Tekstini Onko kyse pätkätyöntekijöistä? on julkaistu TeMe:n Meteli 4/2010 -lehdessä
SAK:ssa pyörähti maaliskuussa 2010 käyntiin hanke ”Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään”. Hanke on kaksivuotinen.
Onko hankkeessa kyse pätkätyöntekijöistä? Vastaus on ei. Puhuminen pelkästään pätkätyöntekijöistä kaventaa fataalisti monella tavalla ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta tarttua työelämän perustavalaatuiseen muutokseen. Ensinnäkin puhunta pätkätyöntekijöistä suuntaa katseen akselin väärään päähän. Kun katse kohdistuu taudin uhreihin, pätkätyöntekijöihin, niin samalla samentuu katse taudin aiheuttajaan. Työtä teettää työn teettäjä, monimuotoisesti ja omine motiiveineen. Siksi jo hankkeen nimeen, ja toiminnan kohteeksi, on nostettu ”työn teettäminen reiluksi” ja ”pätkitty”. Toimilla on tekijänsä ja tahtonsa. Ne tunnistaen, niitä on myös mahdollista säännellä.
Työelämän ilmiöitä, ei voi rinnastaa luonnonvoimien myllerrykseen. Työelämänmuutokset ovat valintojen tulosta, eivät välttämättömyyksiä. Tätä yhteistä tahtoa, päämääriä ja yhteiskunnallisia toimintatapoja ovat SAK:n lisäksi hankkeessa rakentamassa viisi ammattiliittoa. Mukana ovat JHL, PAM, TeMe, PAU ja Muusikkojen liitto.
Toiseksi puhunta pätkätyöntekijöistä tuottaa ”meitä” ja ”niitä”. Puhunta myös yleensä johtaa käytännön toimiin. Puhunnalla on rakennettu - kenties tiedostamatta - työyhteiskunnan Berliinin muuria. Ammattiyhdistysliikkeen perustavin ehto on työntekijöiden keskinäisen kilpailun esto. Sitä on pitkään kutsuttu solidaarisuudeksi. Berliinin muurista ja sen kaatamisesta oppien SAK:n hankkeessa on lähdetty ylittämään pätkätyöhön liitettyä ajattelua, että pätkätyöntekijyys tai sen kaveri vakituinen työntekijä olisivat geneettisiä ominaisuuksia. Kukaan ei kuitenkaan synny pätkätyöntekijäksi. Muuttuvassa työn teettämisen maailmassa kuka tahansa voi seuraavassa hetkessä löytää työnsä ja sitä myöden elämänsä pätkittynä. Hankkeen kovaa ydintä on, että pätkätyössä kyseessä ei ylipäätään ole ihmiseen, vaan työn järjestämiseen ja työmarkkinamekanismeihin ja työn hinnoitteluun liittyvä ominaisuus.
Kolmanneksi puhe pätkästä osuu vain murto-osaan työn teettämisen moninaistuneesta pelikentästä. Pätkä viittaa ensisijaisesti määräaikaiseen työn teettämiseen. Se kuitenkin on vaan osa peliä. Kentällä on enenevässä määrin osa-aikaisesti työtään tekeviä, itsensä työllistäviä, toiminimiä, ammatinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.
Hankkeessa painotutaan vahvasti siihen, että itsensä työllistämistä näyttää nyt tunnistuvan kaikkialta. Työsuhteet pakenevat tai niiden velvoitteista paetaan paitsi julkisella, niin myös yksityisellä sektorilla. Kulttuurialoilta tuttu ilmiö levittäytyy läpi työmarkkinakentän. Mm. lähimarketeissa työllä on monet kasvot, sillä yksi myy lakritsia toiminimellä, toinen hyllyttää vaippoja teollisuuden provisiopalkkiolla, kolmas myy kosmetiikkaa konsulenttina, joku merkkivaatteita toiminimellä ja seuraava luontaistuotteita myynninedistäjänä. Merkittävä osa saman katon alla työskentelevistä voidaan lukea ns. bulk- yrittäjyyteen, joka kaiken järjen mukaan olisi pakotettava "yrittäjyyshuumasta" takaisin työsuhteeseen. Edunvalvonnan kulmasta oleellista on tunnistaa, että työ- tai edes työpaikka ei tyhjenny siihen miltä näyttää.
Mistä SAK -hankkeessa sitten on kysymys? Päämäärän kautta ilmaistuna. Hankkeessa pyritään rakentamaan työyhteiskunnan tahto ja tila, jossa ihmiset ovat työn teettämisen muodosta riippumatta yhdenvertaisia lain ja sopimusten edessä. Tämän tahdon toteuttamiseen SAK:n puheenjohtajansa Lauri Lylyn esittämänä ajaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelmaa”. Ohjelmalla ratkotaan kokonaisvaltaisesti työn teettämisen muutoksesta johtuvia eriarvoisuuksia.
Anu Suoranta, hankekoordinaattori
Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään, SAK
Ps. Pätkätyöntekijä on työmarkkina-asema, pätkätyöläinen taas luokka-asema. Pätkätyön teettämisessä on kyse perin luokattomasta menosta, jossa koulutuksella ei ole väliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti