Uraputki pätkii?

STT-Merja Könönen kirjoittaa Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -kirjastamme 26.12. Verkkouutisissa seuraavaa: "Joustoturva. Mukavan, rauhoittavan ja reilun kuuloinen työelämän uudissana: työnantajat saavat kaipaamaansa joustoa, työntekijät turvallisuutta". Lue lisää

Jyrkiboy ja tasa-arvotupolupailu

Uuden (12/2007) Yliopisto -lehden ´´Helmi -palstalla on siteeraattu taannoista youngPAM -lehden kolumniani Ale! Rea! - Halpoja naisia. Teksti suurenee luettavaksi klikkaamalla kuvaa.

Kuuluuko Hakaniemi, kuuluuko Mikonkatu, kuuluuko Pasila?

Kansan Uutisten viikkolehti uutisoi tänään perjantaina 14.12. seuraavaa:

Ay-liike ei kuule pätkäväen ääntä

Erilaisia pätkätöitä tekeviä tulee koko ajan lisää, mutta kuuleeko ammattiyhdistysliike heidän ääntään? Heikosti, väittää tutkija Anu Suoranta, itsekin pitkäaikainen pätkäläinen. Aloite on yhä härskimmin käyttäytyvillä työnantajilla. Lue juttu

Juttu luettavissa tiistaista 18.12. alkaen KU:n toimittaja Kai Hirvasnoron juttuarkistosta

Työelämäagenda ja action

Keskustelen tänään torstaina kansanedustaja Paavo Arhinmäen kanssa vasemmiston työelämäpelin tilasta ja taktiikasta ravintola Pacificossa alk klo 19.00. Avauksia, keskityksiä, syöttöjä ja torjuntoja mm. seuraavista kulmista:

Onko Vasemmistoliiton työelämäagenda ajan tasalla?

- kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvaa toteutetaan
- miten taiteen- ja tieteentekijöiden toimeentulo-ongelmat ratkaistaan
- kuinka sukupuolten tasa-arvo nostetaan ay-liikkeen vaatimusten kärkeen

Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -kirjan julkistaminen 12.12.

KUTSU kirjanjulkistamistilaisuuteen

Tervetuloa Pärjäämisen ajat – horjuvat työt -teoksen julkistamistilaisuuteen, joka pidetään keskiviikkona 12.12.2007 klo 10.30–12.00 Hakaniemessä Työväenliikkeen kirjastossa. . (Paasivuorenkatu 5 b, 2 krs.). Kirjaa myydään tilaisuudessa 10 € hintaan (norm 20 € www.tiedekirja.fi).

Pärjäämisen ajat - horjuvat työt – teos ottaa osaa työelämän muutoksesta käytävään ajankohtaiseen debattiin. Siinä kysytään kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvan vaihtelevia muotoja on toteutettu ja toteutetaan. Kaikkien voittoon johtavan win-win -retoriikan rinnalle tuodaan win-lose -tilanteita. Teoksen yhdeksässä artikkelissa otetaan kantaa palkkatyöyhteiskunnan muutoksia ja sopimuksellisuutta ohjaaviin arvokeskusteluihin. Esimerkeiksi tällöin nostetaan etenkin joustoturva ja perustulo sekä oikeus työhön ja vapaaseen.

Teoksessa osoitetaan, että heikentyvän työelämän historian juonteita on pidemmältä ajalta kuin viimeisiltä kvartaalitalouden vuosikymmeniltä. Tietyillä aloilla ja tiettyjen väestöryhmien kohdalla pätkä-, keikka-, tunti- ja kausityöt, ylityöt, joustaminen ovat olleet tavallisia. Mitä pärjääminen on sitten tarkoittanut? Entä keitä horjuvat työt ovat ennen kaikkea koskeneet? Yleishuomiona voidaan väittää, että pärjäämisen ajat ja tavat ovat näkyneet niiden väestöryhmien elämässä, jotka on määritelty "toisiksi" tai luokiteltu yhteiskunnalliseen marginaaleihin kuuluviksi.

Kirjan tiedot: Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta (toim.): Pärjäämisen ajat - horjuvat työt. Väki Voimakas 20. Teos on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, Tampere 2007.

Sisällys:

• Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta: Prologi - pärjäämisen ajat
• Mia Hemming: Sosiaalinen markkinatalous – talousjärjestelmä, joka ei tyydytä tarpeita
• Anu-Hanna Anttila: Palkkatyö vapaan edellytyksenä
• Jari Heinonen: Työläisisiltä pojille. Kolmen miessukupolven työkokemuksia
• Liisa Lähteenmäki: Työntekijät ruotuun! Pätkä- ja vuokratyöt palkansaajien moraalisäätelynä
• Katri Kaunisto: Halpaa metsätyötä. Yrittäjyys ja työttömyys metsäammattilaisten kokemana.
• Kimmo Kevätsalo: Työnantaja ja työntekijä muutoksessa – entä ammattiyhdistysliike?
• Marko Nenonen: Syntyvätkö työttömien pakkotyömaat uudelleen?
• Anu Suoranta & Anu-Hanna Anttila: Epilogi - horjuvat työt

Lisätietoja: Anu-Hanna Anttila (anantti@utu.fi) & Anu Suoranta ( anu.suoranta@helsinki.fi) p. 050-5125197

Workers playtime?

Tämän taitavammin ammattiyhdistysliikkeen dilemmaa ei voi asettaa:

"Tehyn työtaistelua käytiin myös taitavana tiedotussotana ja näyttävin karnevalisoiduin muodoin. Työtaistelutoimien saama laaja kannatus ja mediajulkisuus sekä mittavan uhan edessä saavutettu sovintoratkaisu saattavat johtaa vaatimuksiin militanttien keinojen käytöstä ammattiliittojen edunvalvonnassa.

Ammattiyhdistysliikkeen aseman kannalta on syytä pohtia, miten suomalaiseen nykykäytäntöön nähden erilainen toimintatapa vaikuttaisi ammattiyhdistysliikkeen kannatukseen, arvostukseen ja vaikutusvaltaan yhteiskunnassa. Olisiko seurauksena tuloksekasta palkansaajien edunvalvontaa vai äänekäs ja näkyvä, mutta heikentyvä ammattiyhdistysliike?" (JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori SAK:n valtuuston kokouksessa 23.-24. 11.2007)

Yhteiskuntatieteilijät rytisevässä yhteiskunnassa!!

Perjantaiksi 16.11. 2007 on kutsuttu koolle Kymenlaakson talkoot niminen tutkijakokous. Hyvä!

Uusia jakoja, insidereita ja outsidereita?

Kalevi Sorsa säätiö järjestää tutkimus- ja politiikkapäivät 23.-24.11.2007, jonka teemana on "Aatteet(on) tulevaisuus?"

Olen mukana ryhmässä:

Yhteiskuntaluokat, sosiaaliset kerrostumat ja niiden muutos

Entä jos uusi politiikka ei olekaan paljon puhuttua arvopolitiikkaa, vaan poliittinen järjestelmä rakentuu edelleen, mutta uudenlaisten, yhteiskuntaluokkien ympärille? Perinteinen työväenluokka on toimihenkilöistynyt, sirpaloitunut ja uusia jakoja on syntynyt ennen muuta työssä käyvien ja käymättömien välille. Sekä punavihreä, että aika ajoin poliittisesta oikeistosta nouseva yhteiskuntakritiikki koskee ja korostaa ennen muuta työmarkkinoiden ”insiderien” ja outsiderien” välisiä eroja, ei niinkään perinteistä työn ja pääoman ristiriitaa.

Muutos koskee myös perinteistä keskiluokkaa, joista osan voidaan nähdä prekarisoituneen, osan proletarisoituneen aineellisesti kuitenkin verrattain korkealle tasolle ja osan hyötyneen huomattavasti globaalista kehityksestä vaurastumisen ja mahdollisuuksien avautumisen myötä. Kaiken taustalla vaikuttaa globaaliksi muuttunut kapitalismi, joka on monin osin irronnut perinteisestä kansallisesta kehyksestään, jossa suurin osa työntekijöistä on edelleen pakotettu toimimaan.

Työryhmän tarkoituksena on hahmotella tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviä yhteiskuntaluokkia. Syntyykö sellaisia, ja jos, niin millaisia – ja ketkä ovat niiden vastavoimia? Maahanmuuttajaluokka? Pätkätyöläiset? Tietotyöläiset? Globaalit ”voittajat”? Ovatko nämä riittävän vahvoja muodostaakseen tietynlaista ”luokkaan” liittyvää itseymmärrystä ja poliittista voimatekijää, vai ovatko sosioekonomiseen asemaan perustuvat identiteetit historiaa?

Alustajat:
Harri Melin, sosiologian professori, Turun yliopisto
Anu Suoranta, tutkija, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin yliopisto, Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen

Ryhmän työkieli on suomi.

Ohjeistusta ja edistystä työttömyysturvassa

Outi Alanko-Kahiluoto päivittää TATUSOTU- blogissa missä mennään työministeriössä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan parannuksessa.

Kun yhteiskunta romahti

Joulukuussa 1989 tuijotin Tsekin tositv:stä Ceausescun takaa-ajoa ja lahtausta. Keväältä 1990 on kokemusta sähköttömästä Romaniasta, jossa seinissä on luodinreikiä, kärryissä puupyörät, eikä edes Amerikan rahalla saa Intercontinental Bukarestia lukuunottamatta ostettua ateriaa. Jänteinen pihvi oli se mitä kaikkivaltiailla ulkomaan dollareilla irtosi. Ahdisti ja pelotti. Minua ja romanialaisia.

Elokuvateatteri Andorrassa esitetään maanantaina 29.10. romanialainen elokuva kello 18.00: Radu Muntean: Paper Will Be Blue. On mentävä selvittämään mistä oli kysymys...

Tieteentekijöitä ja teollisia työsuhteita

Tieteentekijöiden liitto julkaisi tällä viikolla Mika Kallioisen kirjoittaman liiton historian Tieteentekijän muuttuva kuva.



Ensi viikolla (25.10.2007) puolestaan julkaistaan Berliinissä Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamana suomalaisen naisen työn historiaan pureutuva teos Arbeitsam und gefügig. Zur Geschichte der Frauenarbeit in Finnland. Olen kirjoittanut tähän yhdessä Marjatta Rahikaisen kanssa naisten teollisista työsuhteista otsikolla Frauenarbeit in der Industrie vom 19. bis zum 20. Jahrhundert. Muut kirjan kirjoittajat ovat Kirsi Vainio-Korhonen, Anu Lahtinen, Johanna Ilmakunnas, Ann-Catrin Östman, Marjaliisa Hentilä, Anne Ollila ja Kaisa Kauppinen.

Apuraha-ansa MOT:ssa

Apuraha-ansasta tänään klo 20. YLE:n MOT -ohjelmassa. Työministeriön selvitysmiehen syykuussa julkaistu selvitys ansan purkamisesta oli lupaava.

Nasua mukaellen: On siirryttävä tarkasta tuuminnasta tiukkaan toimintaan. Selvitysmies Järvisen raportin henkeä noudattaen ja toimeenpannen tutkijoiden työttömyysturvaongelma olisi jo historiaa. Itse suurempi ongelma, se miksi tutkijoita on jatkuvasti työttömänä onkin sitten visaisemmin ratkaistavissa.

Eilinen (15.10.2007) Mot -ohjelma Apuraha-ansa on katsottavissa osoitteesta:
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/866688.asx?bitrate=1000000

Uusinnat TV1 ti klo 10:30, TV Finland ti 11:30, TV1 pe 16:00

Halpoja alan naisia...

Kolumnini young PAM -lehdessä 3/2007. Tekstin luettavuus lisääntyy klikkaamalla sitä. Koko lehti on jollain aikataululla luettavissa nettissä PAM:n osoitteessa.

Väkeä kun Chicagossa!

Elokuvateatteri K13 Katajanokalla on tämän viikon tarjolla puolalaisia elokuvia. Päivän järkyttävän, mutta loistavan elävän kuvan Plac Zbawiciela (Vapahtajan aukio) näytöksessä tupa oli täynnä - puolalaisia. Elokuvan toisen ohjaajan Krzysztof Krauzen mukaan elokuvasta kiinnostunutta alkuperäisväestöä näyttää olevan enemmän Helsingissä kuin Chicagossa. Ja se on paljon se!

Koulutus vanhentaa

Olipa kiva herätä uuteen aamuun ja viikkoon kertaheitolla yhdeksän vuotta ikääntyneenä. Näin kävi tasapuolisesti vuonna 1966 syntyneille sekä akateemisten perheiden (määritelmä: vähintään toinen vanhemmista maisteri tai tohtori) lapsille että työläiskakaroille. Ihmeikääntyminen on täyttä totta, ainakin mikäli on uskominen Helsingin Sanomien uutisointia Osmo Kivisen & co tutkimuksesta "Eliittiyliopistosta massakorkeakoulutukseen: koulutuksen laajentuminen, mahdollisuuksien tasa-arvo ja yliopistokoulutuksen tuotot".

Henkilökohtaisesti positiivista uutisessa on se, että yllättäen 1966 syntyneet yliopistokoulutuksen hankkineet tienaavat sekä kolme- että viisikymppisenä enemmän kuin 1946 syntyneet. Pikkaisen henkilökohtaisesti negatiivista on se, että olen kuluttanut kaikki kolmekymppisenä tienaamani rahat ja viisikymppinen en tiennyt vielä olevani. Mutta kiva, että tämän uuden ja pikkaisen yllättävän infon varassa tuloja on enemmän kuin 1946 syntyneillä. Kerrankin - edes imaginäärisesti - jotain enemmän kuin tällä suurella tulppaikäluokalla!

Työläistaustaisesta sexsex -ikäluokassani olen siis kummajainen. Kivisen & co mukaan ei-akateemisten perheiden jälkeläisistä vaivaiset 11 % eksyi yliopistoon. Monien mielestä tämä kymmenyskin olisi saanut ohjautua samaan osoitteeseen kuin ne yhdeksän muutakin. Sorry. Mitäs päästitte kaltaistani sosiaalista pääomaa omaavan, lähiön ja pioneerikerhon kasvatin häiriköimään akateemista rauhaa.

Akateemisten perheiden kuuskutosten vesoilla yliopiston ovet avautuivat 56 % todennäköisyydellä. Kiva heille. Nyt enää pelottava kysymys kuuluu "kuinka pieni on se prosentti ei-akateemisten tenavista, jotka päätyivät siihen paljon puhuttuun tohtoriputkeen?". Sitä turkulaiset koulutussosiologit voisivat seuraavaksi valaista meille...

Hakija ei aina saa - edes apurahaa!

Raportti tieteen ja taiteentekijöiden työttömyysturvan

parantamisen edellytyksistä julkaistiin tänään. Sen saa työministeriön sivuilta klikkaamalla tästä.

Selvitysmies Järvisen - siis Pasin paketti - on perusteiltaan oikeansuuntainen. Rakentavan ratkaisunhaun keskella silmään pistää kuitenkin sivun 19 "apurahan haun" rangaistavuus.

Järvinen ehdottaa:
"Ehdotus: Tutkijakoulutuksesta ilman omaa syytään työttömäksi jääneen tulee olla oikeutettu työttömyysturvaan. Sen jälkeen tutkimustoimintaa tulisi pitää päätoimisena vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, jos hän saa tai hakee saman tutkimuksen jatkamiseen apurahaa, kieltäytyy tarjotusta muusta palkkatyöstä tms."

Oletan, että päivän tiedotustilaisuudessa pääsimme ministerin ja selvitysmiehen kanssa yksimielisyyteen siitä, että a) itse hakeminen ei voi olla päätoimisuuden tunnusmerkki, mutta apurahan saaminen ja ennen muuta apurahan käyttö on merkki siitä, että tutkija työllistyy apurahakautena ja b) samaan tutkimukseen jatkorahoituksen hakeminen ei voi olla kriteeri päätoimisuuden jatkumisesta. Ja lienee jopa peräti toivottavaa, että tutkija pysyy samassa tutkimuksessa, eikä poukkoile holtittomasti aivotutkimuksesta historiantutkimukseen, eikä ainakaan päinvastoin.

Ja varmemmaksi vakuudeksi ongelman ydin katujen kielellä. Ei kai se, että menee baariin aikomuksenaan saada, vielä merkitse sitä, että saa. Sama odotuksen ja kokemuksen jännite pätee myös apurahojen haussa. Moni lähettelee anoen apurahakuponkeja, mutta vain osa hakemuksista johtaa apurahan saantiin.

"Kusturican serkku"

Espoo Cinessä rävähti jälleen itäisen Euroopan elokuvia. Komeaa emirkusturicamaista menoa tuli koettua festarin päätöselokuvassa

Guča!– Distant Trumpet.

Jotain perin kiehtovaa noissa Balkanin kansoissa...

Työttömyysturvauutisointia Turust

Turun Sanomat uutisoi eilen tutkijoiden työttömyysturvan ongelmia. Työministeriön virkamies seisoo horjumatta harjoitetun hallinnon takana ja todistelee lausuntakäytäntöjen olevan kautta maan yhdenmukaisia. Suosittelen ministeriön virkamiehelle selvitysmies Järvisen raporttiin tutustumista, ihan viranhoidon takia.

Tänään samainen Turun Sanomat ottaa kantaa asiaan pääkirjoituksessaan "Sosiaaliturvaton apurahatutkija".

Muuten hyvä, mutta on jälleen muistutettava, että viime aikoina työttömyysturvaongelma on eskaloitunut apurahansaajista myös palkansaaja-asemasta työttömäksi jäävien tutkijoiden ongelmaksi. Se ei ole hyvä.

Rakentavasti ratkaisuun; tutkijoiden työttömyysturvan paluu

Tieteentekijöiden liiton kommentti selvitysmies lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen raporttiin lähti tänään määräajassa työministeriöön. Selvitysmiehen raportti on pääosin oikeansuuntainen. Täsmentämistä kaipaa yhteisymmärryksen löytyminen mm. siitä, mikä on tutkijan jatkotyöllistymisen tapa. Päivän tiedon mukaan selvitysmiehen raportti julkaistaan 4.9.2007.

Paljon on vettä virrannut siitä, kun työministeriön virkamies reagoi 7.1.2007 Helsingin Sanomissa julkaistun sunnuntaidebattikirjoitukseeni "Tutkijoista tehdään pakolla yrittäjiä" toteamalla sen vääristelyksi. Käytettyjä ilmaisuja olivat muistaakseni myös "asiantuntematon" ja "valehtelu". (Ks. tatusoturit blogin kirjaus ylioppilasteatterissa järjestetystä yleisötilaisuudesta.).

Yhdyn selvitysmiehen loppuraportin toteamukseen: pääosin ongelmat syntyvät päätöksenteon tietopohjan ongelmista ja kokonaisarvioinnin suorittamisesta. Toivotaan, että asiantuntemus, oikea asenne ja järkiargumentit jatkossa läpäisevät koko työttömyysturvakoneiston. Kentälle on harjoitetun politiikan vuoksi kaatunut jo turhan monta uhria!

Apurahatutkijoiden työttömyysturvaselvitys lausuntokierrokselle

Työministeriön asettaman selvitysmies lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen selvitys (luonnos 20.7.2007 ) "työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä tieteellistä tutkimustoimintaa harjoittavien henkilöiden, erityisesti apurahatutkijoiden ja taiteilijoiden osalta" on siirtynyt lausunto- ja kommenttikierrokselle. Lausuntojen määräaika on 15.8.2007 ja raportti julkaistaan 20.8.2007. Selvityksen jakelulistalla ovat "tutkijoita koskettavista organisaatioista" Tieteentekijöiden liitto, Opettajien työttömyyskassa, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Suomen Akatemia, Helsingin yliopiston tiedesäätiö, OPM ja STM.

Pitkäjänteistä hitaasti kiiruhtavaa suomalaista laatutyötä!

Kuva: Antti Jauhiainen, 23.6.2007.

Tehostuvassa, hektisessä ja kiirettä ihannoivassa ajassa iskelmätyön ammattilainen Annikki Tähti osoitti maltillisen, mihinkään hengenhädässä rientämättömän työn arvokkuutta.

Sture jazz clubin juhannuspäivän keikalla rauhallinen tempo muistutti siitä, että kiireinen suoritus ja pitkäjänteinen laatutyö saattavat pitkällä juoksulla osoittautua kolikon vastakkaisiksi puoliksi.

Amerikassa tänään, Suomessa eilen ja huomenna...,

Suuri amerikkalainen kodin elektroniikan jakeluketju Circuit City kokeilee uudenlaista työvoimapolitiikkaa potkimalla kokeneimmat ja hyväpalkkaisimmat työntekijänsä ulos leikatakseen kulujaan. Tilalle palkataan halvat uudet tai vanhat uudella palkalla. Tätä kolmanneksen palkanpudotusta 15 dollarista 10 dollariin kutsutaan palkkahallinnolliseksi aloitteeksi. Näin Amerikassa tänään. Ja kuinka ollakaan vastaavasti jo eilen Suomessa.

Vuonna 1934 kotimainen suuryritysjohtaja Forssa OY:n Isak Julin järkeili palkkahallintonsa täsmälleen samoin: ”Koska yhtiömme palveluksessa on (kalliimpia) miespuolisia työntekijöitä suhteellisesti enemmän, kuin missään muussa maamme puuvillatehtaassa, jopa kaksi kertaa niin paljon kuin Porin Puuvilla OY:llä ja siten yhtiömme kannattavaisuus on huonompi kuin minkään muun maamme puuvillatehtaan, pyydän ja vaadin jokaisen osaston esimiehen tarkoin valvomaan, että olotila jo tämän vuoden kuluessa tulee huomattavasti muuttumaan. Mihinkään työhön ei saa ottaa mieshenkilöä, jos naishenkilö vaan voi toimen täyttää. Esimerkkinä mainitsen, että Porin puuvillatehtaassa kaiken tavarankuljetuksen toimittavat naishenkilöt, vieläpä kivihiilienkin kuljetuksen ulkona olevasta varastosta.”

No niin. Huomenna reippaasti vaihtamaan kotimaista työvoimaa halvempaan versioon. Työvoiman sukupuolta vaihtamalla saadaan palkkakuluista leikattua about 25 %, maahanmuuttajia saa takuuvarmasti vielä halvemmalla, ja ihan hittinä maahanmuutajanaisille ei tarvitse maksaa varmaan mitään.

Sutenööriksi väen vaihtoon aina vain halvempaan asettukoon julkiset työvoimapalvelut. Palvellaan yrityksiä täydellä teholla. Tehdään niin, kuten EK:n lainopillinen asiamies Rautiainen asian ilmaisee: Lisää tehoja työvoimapalveluihin. (...) ”Palvelun lähtökohta on se, mistä työvoimaa saa – ei keskittyminen oman paikkakunnan työnhakijarekisteriin. Yhden työvoimatoimiston ajattelusta on luontevaa siirtyä koko maan kattavaan verkostomaiseen yhteistyöhön, sillä kohtaanto-ongelmat ovat sekä laadullisia että yhä enemmän määrällisiä”. Just määrä, lauma, siirreltävissä, eroteltavissa, tarpeettomaksi tullesssaan milloin tahansa lihaksi laitettaviksi. Oliko tällä työvoimalla siis jotakin tekemistä kodeissaan asuvien ihmisten kanssa, ei kai? Sillä täytyyhän yrityksen voittojen kasvaa, täytyyhän. Ja sehän on se meidän kilpailukykymme. Sen nimeen me vannomme. Aina vannomme. Vannomme.

Oudot pätkätyöläiset!

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu työn tuohussa -kirjassa huseeraa komea joukko tärkeän työn tekijöitä. Mutta miksi korvaamatonta työtä tekevät oudot pätkätyöläiset? Lapsikin sen ymmärtää, että ihan tyhmää....

Kiitokset Ndeshi 5 veelle Tatu ja Patu kirjan lainasta.

Tutkijat, maanviljelijät, kalastajat ja poronhoitajat

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila visioi apurahansaajien eläketurvaa 6.6. 2007 Taloussanomissa.

Kolmikannantie

SAK:n luottamusmieskyselyn mukaan paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti palkkaa koskeva sopiminen tuottaa hankaluuksia.

Tutkimuksen uutisoinnista ei selviä millaisia sukupuolieroja hankaluuksista on ulosluettavissa. Melkein veikkaisin, että matalapalkkaiset naisalat eivät ainakaan ole vahvemman ja menestyksekkään paikallisen palkka-argumentoinnin voittajia.

Paikallisen sopimisen hankkeiden vahvistamisessa onkin syytä pitää pää kylmänä ja havaita se, että heikommille aloilla tarvitaan vahvempaa selkänojaa. Mikäli vakavasti mielitään kuroa sukupuolen palkkatasa-arvoa umpeen eikä kaiveta levenevää kuilua, niin jonkun muun kuin alipalkattujen naisalojen on oltava solidaarisia. Siispä. Hallitus vastuuseen tasa-arvopuheistaan ja kolmikannantie kunniaan! Mikä mättää? Sekö, että Jyrki K ei hiffannut, että tasa-arvotupo pitää maksaa joka vuosi.

(kuva kuutostien varresta Parikkalasta)

Muuttuva työ ja työttömyysturva

Työministeri Cronberg haluaa selkeyttää tieteilijöiden ja taiteilijoiden työttömyysturvaa. Ks. Työministeriön tiedote .

Tutkijoiden sosiaaliturvan viimeinen taisto?

Eilisessä Apurahansaajien sosiaaliturva - hallitusohjelma todeksi - tilaisuudessa Eduskunnassa tuli koettua kauhua ja iloja.

Kauhua siitä, että tahdon lisäksi on perin epäselvää onko apurahansaajien sosiaaliturvaan tulossa rahaa vai ei. Tahtoa toteuttaa oli sekä rahastojen edustajalla, että sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajalla.

Halut ovat hieno asia, mutta se ei riitä. Hallituksen kehys, johon rahat on saatava lyödään pöytään ensi viikolla. Nyt tarvitaan reippaita ratkaisijoita. Ratkaisumaalin tekijälle on tarjolla kunniaa, joukkue on luonut tilanteen, eikä enää muuta voi.

Apurahan saajat ovat eri yhteyksissä artikuloineet intrenssinsä ja kirjauskin on hallitusohjelmassa. Eiköhän kahdenkymmenen vuoden sosiaaliturvaton koeaika riitä osoittamaan, että tutkijat ovat ihan kelpo kansalaisia. Mekin ollaan vaan ihan ihmisiä ja tarvitaan sairaus-, tapaturma- ja eläketurvaa.

Kauhun lisäksi iloa aiheutti se, että uusi työministeri vaikutti hiffaavan tutkijoiden työmarkkina-aseman peruskuvion. Katkonainen rahoitus tuottaa ikävä kyllä tilanteita, jolloin tutkija on työtön. Työttömyys on ikävä, huonosti toimivien työmarkkinoiden ilmiö, mutta tutkijoiden työttömyys ei kuitenkaan ole synonyymi yrittäjyydelle, kuten nykyinen hallintokäytäntö yrittää epätoivoisesti väittää.

Edelleen. Työttömyysturva ei ole tutkimusrahoituksen muoto. Mutta tutkijat eivät ole sen kummallisempi ryhmä kuin muutkaan, kun työt loppuvat. Nälkä meillekin tulee. Ratkaisu tutkijoiden työttömyysturvan soveltamisongelmiin on yksinkertainen. Työttömyysturvalain noudattaminen palauttaisi työttömälle tutkijalle normaalin työttömyysturva-aseman. Kun palkkarahoitus loppuu ja tutkija ilmoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä, niin uskotaan, eikä epäillä huijariksi.

Apuraha taas on palkansaajuuteen rinnastettava tutkijoiden työlistymisen muoto, joka kestollaan siirtää tutkijan oikeutta työttömyysturvaan. Toivon työministeriltä simppeliä kurinpalautusta yhä uusia temppuja kehittelevälle hallintokoneistolle. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että viranomaiset noudattavat, eivätkä säädä tai keksi lakeja..

Apurahansaajien sosiaaliturva - Hallitusohjelmasta todeksi

KUTSU Tiedoksi ja tervetuloa ensi viikon tilaisuuteen. Hallitus näytti ohjelmakirjauksellaan tahtoa ja nyt lupaukset on aika sinetöidä rahoilla budjettikehyksessä. Viestiä saa mielihyvin levittää kaikialla, listoilla ja blogeissa!

Apurahansaajien sosiaaliturva – hallitusohjelmasta todeksi

Eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetään tiistaina 15.5.2007 klo 17.00–19.00 paneelikeskustelu aiheesta Apurahansaajien sosiaaliturva – hallitusohjelmasta todeksi.

Tilaisuus on Eduskunnan lisärakennuksessa (Pikkuparlamentin kansalaisinfo), os. Arkadiankatu 3, Helsinki.

Asiasta ovat keskustelemassa työministeri Tarja Cronberg (vihr), toimitusjohtaja Paavo Hohti Säätiöpalvelusta, ylijohtaja Tarmo Pukkila sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta sekä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Paneelin puheenjohtajana toimii kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr).

Tilaisuuden järjestävät Vihreiden eduskuntaryhmä yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton kanssa.

Tervetuloa!

* * *

LISÄTIETOJA:

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, 050 5121 727;

toiminnanjohtaja Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto), 040 7508 284

Teitä pelkää en, mä kuulun liittoon

Lastentarhaopettajien liiton luottamusnainen osoitti vapunpäivän laulannassa esimerkillistä työ- ja vapaa-ajan eron tekoa kieltäytymällä absolut laulamasta Lasten liikennelaulua. Ei pidä sotkea työtä vapaapäivään. Naisvaltaisten matalapalkka-alojen yhteistyönä toteutettu laulanta oli komiaa ja keskittyi työväen päivänä vasemmalle sektorille. Illan ehdoton hitti oli Liiton tyttö.

Yksin pimeässä upj-palkan kaa......

Tutkijakolleega Anu Lahtinen Turusta kirjoittaa UPJ:n helmistä - palkanlaskusta ja salaperäisyydestä. Lahtinen on hinnoiteltu 131,11 egeä halvemmaksi toukokuusta alkaen. Innovaatio ja tehokkuuspuheiden kaikuessa melkein luulisi, että tokukouussa tapahtuva väittelynsä lisäisi, eikä vähentäisi pätevän naisen palkkaa. Mutta ei. Uuden kannustavan palkkausjärjestelmän käyttöönottanut yliopistotyönantaja kohtelee työntekijöitään toisin.

UPJ:n top secret - efektistä Lahtinen kitetyttä "systeemiin kuuluu, että osa prosessista on niin salainen, että hyvä jos uskaltaa omaa henkilökohtaisen suoritumisen lomakettaan lukea, saati näyttää muille".

On aika pistää etusivu uusiksi ja tehdä palkanlaskuskandaalista julkista!

Työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja

Esitin viime viikonloppuna Tieteentekijöiden liiton liittokokouksessa liitolle eettisen vastuunkannon lisäämistä. Käytännön sovellutuksena toimisi jäsenyys Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. Vastaanotto oli myönteinen. Meni prosessiin.

SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. Ay-liikkeen solidaarisuuskäsityksen pohjalta vahvistetaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla avustetaan heikommassa asemassa olevia ammattiliittoja.

SASK:n hankkeet ovat osa maailmanlaajuista edunvalvontaa, joka taistelee mm. työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja vastaan.

Ps. Suomesta saa kuvan reilun kaupan jalkapalloja.

Arvotonta kissankultaa tohtoritehtaan likuhihnalta

Eilisessä tutkijanuraseminaarissa tuli selväksi, että yritysmaailma ei ikäloppuja tohtoreita kaipaa. Björn Wahlroos muotoili paneelissa "sori vaan, 34 -vuotias ja neljässä vuodessa putkesta ulostullut tohtori ei ole mikään tehokkuuden osoitus". Selväksi kävi, että ei sellaisella ole mitään arvoa. 2000 -luvun yritysmaailmalla jylläävät kovemman luokan arvot. Siinä rumbassa työntekijä, olkoon tohtori tai ei, on kertakäyttötavaraa. Ihmisyys ja ammattilaisuus on jotain, jolla ei ole mitään sijaa tuossa kulutusruletissa.

Yritysmaailman hard core ei yllätä. Huolestuttavampaa sen sijaan on, että OPM ja Helsingin yliopiston edustajien puheenvuoroissa oli wahlroosimainen kaiku. Idea tuntui olevan, että perkeleesti tuotetaan jotain, mutta mitään väliä ei ole mitä tuutista tulee ja miksi. Puhumattakaan siitä, että tuottava instituutio olisi jotenkin kiinnostunut siitä mihin fordistisen tehtaan tuotanto "loppusijoittuu", kuten termi seminaarissa kuului.

Helsingin yliopiston henkilöstöpäälikön määrittelyssä tutkijakoulutuksessa, siis palvelussuhteessa yliopistoon olevat lensivät myös huoletta pois tutkijoiden kategoriasta. Henkilöstöpäällikkö levitti puheellaan verraten vahvaa signaalia siitä, että väitöskirjaansa tekevät ihmisinä ja ammattilaisina ovat arvontonta kissankultaa. Lopputuote kelpaa kyllä, mutta siitä eteenpäin sä oot ihan mattinykäsmäisesti upyours. Kertakäyttökamaa, joka hetken palveltuaan voi mennä. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus, josta voi saada lopputuotteen hyödyt firmalle. Se on ihan fifty-sixty käykö sille ihmiselle huonosti.

Ongelmallinen tutkijanura. Pitääkö tutkijanura -käsite sisällään palkkatulon?

Tutkijanuran todellisuutta pohditaan tänään seminaarissa klo 14-18 Helsingin yliopistossa. Ohjelma tästä linkistä. Mukana paneelissa mm. Tieteentekijöiden liitto, Suomen Akatemia, OPM ja Sampo-konserni.

Kirjaus hallitusohjelmassa! Tutkijoiden sosiaaliturva ei tullut yllättäen, eikä pyytämättä!

(selaimista likipiten kaikki muut paitsi Intrenet Explorer näyttävät blogini tekstit ja oikean laidan linkit oikein. Suosittelenkin Firefox Mozillaa IE:n sijaan)

Vanhanen kakkosen hallitusohjelmaan on kirjattu s. 22, "Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään" ja s. 42-43 "Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä".

Tämä ei tullut "yllättäen, eikä pyytämättä". Tutkijoiden sosiaaliturvan hallitusohjelmaan kirjaamisen taustalla on pitkä ketju määrätietoista edunvalvontatyötä, sosiaali- ja työttömyysturva-asioiden haltuunottoa, kannanottoja, kanteluita, strategista ajattelua, lobbaamista, verkostoja, neuvotteluja, mediaesiintymisiä ja mielenosoituksia.

Kirjaus tarkoittaa siis tutkijoiden hyväksymistä "apurahasidonnaisen" sosiaaliturvan piiriin. Käytännössä siis eläkekertymää, sairaustilanteiden turvaa ja työttömyysturvaa. Kaiken järjen mukaan työhallinnon pelleily määrittelemällä tutkijat työttömyystilanteissa "omassa työssä työllistyviksi" loppuu tähän.

Vino hymy kasvoilla voi todeta: Kiitos maan hallitukselle siitä , että apurahatutkijat saavat mahdollisuuden livahtaa muun väestön joukkoon. On nimittäin kovasti ikävä olla sen järjestelmän ulkopuolella, mihin systeemi nojaa. Samalla huomautan, että apurahan verovapauden rajan nosto puuttuu kirjauksestanne. Hoitanette sen, sillä saattaa muuten olla perin lähellä perusturvaa tuo apurahan saajien ansioihin sidottu turva.

Se miten ja miksi Säätytalon pöydässä apurahansaajien asiat iskeytyivät hallituksen paperiin on siis pitkän prosessin tuote, jonka moottorina on toiminut Tieteentekijöiden liitto ja sen sosiaaliturvatyöryhmä. Hyvä yhteistyökumppani on TATUSOTU -verkosto. TTL:n Sotu ryhmässä ja Tatusotussa ihmiset toimivat bensalla. Kiitos myös loppumetrien hitaammin käynnistyneille diselkoneille. Ja taisipa koneeseen sekoittua prosessissa myös bensaa. Hyvä, että koneistollakin lopulta sytytti. Johan apurahan saajat ovat olleet vasta vuosikymmeniä vailla asiallista sosiaaliturvaa.

Ps. Arvoisa Suomen hallitus. Teoria on nyt kirjattu ohjelmaanne. Hopi hopi vaan käytännön toteutukseen. Bonuksena voitte lisäbudjetoida kaikkien - sanotaan nyt vaikka 1990-luvulta alkaen - apurahaa saaneiden eläkekertymän taannehtivasti suoraan valtiokonttorin tileille. Kiitos.

Ay-unelmia

Uusimmassa Palkkatyöläisessä on kirjoituksia ay-liikkeen unelmista, muun muassa Juha Siltala visioi:

"Ammattiyhdistysliikkeen suuri visio lähivuosikymmeninä on markkinatalouden pelastaminen monopolistiselta keskittymiseltä jakeluketjuja hallitseville oligarkeille ja estää työväki luisumasta uusfeodalistiseen riippuvuuteen joko aasialaisen tehtaan orjina tai Wal-Martin oikeudettomina osa-aikatyöläisinä".

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ja ne, joille walmartismi on vielä tuntematon suuruus, voivat valaista itseään teoksella Wal-Mart. Globalisaation kova ydin. Kirja-arvioni "Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus"on julkaistu Yhteiskuntapolitiikassa no 1/2007

Turvaverkko, palvelussuhde ja apuraha

Ihan selvyyden vuoksi. Vaikka selvitysmiehen tehtävänantoon on kirjattu erityisesti apurahatutkijan työttömyysturvan selvitys.

Niin. Työministeriön muotoilusta ei seuraa, että Tieteentekijöiden liiton fokus pysähtyisi apurahansaajiin. Tieteentekijöiden liiton agendalla ministerin tapaamisessa olivat, ja vakavuusjärjestyksessä; nyt esiintyvä palvelussuhteesta työttömäksi jäävien työttömyyturvan kiistäminen ja apurahansaajien työttömyysturvaoikeus. Ensimmäinen näistä on äärimmäisen vakava työelämän pelisääntöjen loukkaus. Toinen on muuttuvan työelämän selkeitä pelisääntöjä kaipaava seuraus.

Ensimmäisestä, palkansaajan työttömyysturvasta on olemassa sovittu järjestelmä, jota yksinkertaisesti kutsutaan laiksi. Tarkemmin. Työsuhdetta ja sen päättymisen seurauksia määrittävät työsopimuslaki (virkamieslaki) ja työttömyysturvalaki. Nyt työhallinto on ryhtynyt tulkitsemaan ohi lakien alan ja säätämistarkoituksen.

Oletan, että kaikille 30.3. valtioneuvoston kokoustilassa istuneille, niin työministerin tehtävää hoitavalle ministeri Tuula Haataiselle, avustajilleen ja työministeriön selvitysmiehelle kävi vallan selväksi, että kyse ei ole vain apurahansaajien työttömyysturvaongelmista, vaan ja erityisesti myös palkansaajista.

Olin tulkitsevinani tilanteesta myös sen, että ministeri asian nyt tietoonsa saatuaan ei vaan tyydy odottamaan, vaan puuttuu asiaan. Saatan olla väärässä, mutta mielestäni on kestämätöntä ajatella, että palkansaajaväestön edustajaksi asettunut puolue haluaisi palkansaajien työttömyysturvan kiistäjän maineen. TTL:n asiamies Tuuli Vänskän letkautusta mukaellen; "meiltä loppuu jäsenet, teiltä loppuu jäsenet". Työttömyyden kohtaavien tutkijoiden kannalta ongelma on tietenkin hyvinvointivaltion turvaverkon läpi valahtaminen. Tai tarkemmin. Hallinto tunkee ihmisen väkisin läpi silmukoiden. Minne tungetaan on epäselvää, mutta sen sijaan selvää on se, että lahjakkainkaan tutkija ei ole turvassa. Rahoitus voi katketa keltä tahansa.

Respect! Työministeriö asettanut selvitysmiehen!.

Tieteentekijöiden liiton edustuksemme tapasi eilen työministerin virkaa hoitavan ministeri Tuula Haataisen. Tapaamisessa osoitettiin puolin ja tosin tahtoa tunnistaa tutkijoiden työttömyysturvaongelmien syitä ja seurauksia. Nyt löytyi asian vakavuuden vaatimaa respectiä!

Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin on määrännyt lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen
selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on selvittää työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä tieteellisen tutkimustoimintaa harjoittavien henkilöiden, erityisesti apurahatutkijoiden ja taiteilijoiden osalta.

Kartoituksen ja ehdotusten tulee valmistua 29.6.2007 mennessä.

Tehtäviä ovat
1. kartoittaa työttömyysturvalain soveltamiskäytäntöä, erityisesti työvoimatoimikuntien lausuntokäytäntöä ja sen yhtenäisyyttä
2. arvioida nykyisten soveltamisohjeiden riittävyys ja tarvittaessa tehdä ehdotus uusiksi ohjeiksi
3. arvioida lainsäädäntömuutoksen tarve ja mahdollisuudet

Selvitysmiehen tulee työnsä aikana kuulla tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa asian eri osapuolia.

Selvitysmies saa kaikilta työhallinnon yksiköiltä tarvitsemansa avun.

Hienoa kansliapäälikkö Wallin! Työhallinnon avun lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä antaa kaiken apunsa. Väsymättä. Kokemusta onkin karttunut ja ratkaisuehdotuskin on tarjolla.

Kiva, että tuuleen huutelusta tuli sittenkin debatti. Helsingin Sanomien tammikuisessa kirjoituksessa fokus oli apurahatutkijoina työskenneleiden työttömyysturvaongelmissa. Ne ratkaisemalla hallinto olisi selvinnyt jäähyllä. Vuodenvaihteen alusta peli on koventunut, kun työhallinto on toistuvasti kiistänyt myös työsuhteesta työttömäksi jäävien tutkijoiden työttömyysturvan. Jääkiekossa pelisääntöjen tämänkaltaisesta piittaamattomuudesta seuraisi pelikieltoja ja ottelurangaistuksia. Kenties elinikäisiä. Jään luottavaisena odottamaan selvitysmies Järvisen raporttia. Respect!

Kulttuurityöntekijöiden ja duunarien mixed

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto on järjestäytymässä SAK:hon. Hienoa! Suomen muusikothan ovat optimaalisen edunvalvonnan paikkansa ymmärtäneet jo aiemmin.

Seuraavaksi sitten liittosolidaarisuutta peliin. Satamat sulki ja vienti poseen, ellei järjestelmä ala ymmärtää katkonaisen uuden työn tekijöiden oikeuksia sosiaaliturvaan. Vastineeksi media-alan väki voi tehdä SAK:lle tulevissa taistoissa tasokkaita mainoksia. Kunhan kunnon palkasta sovitaan :)

Sisarkateudesta sisarsolidaarisuuteen

Juha Siltalan avaus Etelä-Saimaan verkkolehden haastattelussa osuu ytimeen. Naisalojen alipalkkaus ei ratkea keskinäisten rajojen, vaan yhteisen rintaman rakentelulla.

Siltalan mukaan palkkatyöläisten tuloerot ovat marginaalisia ja niistä riitely estää palkkoja nousemasta jatkossakin. "....Siltala uskoo, että julkisen alan hoiva- ja opetusammattilaiset taas voittaisivat lakon hyvin äkkiä, jos SAK:laisiin, STTK:laisiin ja AKAVA:laisiin liittoihin jakautuneet matalapalkkanaiset huomaisivat, että heidän matalapalkkaisuudessaan on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä.

- Nuo liitot on kuitenkin tuomittu tappiollisiin erillislakkoihin niin kauan kuin sisarkateus estää hankkimasta etuja toisille, Siltala ennustaa.

Saaattaa Siltala olla oikeassa ja kateuden kulkevan solidaarisen edunvalvonnan edellä. Yhteistä kaikille naisille, keskusjärjestöstä riippumatta kuitenkin on, että naisen euro on yhä vajaampi. SAK: laisten naisten ansiot ovat 77 prosenttia miesten ansioista. STTK:laisten naisten ansiot ovat 73 prosenttia ja akavalaisten naisten 72 prosenttia miesten ansioista. (Ks. Pajunen Pirjo, Pitkää, pätkää, silppua. SAK järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti, Oulu 2006) . Akavalaisilla naisilla ei siis mene lujaa keskusjärjestössään. Liekö siis keskusjärjestö kerrassaan väärä monellekin naisvaltaiselle korkeasti koulutetuille naisliitolle....

Selain ja linkit

Huom. Blogini sivut ja linkit näkyvät oikessa formaatissa mm. Mozillla Firefoxin selaimella. IE -selain hukkaa oikean reunan linkit.

Tutkijoiden ihmiskoe

Tiistain Iltalehdestä voi lukea kantani tutkijuuden ongelmista. Ks.http://www.iltalehti.fi/vaalit/200703125810219_vl.shtml

Sosiaaliturvalupaukset videolla

TATUSOTU -blogissa on kuunneltavissa videoklippeinä perjantain mielenosoituksen puheita, mm. ministeri Haataisen lupaukset eläke- ja sosiaaliturvan edistämisestä.

Äänekäs kansa - uutiskuva kertoo?

Eduskuntatalon portaat täyttyivät perjantaina 2.3. taiteilijoista ja tutkijoista. TATUSOTU:n aloitteellisuudesta lähtenyt mielenosoitus vaati apurahan saajille eläke- ja sosiaaliturvaa sekä työttömyysturvan aukottomuutta. Outi Alanko-Kahiluoto esitti mielenosoittajien vaatimukset.

Media oli paikalla sankoin joukoin. Hyvä niin. MTV3:n uutiskuvassa kamera kiersi pitkää ja sankkaa mielenosoittajien rivistöä pitkin portaita, yleiskuvassa näkyi valtava väkijoukko ja toimittaja haastatteli niin mielenosoittajaa kuin myös sosiaali- ja terveysministeriä. Mielenosoituksen sanoma tuli esille ja ministeri Haatainen lupasi ruudussa hoitaa ongelmat kuntoon. Erinomaista. STM:ssä muistettiin näin vaalien alla kaivaa esiin jo vuonna 2004 sosiaaliturvaa valmistelleen työryhmän jättämä esitys jatkovalmisteluun.

YLEn radiouutiset mainitsi nettisivuillaan mielenosoittajien määräksi 1500. Linja varmaan piti myös eetteriin ajetuissa lähetyksissä. Myös Helsingin Sanomien jutun kuvista välittyi tungos.

Mutta mitä näki YLE TV1:n pääutislähetyksen katsoja. Jostakin eduskuntatalon korkeuksista kourallisen ihmisiä haahuilemassa portailla. Valtaa ei näkynyt missään. Edes paikalla ollutta ulkoministeriä, tutkijaa ja poliittisen historian dosenttia Erkki Tuomiojaa ei hiffattu kuvata. Tuomioja vakuutti puheenvuorossaan, että hallituspohjasta riippumatta apurahansaajien sosiaaliturva kunnostetaan.

Ylen TV-ruudussa homma näytti perin tavalliselta suomalaiselta mielenosoitusyritelmältä, johon ei ollut tullut juuri kukaan. Ilmeisestä kuitenkin on, että se joka ei osunut paikalle mielenosoituksen aikana olivat kuitenkin YLE:n ulkokamerat. Tekstiosuudessa YLEkin tv:n uutislähetys pärjäsi. Uutistenlukija nosti esiin mielenosoittajien keskeisen vaatimuksen: tutkijat ja taiteilijat on otettava mukaan työttömyysturvan uuden ohjeistuksen valmisteluun.

Suomalaisilla mielenosoituksilla ei ole tapana olla riehakkaammasta päästä. Tässä oli taiteilijoiden voimin yritystä performanssiin. Seuraavaan häppeningiin vinkiksi tsekkien 1989 samettivallankumouksen aikainen perin tehokas joukkovoiman osoitus. Sankan joukon kilistellässä avainnippuja on soundi mahtava. Toivottavasti tätä kikkaa ei tarvitse kuitenkaan testata vuonna 2011 seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä, kun tutkijat ja taitelijat vaativat taas eläke- ja työttömyysturvaa.

Palkansaajien työttömyysturvan kiistäminen

Työministeri Tarja Filatoville pisteet siitä, että saapui maanantain TV 1 Voimalan "Tohtoritehtaan työttömät" -lähetykseen. On selvää, että tutkijanuran sekä sen katkoskohtien ongelmien vyyhti on senkaltainen, että ongelmat eivät yhdellä tv-ohjelmalla ratkea.

Mutta tulkitaan maanantain debatti askeleeksi kohti halukkuutta lähteä ratkaisemaan ilmiselvää ongelmaa. Kautta on aivan riittävästi jäljellä, jotta ministeri voi asettaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään tutkijan työttömyysturvan soveltamisen ongelmia. Työryhmän tulisi koostua ainakin ministeriön, tutkijoiden ammattiliiton, säätiöiden ja yliopistojen edustajista. Avainsana on tutkijan työn ymmärtäminen, jotta voi tunnistaa sen ikävän kääntöpuolen, työttömyyden. Itse kunkin on varmaan syytä pysähtyä miettimään, mistä työttömyysturvan kiistämisessä oikeastaan on kysymys, ennen kuin suinpäin syöstään hyvinvointivaltio historian hämärään.

Työttömyysturvalaissa ei ole edelleenkään vikaa, ongelma tulee siitä, että hallinto kehittelee ikiomia tulkintojaan. Se kenen komennosta - on minulle edelleen epäselvää. Uusimpana tulkintana on alkanut vyöryä OPM:n tutkijakoulun virka- tai työsuhteesta työttömäksi jääneiden työttömyysturvaoikeuden kiistämisiä. Perusteena käytetään omassa työssä työllistymistä. Työ- tai virkasuhteen päättyessä tutkijan, myös tutkijakoulutettavan, työntekovelvoite kuitenkin päättyy. Tätä työlainsäädännön perusasiaa hallinnon on jostain syystä perin vaikeaa ymmärtää.

Oikea ratkaisu olisi tutkia työttömäksi jääneen ihmisen tilanne. Sitä kutsutaan kokonaisharkinnaksi. Työnteon loppuminen rahoituksen loputtua on perin todennäköinen vaihtoehto itse kunkin kohdalla. Myös tutkimuksen sivutoiminen jatkuminen on mahdollista, eikä se lain mukaan aseta työvoimapoliittista estettä työttömyysetuudelle.

On selvää, että kaikkien ihmisten kohdalla työhallinnon velvollisuus on tarkastella työvoimapoliittisia edellytyksiä ja esteitä. Mikäli tutkija ilmoittaa jatkavansa kokopäiväistä tutkimustyöskentelyä, se on este. Silloin ihminen työllistyy omassa työssään. Tämä on selvää. Näissä tapauksissa voi vaan olla kateellinen niille, jotka kuuluvat "pappa betalar -osastoon". Hyvin heillä menee ihan riippumatta siitä, onko tässä maassa toimiva työttömyysturvajärjestelmä vai ei.

Mutta ne, jotka eivät aseta esteitä ovat lain mukaan oikeutettuja työttömyysetuuteen. Nyt tämä on useisssa tapauksissa kiistetty. Palkansaajien ja palkansaajaan rinnastettavien apurahatutkijoiden työttömyysturvan, hyvinvointivaltion ja säännellyn työelämän pelisääntöjen purkamisella saadaan toki ennen pitkää siivottua tutkimuksen piiristä ainakin kaikki ne, jotka tekevät työtä elääkseen. Ja elääkseen nimenomaan siinä merkityksessä, että ostavat ruokaa kaupasta ja maksavat omat asumisensa. Työttömyys on sinänsä jo koettelemus, mutta siihen lisättynä työttömyysturvan kiistäminen ei ainakaan paranna asiaa.

Vihreiden kansanedustaja Janina Andersson on tehnyt 16.2. eduskunnassa kirjallisen kysymyksen (KK 1185/2006), jossa on pureudutaan mm. yo. ongelmavyyhtiin. Allekirjoittajiin on yhtynyt mm. sosialidemokraattien Säde Tahvanainen. Kysymys on luettavissa eduskunnan sivuilta.

Esitarkastuksesta väitökseen

Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä kerää informaatiota

VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMISPROSESSIN KESTOSTA

Vastaukset voi meilata Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän sihteerinä toimivalle Tuuli Vänskälle. OTK Tuuli Vänskä työskentelee TTL:ssä asiamiehenä.

Eli vastaukset osoitteeseen tuuli.vanska@tieteentekijoidenliitto.fi. Kiitos.

Yliopisto ____________________________

Laitos ______________________________

1. Arvioi, miten pitkä on väitöskirjatyön tarkastusprosessi keskimäärin laitoksellanne viime vuosina (esitarkastukseen jättämisestä väitöstilaisuuden järjestämiseen):

_______________ (kuukausina ja viikkoina)

2. Miten pitkään hyväksymisprosessi (esitarkastukseen jättämisestä väitöstilaisuuden järjestämiseen) on kestänyt viime vuosina

a) pisimmillään _______________ (kuukausina ja viikkoina)

b) lyhyimmillään _______________ (kuukausina ja viikkoina)

3. Miten väitöskirjan tarkastusprosessin kestoa säännellään? Merkitse sopivat vaihtoehdot

a) ei mitenkään

b) yliopiston johtosäännöllä

c) muilla yliopiston ohjeilla

d) tiedekuntatason ohjeilla

e) laitoksen omalla ohjeistuksella

f) muuten. Miten? _______________________________

4. Voiko väitöskirjantekijä itse vaikuttaa tarkastusaikatauluun laitoksellanne? Jos, niin miten?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

5. Onko palvelussuhteessa oleville tutkijoille annettu uusia työtehtäviä tarkastusprosessin aikana?

a) kyllä. Mitä (opetusta, muuta tutkimusta)?________________________________

b) ei

6. Onko rahoituksen loppuminen jo ennen väitöstilaisuutta yleinen ongelma laitokseltanne väittelevillä?

a) Kyllä.

b) Ei.

c) En tiedä.

7. Pyritäänkö laitoksella vaikuttamaan väittelevien työllistymiseen tohtoroitumisen jälkeen?

d) Kyllä. Miten? __________________________________________________

e) Ei.

Voimalassa virtaa maanantaina!

TV 1, Voimalassa

Tohtoritehtaan työttömät.
maanantai 19.02. Tv1 21.50

Mukana työministeri Tarja Filatov, tohtori Elina Vuola sekä tutkijat Ilkka Levä ja Anu Suoranta.
Uusinta ke 21.2. klo 16.05.

http://www.ikonijaindeksi.fi/voimala/index.php

Luottamus menossa tai mennyt jo?

Päivän Hesarin yleisönosastolla on sosiaalietiikan tutkija Janne Behmin loistava kirjoitus "Työttömyysturva kuuluu myös apurahan saajille". Behm osoittaa, miksi työhallinnon nykyistä toimintaa ei voi hyväksyä eettisistä syistä. Nykyisen menon päässä häämöttää luottamuksen katoaminen hallintoon ja koko yhteiskuntaan.

Tieteentekijöiden liitto on toistuvasti esittänyt työministeriölle apurahatutkijoiden työttömyysturvan ongelmien ratkaisua asiantuntijavalmistelun kautta. Järjellisissä oloissa ministeri Filatov olisi jo kauan sitten pysäyttänyt hallintonsa paniikinomaiset ja linjattomat yksittäisiin tutkijoihin kohdistuvat satunnaistuomiot ja pistänyt pystyyn elimen, jossa on edustettuna kaikkea sitä tuntemusta, josta tutkijoiden katkonainen työura (tai toimeentulo, kuten Stina Immonen tiivisti) ja rahoitus muodostuu.

On järjen köyhyyttä luulla, että työttömyysturvan ongelmia voisi käsitellä ilman tutkijan työn, työsuhteiden ja rahoituksen erityspiirteiden tuntemusta. Juuri nyt työministeriö on uusien ohjeidensa soolovalmistelussa tällä tiellä. Yhteinen tie on toinen. Ongelmakohtien tunnistamisen ja yhteisen ratkaisun avaimia on hallussa tutkijoiden ammattiliiton lisäksi rahoittajatahoilla, esim. säätiöillä. Pahaa ei varmasti tekisi, jos myös yliopistoja asioiden tiimoilta kuultaisiin.

Kielletty suunta

Niistä 100 000 uudesta työpaikkasta olikin "ihan yllättäen" puolet osa-aikaisia. Työllistyminen nälkäpalkalla ei kuullosta siltä suunnalta, jota kannattaa hehkuttaa suurena onnistumisena. Edes tämän hallituksen.

Seuraavaksi Yle:n ajankohtaistoimitus voi avata lippaan työttömyyslukujen vähenemisestä; kuinka pelottavan suuri osa työllisyysasteen "paranemisesta" johtuukaan siitä, että viime vuoden vaihteessa voimaantulleen työmarkkinatuen uudistuksen seurauksena väkeä tippuu kuin pipoa pois työttömyyslukujen näköpiiristä. Aktivointi kun ei välttämättä aktivoita. Hyvinvointivaltiossa olisi kiva tietää myös minne putoavat, ettei tule sitten kerjäläiset "ihan yllätyksenä" ostoskeskuksiin.

Työministeriö pettää

Kolmikannassa on petturi, sillä tutkijoiden työttömyysturvan epääminen klausuulilla "työllistyy omassa työssään" on ulottunut nyt jo yliopistosta työsuhteesta työttömäksi jääntiin. Ks linkki TTL Palkasta peritään toki työttömyysvakuutusmaksut, mutta mitä välii.

Laajakulmassa tässä tietenkin on kysymys sopimusyhteiskunnan rapauttamisesta. Kenties yllättäväksi asian tekee se, että tutkijoiden palkansaajuutta on räminällä kyseenalaistamassa valtionhallinnon se lohko, jonka salkku on tukevasti ollut palkansaajien edustajiksi asettuneiden sosialidemokraattien käsissä. Hei Filatov, mitä sun ministeriösi puuhaa?

PS. Jos metallimiehiltä kiistettäisiin oikeus työttömyysturvaan, niin AKT olisi lopettanut bensanjakelun jo!

Ota riski!

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 60 % lukioikäisistä on miettinyt uraa tutkijana ja yli 80 % ottaisi puolisokseen tohtorin tai dosentin.
Nuorisossa on tulevaisuus ja elämä on venäläistä rulettia :)

Sunnuntaidebatti ja tutkijoiden työttömyysturva

Helsingin Sanomien sunnuntaidebatista 7.1.2007 voi lukea puheenvuoroni liittyen tutkijoiden työttömyysturvan ongelmiin otsikolla "Tutkijoista tehdään pakolla yrittäjiä".

Myös ruotsalaiset doktorandit kärvistelevät vastaavassa sosiaaliturvattomuudessa.
Ks. aiheesta esim. sivuilta Nord Forsk ja SULF.