajan eetokseen voi tutustua kirjasesta "Kasvun kirja. Nöyryys ja intohimo". Historiaan jääneitä ovat sen mukaan mm. sitovat työehtosopimusmääräykset (s.8). Tulevaisuutta edustaa joustava työehtosopimuskulttuuri. Voi vaan arvata mikä ja kuka joustaa...
tiistaina, syyskuuta 08, 2009
LOMAPANKKIA KEHIIN!
SATAKOMITEA JA RAIDERATKAISUT
Olen 23.9 kommentoimassa SATA -komitean linjauksia Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Sosiaaliturvan hyvinvointikäsitykset puntarissa pohtivassa seminaarissa. Tilattu tulokulmani on pätkä-työ-elämä. Tapailemistani suunnista ks. esim.
- HS vieraskynäkirjoitukseni Sumeaa logiikkaa työelämään
- ja PAM:n pj Ann Selinin ehdotus silpputyöntekijöiden aseman parantamiseksi nimettävästä palkansaajaliikkeen "sivuraiteelta pääradalle -työryhmästä".
Seminaari ohjelma:
13.00
Avaus
Yhdistyksen esimies Sakari Kainulainen
Riskien korvaamisesta elämänhallintaan
Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto
Kommenttipuheenvuorot
Asiantuntija Vesa Rantahalvari, EK
Apulaisjohtaja Kaija Kallinen, SAK
Tutkijatohtori Anu Suoranta, Pohjoismaisen hyvinvointiuniversalismin rajat -hanke, HY
Yleisökeskustelu
14.40-15.00 Kahvitauko
Kommenttipuheenvuorot jatkuvat:
Tutkimusprofessori Olli Kangas, Kela
Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Professori Esa Kirkkopelto, Teatterikorkeakoulu
Yleisökeskustelu
tiistaina, elokuuta 25, 2009
VÄITTEET OVAT KOVIA, MUTTA NIIN ON TODISTUSKIN
Talouselämä -lehdessä 24.8.2009 on Taru Taipaleen kirjoittama artikkeli väitöskirjastani Halvennettu työ.
keskiviikkona, elokuuta 19, 2009
PYÖRÄT NE LAULOIVAT: "KUOPIJOON KÄY TIE!" KISKOTTII KIRSKUVAT: "TERVEHDYKSET VIE!"
Abstraktikutsu:
Sosiaalipolitiikan päivillä Kuopiossa 22.-23.10.2009 kokoontuu työryhmä
Työn, turvan ja turvattoman työn kohtaannot -työryhmä
Työelämä on muuttunut paljon 1990-laman jälkeen. Uudet työnteon ja -teettämisen muodot, kuten pätkä-, silppu-, ja vuokratyöt, ovat yleistyneet. Perinteistä ehjää työuraa pilkkoo myös lisääntyneet siirtymät työmarkkinoiden sisällä sekä niiltä ulos ja sisään. Tänä päivänä työmarkkinoita rei'ittää vielä laman massairtisanomiset ja -lomautukset. Kaikkien aukkojen keskellä työntekijöiden sosiaaliturva on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään entisellään.
Tässä työryhmässä tarkastellaan mm. millaisia sosiaalisia riskejä uusiin työnteon ja -teettämisen muotoihin ja työmarkkinatransitioihin sisältyy. Miten työpolitiikan toimijat, kuten ammattiyhdistysliike ja lainsäätäjä, pyrkivät ja pystyvät vastaamaan näihin riskeihin? Millaiset uudet poliittiset ratkaisut voisivat lisätä sosiaalista turvallisuutta?
Työryhmiin tulee ilmoittautua suoraan ryhmän vetäjälle 30. syyskuuta mennessä. Mikäli olet aikeissa pitää esityksen työryhmässä, tiivistelmä (½--1 A4-liuska) tulee toimittaa ryhmän vetäjille 14.09.2009 mennessä.
Ryhmän yhteyshenkilöt ovat:
YTM Tapio Rissanen, tapio.rissanen(at)uta.fi
VTT Anu Suoranta, anu.suoranta(at)helsinki.fi
Sosiaalipolitiikan päivät: http://www.uku.fi/ssf/sospol/sospol_paivat/
sunnuntaina, elokuuta 09, 2009
sunnuntaina, elokuuta 02, 2009
UUSI TYÖ 6
keskiviikkona, heinäkuuta 29, 2009
perjantaina, heinäkuuta 17, 2009
HESARIN VIERASKYNÄ UUSI TYÖ 2
Artikkelin lisämausteena suosittelen luettavaksi taannoista Yhteiskuntapolitiikan kirja-arvosteluani "Herroja on aina ollut - niin myös orjia", jossa kritisoin Vähämäen paikkasidonnaisuuden katoamisen ylikorostuneisuutta. Uusi työ ei vaan syrjäytä vanhaa, vaan vanhassakin työssä ja paikassa - niin Cittareissa kun metallipajoissa - uuden työn teettämisen tapa on pelottavan tehokkaalla tavalla läsnä.
keskiviikkona, heinäkuuta 15, 2009
VIERASKYNÄN UUSI TYÖ 1
torstaina, heinäkuuta 02, 2009
PUHUTAAN ASKAA ELOKUUSSA
Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa
maanantaina 31.8.2009 klo 18.00 – 20.00
Miika Saukkonen ja Jukka Peltokoski
keskustelevat kirjoista
”Paskaduunista barrikadille” ja
”Halvennettu työ”
Keskustelun vetää VTT Anu Suoranta
Tervetuloa!
Työväenliikkeen kirjasto
Paasivuorenkatu 5 B, 2.krs
00530 Helsinki
Lisätietoja:
Lisätietoja: kirjastonjohtaja Kirsti Lumiala puh. 09 750 429,
e-mail kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi
Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa keskustellaan ajankohtaisista historia-, politiikka-, kaunokirjallisuus- ja runoteoksista.
tiistaina, kesäkuuta 23, 2009
TYÖN, TURVAN JA TURVATTOMAN TYÖN KOHTAANNOT KUOPIOSSA
Vedän lokakussa yhdessä Tapio Rissasen kanssa Sosiaalipolitiikan päivillä Kuopiosssa työryhmää Työn, turvan ja turvattoman työn kohtaannot. Tervetuloa, työpapapereita ja ennen muuta työn ja elämän maailmaa kehittelemään :)
Ryhmän esittely:
Työn, turvan ja turvattoman työn kohtaannot
Työelämä on muuttunut paljon 1990-laman jälkeen. Uudet työnteon ja -teettämisen muodot, kuten pätkä-, silppu-, ja vuokratyöt, ovat yleistyneet. Perinteistä ehjää työuraa pilkkoo myös lisääntyneet siirtymät työmarkkinoiden sisällä ja niiltä ulos ja sisään. Tänä päivänä työmarkkinoita rei'ittää vielä laman massairtisanomiset ja -lomautukset. Kaikkien aukkojen keskellä työntekijöiden sosiaaliturva on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään entisellään.
Tässä työryhmässä tarkastellaan mm. millaisia sosiaalisia riskejä uusiin työnteon ja -teettämisen muotoihin ja työmarkkinatransitioihin sisältyy? Miten työpolitiikan toimijat, kuten ammattiyhdistysliike ja lainsäätäjä, pyrkivät ja pystyvät vastaamaan näihin riskeihin? Millaiset uudet poliittiset ratkaisut voisivat lisätä sosiaalista turvallisuutta?
Ryhmän yhteyshenkilöt ovat:
YTM Tapio Rissanen, tapio.rissanen(at)uta.fi
VTT Anu Suoranta, anu.suoranta(at)helsinki.fi
maanantaina, kesäkuuta 15, 2009
TYÖN TEETTÄMISEN SARJARIKOLLISET
Lauantain Vapaus valita tosin foorumi 4:n Demokratin kriisistä aitoon vaikuttamiseen/ ay-liike ja demokratia -prekarisaation ja osallistumisen haasteet päätäni kolahduttavin muotoilu tuli JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuorelta, joka formuloi laittomia määraikaisuuksia esim. julkisella sektorilla teettävien työnantajien toimia sarjarikollisiksi!
Itse pyrin samassa logiikassa suuren salin loppukeskustelussa(kin) positioimaan foorumin teesien kärjen ensin perusteettoman, jopa laitoman työn teettäjään, siihen sarjarikolliseen. Ja vasta sitten pikkurikolliseen so. ammattiyhdistysliikkeeseen, joka toki ei ole ottanut koko sitä potentiaalia ja voimaa käyttöön, joka sillä voisi moninaistuneessa työelämän todellisuudessa kaikenlaisen sekalaisen prekariaatinkin turvaajana olla.
perjantaina, kesäkuuta 12, 2009
TREFFAILLAAN! MONINAISTUVA EDUNVALVONTA RAITEILLEEN
Tänään 12.6. ilmestyneessä PAM -lehdessä 10/2009 otetaan uteliaan kiinnostuneita askelia kohti sitä vielä vähän vierasta, mutta samalla hurjan kiinnostavaa toista kohden. Sini Saaristan tekemässä Juttua tupaan jutussa Paskaduunista barrikaadeille kirjan kirjoittaja Miika Saukkonen, Halvennettu työ teoksella helmikussa väitellyt tutkija Anu Suoranta ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tapailevat yhteisen sävellajin tunnistamista pätkä- ja silpputyöntekijöiden työelämän hyventämiseksi! Bändi ei ole paskempi, vääntämistä varmaan riittää, mutta treenaaminen saattaa tehdä menestyvän orkesterin. Ja (handsfree) ensitreffien jälkeen jää tunne, että sitä jotenkin janoaa syvempää suhdetta..
.. "ole hyvä nyt, mulle hyvä nyt, eka kertaa oon tässä tilanteessa, ole hyvä nyt ja anna mun koskettaa..."
lauantaina, kesäkuuta 06, 2009
MIKSEIVÄT TYÖNANTAJAT HALUA OLLA SOPIMUSOSAPUOLIA
Pauli Kettunen toimii Helsingin yliopistolla poliittisen historian professorina. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet laaja-alaisesti ammattiyhdistys- ja työväenliikkeen historiaa. Viime vuosina Kettunen on keskittynyt pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja työelämän suhteiden tutkimukseen. Häneltä on julkaistu muun muassa teokset: Työjärjestys: Tutkielmia työn ja tiedon poliittisesta historiasta (Tutkijaliitto 1997), Kansallinen työ: Suomalaisen suorituskyvyn vaalimisesta (Yliopistopaino 2001) sekä viime vuonna ilmestynyt Globalisaatio ja kansallinen me. Tässä haastattelussa Kettunen käsittelee sekä ay-liikkeen aatehistoriallista taustaa että tulevaisuuden haasteita.
perjantaina, kesäkuuta 05, 2009
PAM:n EDUSTAJISTO TUKEE!
keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2009
SIVURAITEELTA PÄÄRAITEELLE
Helsingin Sanomat 3.6.2009:
Silppu- ja pätkätyöläisten asema pitää saada kuntoon, vaatii Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Yksi tapa tarttua asiaan on Selinin mukaan tutkija Anu Suorannan kehittämän ansiokehityksen ja sosiaaliturvan kaksiraidemalli, joista toinen raide vastaa perinteisen, vakituisen ja kokoaikaisen työuran tarpeisiin. Toinen raide huomioi ihmiset, joiden työura kulkee pätkissä.
Selin otti kaksiraidemallin esiin PAMin edustajiston kokouksessa Helsingissä keskiviikkona.
"Silpputyöläisten asemaa pitää parantaa, ja se edellyttää nopeita toimenpiteitä. Keinoina voisivat olla uudet elementit verotuksessa, työttömyysturvassa ja työehtosopimuksissa", Selin sanoi.
Selin ehdotti, että SAK ryhtyisi nopeasti toimiin kaksiraidemallin pohjalta.
Hänen mielestään sivuraiteelta pääradalle -työryhmä pitäisi nimetä mahdollisimman pian, jotta työ voisi alkaa syksyllä.
Selinin koko puhe PAM:n sivuilla pdf:nä
Ja Turun Sanomat kiskoilla myös :)
tiistaina, kesäkuuta 02, 2009
TULEVAISUUS OLI ENNEN MEITÄ?
Pätkätyöt olivat naisten arkea jo 1920-luvulla
: Kaapin paikka
Keskiviikkona 3.6.2009 klo 12.15 - 12.35, toinen lähetys lauantaina 6.6. klo 17.40
Säännöllisen epäsäännöllinen vajaa katkotyö. Tämä on tutkija Anu Suorannan määritelmä naisten tehdastyöstä 1920- ja -30 -lukujen Suomessa. Suoranta on tutkinut Littoisten verkatehtaan naistyöntekijöiden työtä ja toteaa, että tehtaalla vain neljäsosalla naisista oli vakituinen työ, loput tekivät töitä pätkissä.
Kaapin paikka -ohjelmassa tarkastellaan pätkätöiden Suomea ja käännetään katse menneisyyden toimijoihin. Naisten ja miesten pätkätöiden historiaa on kirjoitettu vasta vähän, mutta historian valossa 2000-luvun pätkätyösuhteiden yleisyys ei ole mikään uusi ilmiö. Anu Suorannan keskustelukumppanina on toimittaja Emilia Cronvall.
Ylläolevasta Ylen esittelytekstistä poiketen väitän kyllä, että katse ei käänny hetkeksikään menneisyyden toimijoihin. Hakee ehkä argumentteja sieltä, mutta zoomina oli ja on tulevaisuus. Menneisyys meni jo. Tulevaisuudesta on syytä kamppailla.
maanantaina, kesäkuuta 01, 2009
AY-LIIKE EI OLE VAKUUTUSLAITOS - VAAN JOTAIN ENEMMÄN


Varsinaissuomalaisessa VasenSuunta lehdessä 1/2009 (pdf -linkistä ja s. 12) on julkaistu haastatteluni "Ay-liike ei ole mikään vakuutuslaitos". Pohdittavan jutussa ovat mm. säännöllisen epäsäännöllistä työtä tekevien edunvalvonnan konkreettiset askeleet ja se, onko prekariaatti yhteiskunnallinen luokka. Toimittajana oli Markku Hongisto.
Vasemmistonaisten Pippuri -lehden 2/2009 kirjakatselmuksessa puolestaan on Riikka Korpinurmen esittely Halvennetusta työstä.
(Myös kuvaa klikkaamalla pääsee tavaamaan tekstiä)
tiistaina, toukokuuta 26, 2009
YTIMEN TYÖKIRJAT
Uusimmassa Ydin -lehdessä 2/2009 Eila Salomaa esittelee väitöskirjani "Halvennettu työ" otsikolla Pumpuliflikoista määräaikaismaistereihin. Kirjaesittelyt on myös pamfletista Paskaduuista barrikaadeille - Prekariaatin julistus ja Hoivaajien kapina - Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen.
perjantaina, toukokuuta 22, 2009
NELJÄ POINTTIA AY-LIIKKEEN JA PREKAARIAATIN KOMMUNIKAATIOON

SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen 14.5. valtuuston puheenvuoronsa siivittämänä(ja JHL:n) pj. Tuire Santamäki-Vuori avaa keskusteluyhteyksiä prekaarin työnteon maailmaan mm. HS mielipidekirjoituksessa 19.5. ja Motiivi -lehden 6/2009 kirjoituksessa. Santamäki-Vuori tuo reilusti esiin ay-liikkeen aiemman liiallisen keskittymisen VAIN vakinaisten ja kokoaikaisten työpaikkojen edistämiseen ja tästä samasta näkökulmasta kummunneen pätkä- ja silpputyön sääntelyn. Valtuuston pj. korostaa edunvalvonnan toisen raiteen avaamista, sen kehittämistä mm. sosiaaliturvan keinoin.
Lievää kremlologiaa harrastaen on syytä ymmärtää vähintäänkin neljä ulottuvuutta Santamäki-Vuoren kirjoituksista.
- Ensinnäkin kirjoituksessa ei moralisoida paskatöitä ja prekariaatin työhaluttomuutta. Tässä uudessa ajattelussa on vettä virrannut paljon, ja ay-liike ei ole astumassa samaan virtaan ja argumentaatioon kuin vielä muutama vuosi sitten.
- Toiseksi, kun maan suurimman palkasaajaliiton pj. asettuu tasavertaisesti neuvottelu- ja yhteistyöasetelmaan prekariaatian kanssa, niin se ei ole sattumaa. On ymmärrettävä se, että edunvalvontaliikkeellä on halua kuulla, kuunnella ja pohtia ja tehdä yhdessä ja eri näkökulmista ratkaisuja työn ja toimeentulon kysymyksiin.
- Kolmanneksi Santamäki-Vuori avaa sovitellun päivärahan jatkokehittelyllä vajaatyöllisyydestä aiheutuville tulonmenetyksille tuloturvaa. Olen ymmärtänyt hänen tarkoittavan pysyvää tulotukea. Perustuloa janoavien joukoissa kannattaa ehkä sittenkin katsoa tämä kortti, ennen kuin huudetaan päivän HS mielipideosaston Tuomo Lindholmin kirjoituksen "Ay-liike ei ymmärrä prekariaattia" tapaan kovin kovaan ääneen, että prekariaatin tarpeissa ei ole kyse sosiaaliturvasta. Kertarysäyksenomaista vallankumousta odotellessa maailmaa kannattaa parantaa realistisen reformipolitiikan keinoin.
- Neljänneksi on hyvä ymmärtää, että pooleja ja haluja on tässä(kin) maassa enemään kuin kaksi. Prekariaatti itsessäänkään ei ole kovin yhtenäinen, vaan maailma ja sen mahdollisuudet saattavat näyttää samanaikaisesti sekä samalta ja eriltä, kun sitä katselee ikääntyvän +50 vuotiaan koko ikänsä siivoustyötä tehneen naisammattilaisen tai toisaalta alle kolmekymppisen korkeastikoulutetun tietotyöläisen vinkkelistä. Siitä prekariaatti, kaikkine moninaisuuksineen, voi kuitenkin olla varma, että kiilan lyöminen ammattiyhdistysliikkeen ja prekaarin orastavalle yhteistyölle pelaa loputtomia joustoja ja voittoja janoavan kolmannen, sen työnantajaosapuolen, pussiin.
Pessimisti ei voi pettyä, mutta optimisti voi rakentaa perusturvallista työn ja vapaa-ajan maailmaa, monessa mixedissä. Siksipä myöskään prekaarin edustajien, tai sen äänekkäämmäksi osaksi asettuneen osan, ei kannata maalata itseään - ja siinä samassa muita -nurkkaan patronage -asenteella, kertomalla ykskantaan mitä prekariaatti ja sen asema yhteiskunnassa on ja mitä se ei ole. Itse ajattelen, että prekaarius on vielä paljon monimutkaisempaa asemaa ja argumentaatiota, vailla lukkoonlyötyä muotoa. Ja juuri tässä on hyvän (työ)elämän rakentamisen mahdollisuus.
MOTIIVIN A-KIRJANA
sunnuntaina, toukokuuta 17, 2009
PAKKORUOTSIA PARHAIMMILLAAN!

Hufvudstadbaldetin 14.5.2009 haastattelussa "Facket måste bry sig om korta jobb" esitän "Ett nytt uppdrag för den fackliga rörelsen blir att få i gång en diskussion över förbundsgränserna om hur man skall hitta lösningar som förbättrar de tillfällig anställdas situation." (Perin) vapaalla käännöksellä. On syytä kokoontua pyöreän pöydän ääreen yli keskusjärjestörajojen ja tehdä ay-liikkeelle itselleen selväksi mikä ja miten on ay-liike muuttuneessa työelämässä.
PAM:n pj. Ann Selin muotoilee haastattelussa saman asian puolestaan näin "Vi måste se hur man bättre kan samarbeta kring de här frågorna. Snuttjobben är inte längre bara en fråga som berör den kvinnliga servicesektorn, påpekar hon". Vapaasti tulkaten :) Työelämän moninaistuminen koskee koko työelämän kenttää kiihtyvällä tahdilla. Vanhojen työkalujen rinnalle on syytä miettiä uudet.
Just do it!
torstaina, toukokuuta 14, 2009
VÄLINEITÄ YMMÄRTÄÄ 2000-LUVUN TYÖMARKKINASUHTEITA!
Santamäki-Vuori siteeraa väitöskirjaani mm. seuraavasti "Halvennettu työ" tarjoaa erinomaisia välineitä ymmärtää työmarkkinasuhteita ja syventää arviotamme siitä, mikä työelämän ilmiöissä on Suomessa uutta ja mikä vanhaa.
Puheessa nousevat esiin työn teettämisen moninaiset tavat ja niiden seurauksena syntyvä käsitepalettini säännöllisen epäsäännöllinen vajaa katkotyö. Väitöskirjani viimeisen luvun otsikoin "Tulevaisuus oli ennen meitä? SAK:n valtuuston pj:n sanat antavat vahvaa signaalia siitä, että suomalainen työelämä ei joudu palaamaan maailmansotien väliseen aikaan, jolloin ammattiyhdistysliikkeellä ei ollut sijaa työelämän määrittelijän ja työntekijä jousti, kun ei muuta voinut.
Santamäki-Vuori toteaa työelämän toisesta raiteesta myös mm. "Ay-liike puolestaan on pitkään keskittynyt lähinnä vakinaisten, kokoaikaisten työpaikkojen edistämiseen ja silppu- ja pätkätyön käytön sääntelyyn. Kun huomattava osa työntekijöistä kuitenkin tosiasiassa työskentelee epävakaissa työsuhteissa, ay-liike ei voi sulkea silmiään heidän tarpeiltaan. Edunvalvonnassa on edettävä myös toista raidetta: sosiaaliturvaa on kehitettävä vastaamaan nykyistä paremmin silppu- ja pätkätyötä tekevien tarpeisiin. Monet työttömyysturvaan vastikään sovitut parannukset ovat juuri tällaisia. Sovitellun työttömyyspäivärahan jatkokehittäminen voisi olla käypä keino korvata vajaatyöllisyydestä aiheutuvia tulonmenetyksiä silpputyötä tekeville nykyistä laveammin - yksi askel kohti parempaa tuloturvaa epävakaisista töistä kärsiville".
Kahdet raiteet (aluksi puhuin kaistoista, mutta Pilvi Torstin vappupuheryhmätyökehittelyssä tuli ekologisuus esiin) ovat vahvasti esillä päivän Hufvudstadsbladetin haastattelussani "Facket måste bry sig om korta jobb". Hbl jutussa SAK:n neljä naispuheenjohtajaa tuovat samalla aukeamalla voimakkaasti esiin pätkä-, osa-aikatyöntekijöiden asemaa ay-liikkeen edunvalvonnasssa! PAM:n pj. Ann Selin nostaa lisäksi komeasti esiin myös mikroyrittäjät - työtetekevät ihmiset- jotka eivät ole palkansaajia tai yrittäjiä, vaan jotain siltä väliltä. Tämä lienee jopa kolmas rakennettava raide, jolla ay-liike työn tekoa ja sen reunaehtoja voi 2000-luvun edunvalvonnassa turvata!
keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009
PÄVAUSAVAUS TALOUSSANOMIEN LINKISSÄ
Kolumnini, jossa ehdottelen pätkätyövaikutusten arviointia eli pävausta roikkuu Taloussanomien linkkivinkkiosiossa
perjantaina, toukokuuta 08, 2009
PÄVATAAN TYÖN MAAILMA
lauantaina, toukokuuta 02, 2009
VASTAUS ON VASEMMISTOLAINEN POLITIIKKA!
keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2009
VAPAA-AJAN RIKKOMISESTA PITÄÄ MAKSAA!
tiistaina, huhtikuuta 14, 2009
KITEESSÄ YTIMEEN
lauantaina, huhtikuuta 04, 2009
TYÖELÄMÄSSÄ SATTUU JA SE SATTUU

Liittokierrokseni jatkuu :) Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Super -lehden no 4/2009 on Antti Vannaksen haastatteluni pohjalta tekemä juttu "Virastot ja valtamerilaivat".
Jutussa perätään mm. kriittistä yhteiskuntutkimusta sen ymmärtämiseksi mitä työelämässä nyt sattuu ja tapahtuu, hurrataan Superin Määräaikaisia ei mätkitä - kampanjalle ja kehotetaan työntekijöitä suurempaan rohkeuteen ja vaaditaan liitoilta rohkaisevampaa otetta.
Juttu päättyy unelmaan työajan lyhentämisestä, eli tehostuneen tuotannon aikaylijäämän palauttamisesta ihmisille. Ei kiitos etukenoiselle mattiteppo "Mä joka päivä töitä teen, joka AINOA aamu seitsemäksi meen " -elämälle, vaan lisää vapautta!
tiistaina, maaliskuuta 31, 2009
LOGISTIIKKA PÄTKII!
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Reitti lähestyy usealla jutulla pätkätöiden filosofiaa. Mm. pääkirjoitus on otsikoitu Pätkätyöläinen ei työnantajaan sitoudu. Juttua on myös pätkätyöstä ja perheen arjesta. Sovittelusta ja sopeutumisesta. Myös Halvennettu työ on iloisesti mukana matkassa lukunurkassa (s.24).
maanantaina, maaliskuuta 30, 2009
TYÖELÄMÄKOLUMNIMETELIÄ!

Kolumnini Joukse villi lapsi! on pelinavaukseni Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton (TEME ry:n) METELI -lehden 2/2009 uutena työelämän kolumnistina.
Kolumneissa avaan ja peilailen väitöskirjastani Halvennettu työ (Vastapaino, 2009) kumpuavia teemoja, tuloksia ja eetosta 2000-luvun työelämän käytäntöihin.
Teatteri- ja mediatyöntekijät on SAK:lainen ammattiliitto, joka kokoaa yhteen seitsemän teatterin, tanssin, sirkuksen, elokuvan ja tv-tuotannon ammattiliittoa. Näiden ammattiliittojen henkilöjäseniä ovat mm. elokuvatyöntekijät, teatteriohjaajat, teatteritekniset, television tuotantotyöntekijät, tanssijat, koreografit, teatteritoimihenkilöt, skenografit sekä valo- ja äänisuunnittelijat.
Ps. Rääväsuita ei haluta Suomeen (Eppu Normaali, 1978): "Mitä enemmän, nostatte kohua, sitä enemmän, lapsenne rakastaa mua...."
torstaina, maaliskuuta 26, 2009
JÄRKI JA TUNTEET
Mutta MTV 3 uutisoinnissa hätkähdytti kuvaa enemmän puhe, jossa kerrottiin PAM:n pj:n Ann Selinin kiukuttelevan. Ja siksi PAM tukee Lylyä. Nainen siis klassisen stereotyyppisesti jälleen tunteella tekee ratkaisuja. Teollisuusliittomiehethän vastaavassa tilanteessa tietenkin ärähtävät ja ovat vakailla järkiargumenteilla jotain mieltä. Vai onko joku joskus uutisoinnut, että Paperiliiton Jouko Ahonen kiukuttelee?
Tämän maan toiseksi suurimman ammattiliiton puheenjohtajan tunteilulla tuli MTV3 lisäksi pistäneeksi samaan itku- ja hammastenkiristyskööriin myös PAM:n hallituksen ja valtuuston jäsenet. Helvetti, miten sukupuolittunatta journalismia ja johtajuusajattelua. Ay-liikkeellä on aivan varmasti paljon opittavaa - monestakin asiasta. Mutta näyttää olevan myös journalisteilla. Sillä enpä usko, että kahta tämän maan suurinta ammattiliittoa, jotka ovat naisvaltaisia ja naisjohtoisia, luotsataan pelkällä tunteella. Veikkaan, että näissä käytetään poikkeuksellisen paljon järkeä kautta päättävän organisaation. Se, että on tunteetkin vielä pelissä, luulisi olevan plusssaa ja kertovan siitä, että kyse on helvetin vakavasta asiasta eikä pelistä pelin vuoksi.
perjantaina, maaliskuuta 20, 2009
KUKA MENI TYÖN TULEVAISUUDEN KANSSA MINNE, MIKSI JA KENEN KANSSA?

Ilmaisen itseäni tämän perjantain 20.3.2009 Vihreässä Langassa aukeaman jutulla otsikolla "Työelämän tulevaisuus meni jo?".
Ennen kuin vajotaan fatalismiin, niin huomataan otsikon kysymysmerkki ja ryhdytään kuitenkin 2000-luvun hyvän työelämän uudisrakennuspuuhiin. Tarkan tuuminnan jälkeen tiukka toiminta? Tule apuun ay-liike uusituin työkaluin. Alkaa olla hätä pätkäväellä - lanka palaa!
(Juttu ei ole Langan nettiversiossa. Lehden voi ostaa kioskista:) Yo. kuvaakin klikkaamalla tekstiä pääsee tavaamaan )
torstaina, maaliskuuta 19, 2009
maanantaina, maaliskuuta 16, 2009
EPÄVARMAT TYÖT TAMPEREELLA
Elämää epävarmuudessa - pätkätyöt eilen ja tänään
Kulttuurikahvila Hertta, Tampere 17.3.2009 18.00 - 20.00.
Mukana Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas ja pätkätöistä väitellyt tutkija Anu Suoranta. Tilaisuuden juontaa Emilia Kukkala.
perjantaina, maaliskuuta 13, 2009
SEURAAVA KIERROS!
Yliopistologiikan näkökulmasta tämä on sitten tässä. Meikälänen tuotteena saa siunauksena Valtiotieteellisen tiedekunnan 18.3.2009 kokouksen pykälässa no 9. Ei paha, pikemminkin varsin komea maaliintulo :) Ja totta se on, kuten yhteisölahjassa karonkassa riehakkaan riemukkaasti laulettiin: Taivas on täynnä kuumaa Terästä! Juokse villi lapsi!
torstaina, maaliskuuta 12, 2009
YLE1, AY-LIIKE ON TYÖNTEKIJÄN TURVA
Ylen ohjelman esittelyteksti kuuluu: "Sopimusyhteiskunnan aika on ohi. Näin sanotaan Suomessa nyt monella taholla ja tasolla, kansakunnan kahvitunneilla. Maailman markkinavoimat ovat vieneet vallan paitsi hallituksilta myös ammattiyhdistysliikkeeltä. Siitä huolimatta että lomautus- ja irtisanomisbuumi on pahimmillaan, ihmiset mielellään uskovat, että joku jossain suojaa jotain pysyvyyttä työelämässä. Valtiotieteiden tohtori Anu Suoranta ja toimittaja Jukka Arvassalo tutkivat yhtä yleistä hokemaa."
keskiviikkona, maaliskuuta 11, 2009
OHJEET TIETEENTEKIJÖIDEN TYÖTTÖMYYSTILANTEESEEN OVAT VALMIIT
Ohjeeseen on syytä perehtyä. Aivan aluksi on hyvä ymmärtää, että työttömyysturva ei ole tutkimusrahoituksen muoto. Työttömyysturvalaki on laki siinä missä muutkin, ja joka väärin käytettynä johtaa sanktioihin. Väärinkäytös on esim. ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti. Uusi laki ja nyt annettu ohjeistus takaa työttömyysturvan työttömyystilanteessa. Se antaa mahdollisuuden mm. hakea uutta tutkimusrahoitusta ja ylläpitää tutkijan ammattitaitoa työttömyysturvaa vaarantamatta.
Tutkimustyön rahoitus on raaásti kilpailtua ja tohtorituotannon seurauksena tutkimustyömarkkinoilla on tönimiseen asti tungosta. Työttömyysturva on nyt järjestetty, mutta keskeisimmät oivallukset tutkimustyömarkkinoiden tervehdyttämiseksi ovat monilla vielä edessä.
Aloittaa voi tästä: Tutkijoiden ammattikunnan olisi hyvä ymmärtää, että tutkijan jatkaessa työskentelyä tilanteessa, jossa virkaa tai tutkimusrahoitusta ei ole, on se haitallista koko ammattikunnalle. Tämä yksilöllisistä intresseistä kumpuava ilmaisen ja usein kutsumuksella perustellun työn tekeminen on lyhytnäköistä ja murtaa tutkijakunnan ammatillisuutta. Tutkijan "yliopistolaisuus" ei saa olla itsepetoksen menetelmä, jolla veronmaksaja pistetään työttömyysturvan maksajaksi ja yliopistotyönantaja saa tätä kautta ilmaista työtä.
keskiviikkona, helmikuuta 25, 2009
LAINSÄÄDÄNNÖN PITÄÄ TAIPUA IHMISTEN TARPEISIIN - EIKÄ PÄINVASTOIN!
Myös Tiedonantaja on julkaissut jutun väitöskirjani Halvennettu työ tiimoilta. Juttu kulkee otsikolla: Työntekijän asema jälleen uhattuna. Tutkija Anu Suoranta patistaa ihmisiä mukaan taistelevaan ay-liikkeeseen. Se mistä Tiekkarin saa käsiinsä lienee kirjasto?
tiistaina, helmikuuta 17, 2009
ANU YLPEÄNÄ ESITTÄÄ ANN SELININ DEMARIN KOLUMNIN!
torstaina, helmikuuta 12, 2009
perjantaina, helmikuuta 06, 2009
ANU JA HALVENNETTU TYÖ 20.2.2009

Tilaa kirja tästä nyt!
VTM Anu Suoranta väittelee perjantaina 20.2.2009 kello 12.00 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta 'Halvennettu työ. Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä". Väitöskirja kuuluu poliittisen historian alaan. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII, Yliopistonkatu 3. Tervetuloa.
Vastaväittäjänä toimii professori Kari Teräs Turun yliopistosta ja kustoksena professori Marjatta Rahikainen.
Kirja ilmestyy 10.2 ja sen kustantaa Vastapaino. Kirjaa voi tilata Vastapainosta juuri nyt!
perjantaina, tammikuuta 30, 2009
MELA JA TTL TIEDOTTAVAT APURAHANSAAJIEN SOSIAALITURVASTA 27.1 2009
Tule kuuntelemaan vakuutus- ja työttömyysturvasi nykytilasta Helsingin yliopistoon 27.2.2009 klo 13-16.
Katso tilaisuuden ohjelma tästä linkistä
Tiedostustilaisuuden järjestävät Tieteentekijöiden liitto ja Mela
sunnuntaina, tammikuuta 25, 2009
TYÖN TEKIJÖIDEN KESKUSJÄRJESTÖ ry!
Santamäki-Vuori kiteyttää keskusjärjestötarpeen mm. näin: "Keskusjärjestörakennetta tulee arvioida vain palkansaajien edunvalvonnan tarpeista. Rakenteilla ei pidä yrittää uusintaa jakoja, joilla ei ole enää vastaavuutta modernissa työelämässä: työntekijät ja toimihenkilöt tai korkeasti ja vähemmän koulutetut. Kun työn maailma muuttuu, edunvalvonnassa korostuvat työn teettämistapojen sääntely, muutosturva, työn hallinta ja osaaminen, työelämän laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Nämä haasteet koskevat kaikkia palkansaajia työtehtävästä, asemasta tai koulutuksesta riippumatta".
Samoilla linjoilla on PAM:n pj. Ann Selin Pam-lehden avoimessa kirjeessään. Myös Selin näkee ammatillisten keskusjärjestön roolinmuutoksen tarpeet muuttuneesta pelikentästä käsin. Kyse on ay-liikkeen voimavarojen tehokkaamasta käytöstä mutta myös siitä, että "Yhä tarkoituksettomammaksi käy pyrkimys jaotella palkansaajia työntekijöihin, toimihenkilöihin tai ylempiin toimihenkilöihin. Myöskään muodollinen tutkinto tai koulutus ei nykyisessä työelämän arjessa ole luonteva jakolinja."
Samasta perusoivalluksesta (pätkä)työntekijöiden edunvalvonnan parantamiseksi oli kyse minun ja Outi Alanko-Kahiluodon Helsingin Sanomien 28.7.2008 kirjoituksessa "Perinteisiä ammattiliittoja on syytä päivittää". Kirjoitimme "Perinteisestä palkkatyöstä eroavat työt ja sen teettämisen muodot ovat työelämän tosiasioita läpi kaikkien keskusjärjestöjen: pamilaisesta siivoojasta tehyläiseen sairaanhoitajaan ja tieteentekijöiden sosiologiin". Eli hynttyyt yhteen, yhteiskuntapoliittinen edunvalvontakatse työn teettämistapoja vastaavaksi ja ammattiyhdistysliikkeen projektiksi työn tekijälle hyvän työelämän palautus!
perjantaina, tammikuuta 02, 2009
YTK myy sekundaa - politiikka on hyvän sana
Yleinen työttömyyskassa YTK eli ns. Loimaan kassa on pyöräyttänyt käyntiin vastenmielisen tv-mainoskampanjan. Mainoksessa ilmoitetaan kassan tarjoavan työttömyysturvaa "ilman yimääräisiä koukeroita ja politiikkaa". Vai niin. Sen mainonta jättää kertomatta, että juuri noilla koukeroilla ja politiikalla tässä maassa ylipäätään on oikeus työttömyysturvaan.
On peräti naivia ajatella, että sosiaalisen turvan järjestelmiä olisi pudonnut tai putoaisi taivaasta, yllättäen ja pyytämättä. Ilman ammattiyhdistysliikkeen koukeroita ja politiikka työttömyysturvajärjestelmää - tai lapsilisäjärjestelmää ja paljon muuta ei olisi olemassa. YTK:n 67 eurolla saa halpistuotteen - sekundaa saa kun sekundaa ostaa.
On perin lyhytnäköistä, niin yksilöllisen - sen oman edun - ja ennen muuta kollektiivisen edunvalvonnan näkökulmasta järjestäytyä YTK:n ilman niitä "koukeroita ja politiikkaa". Maksaessasi ammattiliiton kautta työttömyyskassamaksusi, maksat myös edunvalvontapolitiikasta. Täydellistä se ei ay-liikkeellä ole, mutta monin verroin sekundaa laadukkaampaa. Edunvalvonnassa on kyse vaikkpa työajasta, palkasta, lomista tai eläkkeistä. Politiikka on hyvän sana. Poliittisuus vielä paremman. Politiikka on syytä ymmärtää yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi, se on tavoitteellista arjen hallintaa.
torstaina, tammikuuta 01, 2009
Lupa turvautua
Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvalaki on nyt sitten voimassa tästä päivästä (1.1.2009) lukien. Onnittelen kaikkia taiteilijoita ja tutkijoita pääsystä pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusperiaatteiden piiriin. Turvan taso ei päätä huimaa, siinä on rastia edelleen suoritettavaksi, mutta ainakin on oikeus nojautua yhteiskunnan turvaverkkoon, kun oma kilpailukyky ei aina riitä.
torstaina, joulukuuta 18, 2008
Klassikolla matkaan. Kiitos Tuuli!

Eilen kilisteltiin maljoja apurahansaajien sosiaaliturvan tekijöiden kesken. Lasia nostettiin Tieteentekijöiden liiton asiamies Tuuli Vänskälle. Tuuli kulkee vuodenvaihteen jälkeen uuteen työpaikkaan. Anu ja Outi evästivät Tuulin matkaan ay-juristille aina tarpeellisin välinein. Nyrkkeilyhanskoilla ja klassikkokirjallisuudella pääsee pitkälle.
Ohessa Romeon ja Julian lukuohjeet. (Luettavuus lisääntyy kuvaa klikkaamalla)
Eli miten Shakespearen klassikkoa luetaan allegoriana tieteen ja taiteen liitosta sekä taistelusta apurahansaajien sosiaaliturvan puolesta.
C Outi Alanko-Kahiluoto - Anu Suoranta
Suom. huom. Lukuohjeet eivät paljasta juonen yksityiskohtia!
tiistaina, joulukuuta 16, 2008
Pätkätyöntekijät villissä pyörityksessä. MTV3 45 minuuttia keskiviikkona 17.12.
torstaina, joulukuuta 11, 2008
Iso think tank
Sosiologian professori Harri Melin avaa Kansan Uutisten 10.12. haastattelussaan ay-liikkeelle uudistamisen suuntia ja asemoi SAK:n roolia. Samaa mieltä! Uutta putkeen!
Melin näkee SAK:n yhä enemmän lobbarina. Hän sanoo, että SAK voisi kehittyä liittojen asiantuntijaorganisaationa.
– Tähän asti asiantuntijat ovat olleet juristeja, kansantaloustieteilijöitä ja lääkäreitä. Mutta siltä puuttuu yhteiskuntatieteellinen osaaminen kokonaan. Sitä on ylenkatsottu. Tarvittaisiin uudenlaisia tulkintoja. Pitäisi haastaa sitä ymmärrystä, jota työnantaja ja tämä virallinen yhteiskunta työstä ja työelämästä kertoo. Sellaisen lobbauksen näkisin SAK-laisen työväenliikkeen tehtäväksi. SAK voisi olla sellainen iso think-tank.
perjantaina, joulukuuta 05, 2008
Onnittelut itsenäiselle suomalaiselle työyhteiskunnalle!
No niin. Jälleen uusi (pätkä)työsopimus taskussa. Lyhyen laskutoimituksen jälkeen eläkeikään on aikaa 21 vuotta. Enää tarvitsee löytää työtä ja riemuita vain 126 kertaa tehdystä työsopimuksesta ja se on siinä.
En tiedä miten asiaa voi mitata. Mutta väitän, että pätkätyökierteen merkittävin tulos on järjettömän kova paineensietokyky. Tai sitten kyse on siitä, että mikään ei tunnu missään ja pimeys on tullut jo. Hyvää itsenäisyyspäivää suomalaiselle työyhteiskunnlle.
lauantaina, marraskuuta 15, 2008
Katkot ja lomien puute rassaavat pätkätyöntekijää

SAK:ssa tekemäni pätkätyöselvitys kokonaisuudessaan löytyy tämän linkin Tutkimukset 2008 -luettelosta
lauantaina, marraskuuta 08, 2008
Apurahalaki hyväksytty eduskunnassa!
Pitkähkön vääntämisen jälkeen apurahalaki on syntynyt! Eduskunta hyväksyi sen perjantaina 7.11.2008. Tarkemmin asiasta ja lakiin jäävän ongelman ratkaisemisesta ks. Outi Alanko-Kahiluodon blogikirjaus 8.11.2009. Hei asianosaiset, missä ja milloin me juodaan ne drinkit?
perjantaina, marraskuuta 07, 2008
Työelämä - oma elämä?
Vastaavissa tunnelmissa, ja tuttuun tapaan actionissa, näyttää olevan punavihreä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kirjoittaessaan ministeri Hyssälän iskusta vuorotteluvapaan käytäjiä kohtaan.
maanantaina, marraskuuta 03, 2008
Ei aukkojen säätämistä, vaan aukotonta sosiaaliturvaa kiitos
Seuraavaksi lakia käsittelee Sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka toivottavasti saa aikaan kompromissin, joka voisi olla tyyppiä: (tietoteknisten ongelmien ratkettua) alle 4 kk apurahajaksot tulevat sosiaalivakuutamisen piiriin vuoden 2010 alusta.
perjantaina, lokakuuta 31, 2008
Apurahasta työsuhteisiin
Päivän Suomenmaassa oleva haastattteluni päättyy sanoihin: "Parasta olisi, jos säätiöt suuntaisivat apurahan suoraan yliopistoille, jotka taas solmisivat palkkatyösuhteen tutkijan kanssa." Lisään tässä tiedoksi sopimusyhteiskunnan periaatteen. Työsuhteita ei anneta, eikä saada edes yliopistolla, vaan työsopimuksia solmitaan.
Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan uudistava laki on ensi viikolla eduskunnan käsittelyssä. Hyvä niin, mutta arvoisat kansanedustajat voisivat vielä pusertaa paketin kerralla kattavaksi. Tai sovitaanko niin, että laki tulee voimaan 1.1.2009 ja alle neljän kuukauden pätkäongelmaiset pääsevät lain piiriin 1.1.2010. OK?
lauantaina, lokakuuta 25, 2008
maanantaina, lokakuuta 13, 2008
Yhteenlaskeminen on helppo toimitus
Sivistysvaliokunnan lausumaesityksessä mm. todetaan: "Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet laajentaa apurahansaajien vakuutusvelvollisuutta siten, että neljä kuukautta lyhyemmät apurahakaudet voitaisiin laskea yhteen, jolloin ne oikeuttaisivat samaan sosiaaliturvaan kuin yksittäinen vähintään neljä kuukautta pitkä apurahajakso oikeuttaa."
keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008
Mikä ihmeen normaalityö?

SAK:ssa tekemäni pätkätyöselvitys Työtön, työssä, missä? Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet on luettavissa tästä linkistä SAK:n tutkimukset (lokakuu 2008) osioissa. SAK:n uutisoiti selvityksestä tästä linkistä.
Selvityksen tuloksista: Karkeasti yleistäen voi sanoa, että pätkätyöntekijän kannalta ongelman ydin ei ole ensisijaisesti jaksossa, jolloin ollaan pätkätyössä. Selvityksessä pätkätyöelämän ongelmat paikantuivat pikemminkin pätkätyön väliin jääviin toistuviin katkoksiin ja ns. normaalityön käytäntöihin nojaaviin työelämän oikeuksiin. Selvityksessä pätkittäistä työtä tekevien työn katkokset osoittautuivat erittäin yleisiksi, työttömyysturvan käyttö toistuvaksi mutta vajaaksi ja palkallisen loman vietto harvinaiseksi.
Selvityksessä keskityttiin PAMin ja TeMen aloilla työskenteleviin, joiden kautta oli osoitettavissa yhtenäisiä työn teettämisen tavasta johtuvia muutostrendejä, joiden voi olettaa koskevan monilla muillakin (SAK:laisilla)aloilla pätkätyössä työskenteleviä. Muun muassa oletus työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta näyttäytyy tämän selvityksen valossa epätodennäköiseltä. Kyse on työn - ja ennen muuta sen kustannustehokkuutta tavoittelevan järjestämisen tavan - eikä työnteon halun puutteesta.
Yhteiskuntapolitiikassa ja ennen muuta työttömyysturvan ja työsuhteeseen kytkeytyvien työelämän oikeuksien käsittämisessä tarvitaan edelleen uudelleenarviointia. Ay-liikkeen pätkätyöntekijöiden asemaa turvaavia toimia on kehitettävä, sillä onhan viimeistään 2000-luvun alusta käynyt selväksi, että Suomessa on siirrytty tyystin toisenlaiseen työyhteiskuntaan verrattuna tilanteeseen, jossa muun muassa nykymallinen työttömyysturva on rakennettu.
Työmarkkinoiden jo 1990-luvulta vakiintuneet ilmiöt tuottavat kasvavia ongelmia,kun toimeentulon turvaamiseen tähtäävät järjestelmät on pitkälti rakennettu kokoaikaisen ja vakinaisen palkkatyön pohjalta. Normaalityösuhteen tavoitteluun rajoittuva edunvalvonta tuottaa sen riskin, että edunvalvonnan pudokkaiksi ajautuvat ay-liikkeelle pitkälti tavoittamattoman nuorten työntekijöiden sukupolven lisäksi myös paljon pätkätöitä tekevät naiset.
Yhtä kaikki. Kokoaikaista, säännöllistä ja vakinaista työsuhdetta ei enää voi luonnehtia yleiseksi, kaikkia koskevaksi normiksi. Määrä- ja osa-aikaisista sekä
vuokratyösuhteista on tullut pysyvä ja laajamittainen ilmiö. Jatkossa kokonaan oman kentän ja edunvalvonnan problematiikan muodostavat ns.itsensä – joko vapaaehtoisesti tai pakolla – työllistävät. Ja tähän problematiikkan kannattaisi herätä nyt, sillä ihan ei taida tämän joukon hyvän elämän rakentamiseen palkkatyö-yrittäjyys -dualismin työkalupakki riittää...
tiistaina, lokakuuta 07, 2008
Mikä mättää?
Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa torstaina 9.10.2008 klo 18.00 - 20.00
Tutkija Tommi Uschanov, FT Outi Alanko-Kahiluoto, VTK Lauri Holappa, Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen ja FL Ruurik Holm
kertovat ja keskustelevat kirjoista
Mikä vasemmistoa vaivaa?
Puolueiden kriisi - Puolueet ja uusliberalismi: Mitä on tehtävä?
Työväenliikkeen kirjasto
Paasivuorenkatu 5 B, 2.krs
Illan isäntänä on toimittaja Hannu Taanila
Tervetuloa!
maanantaina, lokakuuta 06, 2008
(Tämäkin) prosessi etenee...
.jpg)
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 8.10.2008 klo 9.30 –
(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Vastaväittäjän, kustoksen ja arvosanalautakunnan lisäjäsenen nimeäminen VTM Anu Suorannan väitöstilaisuuteen
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)
Asian jatkokäsittely tiedekuntaneuvoston kokouksesta 7/2008, jolloin Anu Suorannalle myönnettiin väittelylupa hänen väitöskirjakäsikirjoituksestaan annettujen esitarkastuslausuntojen (professori Merja Kinnunen, Lapin yliopisto, ja professori Kari Teräs, Turun yliopisto) perusteella. Esitys: pyydetään vastaväittäjäksi professori Kari Teräs (Turun yliopisto) sekä määrätään kustokseksi professori Pauli Kettunen ja arvosanalautakunnan lisäjäseneksi professori Marjatta Rahikainen
perjantaina, lokakuuta 03, 2008
9 teesiä pätkätyöstä
.jpg)
(kuvat:Tuulikki Holopainen)
Palvelualojen ammattiliiton PAM -lehdessä tietotyön pätkätyöntekijä Anu Suoranta latoo tiskiin 9 teesiä pätkätyöelämästä. Ks. PAM -lehti.
keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008
TTL:n lausunto apurahalaista työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tieteentekijöiden liitto pitää myönteisenä sitä, että apurahansaajien sosiaaliturva saadaan vihdoinkin järjestettyä kohtuullisella tavalla. Apurahoilla tehdään mittava määrä tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnassa eri tavoin. Siksi on tärkeää, että myös valtio osallistuu apurahansaajien sosiaaliturvan kustantamiseen ja järjestämiseen.
Tieteentekijöiden liitto pitää ehdotettuja lakimuutoksia ja sosiaaliturvan järjestämistapaa pääosin hyväksyttävinä. Sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä on tärkeää, että apurahansaajien käteen jäävän apurahan määrä ei laske. Verottoman apurahan pienuuden vuoksi apurahansaajat elävät toimeentulon äärirajoilla, minkä vuoksi apurahan ylärajan kohottaminen on ehdottoman tärkeää uudistuksen yhteydessä. Verottoman apurahan maksimimäärä on tällä hetkellä 1313,13 euroa kuukaudessa. Kehityksen tuleekin johtaa jatkossa apurahansaajien tulotason nousuun.
Ehdotuksen mukaan apurahansaaja olisi velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Käytännössä tämä tarkoittaa apurahansaajalle myönnettyä vähintään 1031,11 euron suuruista apurahaa vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, mikä on huomattavasti alle mainitun verottoman apurahan kuukausirajan. Ehdotuksen mukaan vakuuttamisvelvollisuus syntyisi erikseen jokaisen edellytykset täyttävän apurahan osalta.
Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta. Hallituksen esityksen tavoitteet huomioon ottaen ei ole perusteltua, että useista eri lähteistä rahoitusta saava apurahansaaja jää sosiaaliturvan ulkopuolelle, vaikka hänen työskentelynsä olisi yhdenjaksoista ja siten täyttää ehdotuksen vaatiman neljän kuukauden vähimmäiskeston ja hänen rahoituksensa ylittää vaaditun vuosityötulon.
Tieteentekijöiden liitto esittää, että ehdotuksessa harkittaisiin vielä vakuutusvelvollisuuden laajentamista koskemaan toisiaan seuraavia yhteensä vähintään neljän kuukauden mittaisia apurahakausia, joiden mukainen vuosityötulo on vähintään 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Muutos on perusteltu, jotta vastaisuudessa vältettäisiin pienten apurahojen venyttäminen keinotekoisesti neljän kuukauden mittaisiksi. Tämän lisäksi Tieteentekijöiden liitto ehdottaa, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahatutkijat eivät työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen osoittamissa tiloissa, vaan osa työskentelee joko pysyvästi tai tilapäisesti esim. kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.
Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö.
Tieteentekijöiden liitto ehdottaa työttömyysturvalakiin pieniä muutoksia, jotka on esitetty oheisessa liitteessä.
Tieteentekijöiden liiton puolesta
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja
Ja Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kuuleminen samaisessa valiokunnassa
30.9.2008
Eduskunnan työelämävaliokunta
Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tieteen- ja taiteentekijäjärjestöt ovat ajaneet apurahansaajien sosiaaliturvaa jo vuosikymmeniä. Siksi myös Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että myös hengenviljelijät viimein pääsevät sosiaaliturvan piiriin. Tämä tapahtuu vakuuttamalla heidät Maatalousyrittäjien eläkekassan kautta.
Laki myös vastaa suurelta osin Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmän vaatimuksia.
Lakia vaivaa kuitenkin puute, joka on alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä katsoo, että on sosiaaliturvan on kuuluttava kaikille apurahan turvin tutkimustyötä tekeville apurahajakson pituudesta riippumatta. Tiedemaailmassa lyhyet apurahat ovat jatkuvasti lisääntyneet ja on yhä tavallisempaa, että sama henkilö voi saada vuoden aikana useamman alle neljän kuukauden mittaisen työskentelyapurahan. Sosiaaliturvan järjestäminen myös näille tutkijoille olisi linjassa hallituksen pyrkimyksen kanssa tehdä työnteko kannattavaksi kaikissa tilanteissa sekä hallituksen pyrkimyksessä parantaa sosiaaliturvan aukkoja.
Onkin tärkeää, että välittömästi lain tultua voimaan perustetaan eri osapuolista koostuva työryhmä selvittämään, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat saataisiin sosiaaliturvan piiriin. Työryhmässä tulisi olla mukana samat osapuolet kuin lakia valmistelleessa työryhmässä.
Alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle johtunee siitä, että sosiaaliturva järjestetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Ehdotuksen mukaan apurahansaaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta.
Apurahoja myöntävät tahot ovat tuoneet esiin, että jatkossa kaikki apurahat voisivat olla vähintään 4kk mittaisia, jolloin sosiaaliturvan puuttumisen ongelmaa ei apurahansaajalle tulisi. Tämä voikin olla järkevää. Voi kuitenkin kysyä, onko kaikissa tapauksissa kansantaloudellisesti tai edes tutkijan itsensä etenemisen järkevää venyttää kolmen kuukauden työ neljään kuukauteen.
Apurahansaajien sosiaaliturvalain jatkokehittely
Lain perusteluihin on sisällytetty lupaus siitä, että lain toimivuutta seurataan ja lakia korjataan tarpeen vaatimalla tavalla. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä esittääkin, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta. Ongelmallisia ovat muun muassa edellä kuvatun kaltaiset tapaukset, joissa henkilön apurahakaudet muodostuvat useasta eri lähteestä saaduista apurahoista, joista yksikään ei oikeuta henkilöä vakuuttamaan itseään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahansaajat eivät tee töitä työpaikalla vaan osa työskentelee kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.
Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö. Myös tämän jälkeen tulee seurata, tulevatko apurahansaajat työttömyystilanteissa tasapuolisesti ja lain edellyttämällä tavalla kohdelluiksi.
Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmä esittää selvitettäväksi yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin. Olisiko lyhyiden, alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen ketjuttaminen mahdollista, niin että ne yhdessä muodostaisivat vaaditun mittaisen jakson ja täyttäisivät lain vuositulokriteerin? Tulisi selvittää myös, tulisiko alle neljän kuukauden apurahojen osalta vapaaehtoinen vakuuttaminen kyseeseen, jolloin alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajan olisi mahdollista, mutta ei pakollista, vakuuttaa itsensä Maatalousyrittäjien eläkekassassa.
Edellä esitetyn lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä yhtyy Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantalan lausuntoon sekä sen liitteessä 1 esitettyihin muutosehdotuksiin, jotka ovat myös tämän lausunnon liitteenä.
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puolesta
Outi Alanko-Kahiluoto
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtaja
sunnuntaina, syyskuuta 28, 2008
Lisää 14 prossasta
torstaina, syyskuuta 25, 2008
+ 14 prosssaa plussaa
– Apurahalaki tulee – huomioi sosiaaliturvamaksusi apurahahakemuksessa
Ja 14 % lisäyksestä apurahoihin. Ks. Outi Alanko-Kahiluodon blogikirjaus 25.9.2008 Apurahasaajien sosiaaliturva budjetissa budjetissa
sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008
Kovaa ja tuottavaa tiedettä pankkiin....
Markus Jäntti enteilee melkoista uusjakoa yliopistoissa uuden yliopistolain myötä. Ks. Turun Sanomat "Akateeminen vapaus joutuu ahtaalle".
Vastaavissa hyvästijätön tunnelmissa on Kari Uusikylä KU Viikkolehden haaastattelussa "Luottamus ja rauha katosivat yliopistosta".
Itse käväisin viikolla Lapin yliopistossa puhumassa seminaarissa "Uusi yliopisto ja muuttuvat urat". Se mikä Helsingin itseriittoisessa yliopistoelitismissä minua tökkii veti Lapin yliopistossa puoleensa. Väittäkää toisin, mutta maakuntayliopiston ja yhteiskunnan suhde on aivan eri tasolla. Ja mielestäni tuolla Lapissa ratkaisevasti terveemmällä. Sen vaan jollain lailla aistii! Eikä pelkästään aisti, vaan oli itsestäänselvää, että yliopistossa ollaan joko työ- tai virkasuhteessa tai sitten sinnitellään apurahoilla. Itseäni Helsingin yliopistossa hämmentänyt ilman tutkimusrahoitusta (toim.huom. pappa betalar -pohjainen tutkijaksivalikoituminen) tapahtuva muuten vaan tutkimustyön teeskentely loisti pohjoisen työpaikalla poissaolollaan. Ja helvetin hyvä niin.
Kari Uusikylä tiivistää haastattelussa nykymenon "- Maakuntien yliopistoilla on valtava itsenäinen sivistystehtävänsä. Eikö se riitä? Miksi niiden pitää pelleillä, että ne olisivat jossain Shanghain listalla kärjessä?". Tähän lisään, että olisiko pikkaisen mennyt kansallista kilpailukykyä kohottavalta tämän maan hallitukselta sekaisin mittatikut ja sekin ketä sen tieteen olikaan tarkoitus palvella....
tiistaina, syyskuuta 02, 2008
Tämä on tie vapauteen....
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 3.9.2008 klo 9.30 –
Paikka: tiedekunnan kokoushuone, Unioninkatu 37, I kerros
.......23 §
(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Väittelyluvan myöntäminen VTM Anu Suorannalle
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä
työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)
Professori Merja Kinnusen (Lapin yliopisto) ja dosentti Kari Teräksen (Turun yliopisto) esitarkastuslausunnot
väitöskirjakäsikirjoituksesta ovat LIITTEENÄ.
Esitys: myönnetään väittelylupa esitarkastuslausuntojen perusteella.
lauantaina, elokuuta 30, 2008
SAK:ssakin pätkätyötä teki....
Kiitokset Eve Kyntäjälle ja Pia Björkbackalle nopeasti syntyneestä hauskasta työtoveruudesta. Kiitokset myös kiintiömiehellemme Eki Laukkaselle. Mehän tiedämme, että "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan".
Lämpimät special thanxit SAK:n apulaisjohtaja, pomolleni Kaija Kalliselle. Yhteistyö jatkukoon. Kaijan kantaaottavaan ja nerokkaaseen korttiriimittelyyn on tiivistetty homman ydin. Kiitos SAK:lle työpätkästä- oikeansuuntaista, mutta riittämätöntä.
tiistaina, elokuuta 12, 2008
Kun vallankumous voitti ja tuli uudet ihanteet...

(Kuva: Vaclavin aukion mielenosoitus, Praha 24.11.1989: kuva Anu Suoranta)
Docpoint esittää ulkoilmaesityksenä 21.8. dokkareita Prahasta 1968.Muistikuvia on paikan päältä samettivallankumouksesta samoilta kaduilta vuodelta 1989. Kautta aikojen vaikuttavin mielenosoitusefekti on ollut 400 000 avainnipun kilistely Vaclavin aukion sakeassa ihmistungoksessa. Havel na hrad!
maanantaina, heinäkuuta 28, 2008
Kolmikannan tie on meidän tiemme...
Kolmikannan tie on meidän tiemme, mutta 2000-luvun jo pysyvästi muuttuneiden työmarkkinoiden pätevään ja turvalliseen edunvalvontaan tarvitaan päivitetyt kompassit ja navigaattorit. Ranskalaisten vuoden 1968 sanoin "Travailleur: tu as 25 ans mais ton syndicat est de láutre siecle" - Työläinen: olet 25-vuotias, mutta ammattiliittosi on toiselta vuosisadalta.
sunnuntaina, heinäkuuta 13, 2008
Oivaltavaa pullojen kierrätystä
Tsekkiläisen Jan Sverakin Kino Engelissä esitettävässä elokuvassa Vratné lahve (Pullonkierrätys, suomennettu tosin Elämä kierrättää) päähenkilö tekee sen mikä monille työelämän oravanpyörässä rimpuileville tekisi hyvää. Kun ei enää tunnu hyvältä niin Josef Tkaloun ottaa hatkat opettajan työstään, harhailee hetken pyörälähettinä ja löytää tilaa haaveiden, työn ja elämän mielekkyydelle pullojen kierrätyksessä. Nerokas tsekkiläinen huomautus siitä, että työn ja identiteetin yhteenkietoutuminen ei aina ja kaikille ole tie onneen....
keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2008
Kun sopimusyhteiskuntaa halvennetaan...
YLE 1 Ulkolinja esittää tänään klo 21.40 dokkarin halpakauppajätti Wal-Martin valtakunta.
Halvassa on kysymys halvennuksesta. Kysymys onkin käännettävä halvasta kamasta työnantajan halpamaisiin arvoihin. Sillä kun yhtiön ideana on myydä halvalla se myös käyttää systemaattisesti halpatyövoimaa. Halpahinnoittelu ulottuu tällöin tuotteista myös työntekijöihin. Wal-Martin maksamat nälkäpalkat ovatkin johtaneet Wal-Martin työntekijät riippuvuuteen julkisista tukiohjelmista, kuten ruokakupongeista ja vakuuttamattomien terveydenhuollosta.
Nelson Lichtensteinin toimittama Wal-Mart artikkelikokoelma Wal-Mart. Globalisaation kova ydin ilmestyi taannoin myös suomeksi.
Arvosteluni Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus on luettavissa Yhteiskuntapolitiikka 1/2007.
Ks. myös wakeup wal mart
perjantaina, kesäkuuta 13, 2008
Apurahalaki eduskunnalle
Minä kiitän kaikkia apurahansaajien sosiaaliturvan ajamiseen vuosien - tai oikeammin vuosikymmenien varrella osallistuneita. Loppumetreillä sotu-taiston vauhti kiihtyi ja erityisen kiitoksen ansaitsee Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä. Toimin itse siinä pj:nä huhtikuuhun 2008 saakka, sen jälkeen Outi siirtyi työryhmän jäsenyydestä pj:ksi. Kiitos Outi, minä tiedän kuinka paljon ja sitoutuneesti olet hommaa hoitanut. Työryhmän sihteerinä toiminut TTL:n asiamies Tuuli Vänskä on ollut loistava ja innostava tiimin jäsen. Tuulissa on potkua paljon paljon suurempiinkin kehiin. Kiitos Tuuli, soturyhmällämme on syytä paukutella henkseleitä. Kiitos myös työryhmän jäsenenä toimineelle TTL:n toiminnajohtaja Eeva Rantalalle, joka on alusta saakka uskonut ja luottanut sotutiimin asiantuntemukseen ja antanut tilaa monen rintaman yhteiskuntapoliittiselle vaikuttamiselle.
Kiitoksen ansaitsevat myös TATUSOTU -verkosto, SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Opettajien työttömyyskassan lakimies Marjaana Maisonlahti, TEME:n porukat, "vapaat taiteilijat" ja monet muut. Special thanksit on annettava TEM:n lainsäädäntöjohtaja Pasi Järviselle, virkamiehelle joka ei jättänyt asiaa kuulemisen tasolla, vaan myös kuunteli apurahalla työtä tekevien todellista tilannetta. Pasilla tarkka tuuminta johti myös tiukkaan toimintaan (Nasua mukaillen). Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kiitän lämpimästi työministeri Tarja Cronbergia, jolla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli apurahansaajien sotu-lain läpiviemisessä.
Edunvavonta on pitkäjänteistä työtä, mutta voin kertoa, että onnistuessaan pistää hymyilyttämään!
torstaina, kesäkuuta 12, 2008
Oikea suunta, mutta vielä on parannettavaa...
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 174/2008, 12.6.2008
Cronberg: Apurahansaajien epäreilu kohtelu päättyy vihdoinkin
Työministeri Tarja Cronberg iloitsee tämänpäiväisestä hallituksen lakiesityksistä apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi.
– Apurahansaajien epäreilu kohtelu päättyy vihdoinkin. Apurahansaajat ovat olleet sosiaaliturvamme väliinputoajia. Uudet säädökset muuttavat tilanteen. Vaikka parannettavaa vielä jääkin, hallitus on pitänyt lupauksensa, Cronberg toteaa tänään 12. kesäkuuta.
– Päätös on historiallinen, Cronberg luonnehtii tyytyväisenä
Ministeri Cronberg arvioi, nyt voimassa olevat säädökset eivät tunnista luovan työn luonnetta, vaan tekijä puristetaan joko perinteisen palkansaajan tai yrittäjän muottiin.
– Suomi on siirtymässä luovaan talouteen. Luovien alojen merkitys korostuu globalisaation aikana erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Jatkamme työ- ja elinkeinoministeriössä luovien alojen kehittämistyötä. Tähän kuuluvat nyt tehtyjen päätösten lisäksi kysymykset tekijänoikeuksista, työn uusista muodoista, luovien alojen yrittäjyyden edistämisestä sekä uusista innovaatioista.
Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden asioihin perehtyvien työvoimaneuvojien verkosto käynnisti toimintansa tämän vuoden alussa. Verkostoon kuuluu työvoimaneuvojia keskeistä yliopisto- ja korkeakoulukaupungeista, neljä työvoimaneuvojaa valtakunnallisesta työhallinnon asiakaspalvelupuhelimesta ja Työttömyysturvan puhelinneuvonnasta sekä Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten työttömyysturva-asiamiehet.
Hallitus päätti tänään lakiesityksistään eduskunnalle, jolla apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa selkeytetään. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Parannuksista sovittiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa.
Lisätiedot:
erityisavustaja Elina Moisio, TEM, puh. 050 396 0006


