"Työmarkkinahistoriamme on pyörähtänyt takaisin vanhaan ja etsii uutta. Jopa sadan vuoden liikettä taakse päin on väläytelty tosiasiaksi tai vähintään vertailtu nykyaikaa 1930-lukuun. Ainakin 1960-luvulla syntyneen keskitetyn tulopolitiikan kausi on Suomessa ohi.
Yhteistä hyvää hakevista sopimuksista on siirrytty kohti yksilön työvoiman väliaikaista ostoa ja myyntiä. Eriytyvistä työmarkkinoista kertoo valtiotieteen tohtoreitten Anu Suorannan ja Anu-Hanna Anttilan kokoomateos "Yksin sovittu". Heidän mielestään työmarkkinoilla eletään nyt sopimattomassa tilassa. Teos on vuoden viimeinen Viikon tietokirja. Samoissa kansissa julkistavat käsityksiään tästä ajasta sekä huippututkijat että korkeimmat ay-johtajat. Kirjasta keskustelevat Suomen historian professori Kari Teräs Turun yliopistosta ja toimittaja Jukka Arvassalo."
"Kun yhä useammin palkkatyö itsessään korvautuu liikesuhteilla ja lipeää työehtosopimisen piiristä, on ensiarvoisen tärkeää nähdä vaihtoehtoisia suuntia miten tämä vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaan ja yhteiskuntapoliittisiin valintoihin. On selvää, että moninaistuneiden työn tekijöiden etuja voi valvoa vain ajanmukaisin toimin. Uusien työn teettämisen tapojen ryhmien tunnistamisesta on edettävä ryhmien yhdenvertaistamiseen. Ensi silmäyksellä erilaisilta näyttäytyvien - kuten vaikkapa toimeksiannossa työtään tekevien - kollektiivisen turvan ja neuvotteluoikeuden tarpeet eivät poikkea palkkatyösuhteessa työskentelevistä. Muuttuneen työn teettämisen kentällä ensimmäinen askel kohti uutta työn tekijöiden turvausjärjestelmää olisi palkansaajien työttömyyskassojen jäsenyyden avaaminen itsensä työllistäjille. Seuraavana askeleena ammattiyhdistysliikkeen on lähdettävä tähyämään sopijan roolia myös toimeksiannoissa työskenteleville."
"Ammattiyhdistysliikkeen on oltava valppaana tunnistamaan myös ne edunvalvontatarpeet, joita moninaistuneet työn teettämis- ja hankintatavat synnyttävät. Pätkä-, silppu-, vuokra- ja osa-aikatyössä tai erilaisina itsensä työllistäjinä työskentelee jo noin 700 000 ihmistä – ei mikään marginaali-ilmiö, vaan mittava ja jatkuvasti kasvava joukko nykyisiä tai potentiaalisia ammattiliittojen jäseniä. Nykyinen sääntely, työelämän oikeudet ja sosiaaliturva on pääosin rakennettu toisenlaisiin olosuhteisiin. Palkkatyön ja yrittäjyyden välinen harmaa alue on kamppailujen kenttä, jolla määritellään tulevaisuuden työelämän sääntöjä.
Moninaistuneen työn teettämisen seurauksista työtä tekevien toimeentuloon kertovat karua kieltä köyhyystilastot. Kun kaikista palkansaajista kolme prosenttia on suhteellisella köyhyysmittarilla köyhiä, on osuus määräaikaisilla palkansaajilla 10 prosenttia ja itsensä työllistäjillä 17 prosenttia. Vähimmäisturvan parantaminen ja muun muassa perhevapaiden kehittäminen niin, että erilaisissa elämäntilanteissa olevien vanhempien mahdollisuudet vapaiden käyttöön paranevat, ovat ajankohtaisia tavoitteita, joita ei julkisia menoja karsimalla voida ratkaista.
Työn tekemisen vähimmäisehtojen turvaaminen ja yhdenvertainen kohtelu on ulotettava kaikkeen palkkatyöhön sekä palkkatyöhön rinnastuvaan itsensä työllistämiseen. Tähän tavoitteeseen tulisi myös uuden hallituksen ohjelmassa sitoutua. Nyt ei tarvita löyhiä lupauksia, vaan elävää elämää kestäviä ratkaisuja."
Yksin sovittu kirjoituttaa ks. Hufvudstadsbladetin pääkirjoitus 4.11.2010 Än finns mer än skalet kvar ja Vihreän Langan pääkirjoitus 5.11.2010 Sopimattomia totuuksia. 
Suomalaisten työmarkkinoiden sopijaosapuolet ovat muuttuneet, tupot haudattu ja ilmassa on rauhattomuuden tuntua. Keskinäinen luottamus on koetuksella ja työmarkkinalogiikka murroksessa. Työelämän ja sosiaaliturvan sääntöjä ja merkityksiä määritellään uusiksi. Lisähaasteen yhtälöön tuo globalisaatio.Yksin sovittu -kirja on saatavilla kirjakaupoissa ja tilattavissa Vastapainosta
Anu Suorannan ja Anu-Hanna Anttilan toimittamassa Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka -kirjassa (Vastapaino 2010) tutkijat ja työmarkkinavaikuttajat punnitsevat työmarkkinajärjestelmän, osapuolien ja työntekijöiden roolia sekä työn teettämisen ja tekemisen muuttuneita tapoja.
Teoksen toimittajien mukaan suomalaisilla työmarkkinoilla vallitsevaa tilannetta voi kuvata sanalla ”sopimaton” – työtaisteluaseilla uhkaillaan, työntekijät ovat jatkuvassa epävarmuuden tilassa eikä kaikkien työn tekemisen tapa tunnu edes istuvan nykyiseen sopimisen ja sosiaaliturvan järjestelmään.
Kirjan avauksissa hahmotellaan Suomeen uutta, toimivampaa työn ja turvan suojaa.
.
"Suunta voisi olla se, että yrityksille määritellään osa-aikatyöntekijöiden osuuden käytön katto. Kutsuttakoon sitä yritysten yhteiskuntavastuun kantamiseksi"
"Saat tehdä työsi, mutta et enää työsuhteessa, vaan itsenäisenä ammatinharjoittajana. Yhä useampi palvelualoilla, mutta myös muilla aloilla, ulkoistetaan itsensä työllistäjäksi. Samaan aikaan määräaikaisuuksia muutetaan vuokratyöksi. Luottamusmiehillä on avainrooli tunnistaa työpaikkansa työn teettämisen kirjo ja välittää tietoa liittoon, sanoo hankekoordinaattori Anu Suoranta SAK:sta".
YLE TV2 18.10.2010 Silminäkijässä Kahden työn loukussa on kyse osa-aikatyön teettämisestä - hillon ja reilujen työehtojen kohtaamisesta. Tai sanotaanko kohtaamattomuudesta..
JHL::n puheenjohtaja "Santamäki-Vuori korosti Porissa myös sitä, että työn teettäminen on saatettava reilulle perustalle onpa kyse työsuhteesta tai siihen rinnastuvasta toimeksiantosuhteesta. Samaa mieltä oli seminaarin toinen puhuja, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta. Molemmat toivoivat, että työ- ja sosiaalilainsäädännön eriarvoistavia säännöksiä alettaisiin järjestelmällisesti kartoittaa ja korjata.
- Palkansaajista köyhiä on 3 prosenttia, työntekijäasemassa olevista 5 prosenttia, määräaikaisissa työsuhteissa olevista 10 prosenttia ja itsensä työllistäjistä 17 prosenttia. Itsensä työllistäjät ovat väliinputoajia, joiden aseman parantaminen on haaste ay-liikkeelle, Santamäki-Vuori tiivisti."
"Kirjassa kysytään ja kyseenalaistetaan (omiakin) paradigmoja. Se vaatii rohkeaa mieltä."
"Historian ja työväenluokan "liitto" purkautui 20-30 vuotta sitten. Työväenliike menetti agentin asemansa menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, kuten Pauli Kettunen osoittaa.
Se tappoi edistysuskon ja vapautti työväentutkimuksen. Tapio Bergholm pohtii työmarkkinahistorioita, samoin kuin omaakin väyläänsä "poliittisen logiikan" ja "ay-logiikan" ristiaalloissa. Suoraan - ja reilusti - hän kommentoi myös kollegoiden lähtökohtia."
"Yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voi rinnastaa luonnonvoiminen myllerrykseen. Muutokset työelämässä ovat nekin valintojen tulosta, ei välttämättömyyksiä, Suoranta tiivistää."
Olen haastateltavana 6.8.2010 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (printtilehti) otiskolla "Ei tutkimusta ilman vaikutusta". "Ammattiyhdistysliike ottaisi merkittävän yhteiskunnallisen tilan haltuunsa, jos se yhtäältä itse panostaisi tutkimukseen ja toisaalta tekisi yhä voimakkaampaa yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kanssa.
Konkreettinen askel työelämä(keskustelun) haltuunottoon olisi ryhtyä rakentamaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistä ajatuspajaa."
"Suorannan esittämän vertauskuvan mukaan ”on järjetöntä tehdä sellaista ilmastotutkimusta, jonka päämääränä ei ole vaikuttaa ilmaston lämpenemisen estämiseen. Vastaavasti on järjetöntä tehdä työelämätutkimusta, jollei päämääränä ole rakentaa hyvää työelämää.”"
Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.
- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta."
"Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hankekoordinaattori, työelämän tutkija Anu Suoranta uskoo työnantajien vihdoin ymmärtäneen vakituisen työvoiman palkkaamisen hyödyt.
- Jos työnantaja ei sitoudu työntekijään, myöskään työntekijä si sitoudu työnantajaan. Tämä vähentää työn tuottavuutta, Suoranta sanoo.
Suomalaiset työmarkkinat ovat Suorannan mukaan kuitenkin jakautumassa vahvasti kahtia.
- Työnantajat pitävät kiinni ydintyövoimasta ja tulevat palkitsemaan sitä. Samalla on ikävä kyllä syntymässä toiset työmarkkinat, jota voi kutsua vaikka halvennetuksi työksi ja halpatyömarkkinoiksi. On sen tyyppisiä ilmiöitä, että ihmisiä vaihdetaan vaihtotavarana.
SAK:n Suoranta huomauttaa, että tilastointi ei tavoita nykyistä työn tekemisen kirjoa.
- Esimerkiksi kaupan alalla teetetään 30-tuntista työviikkoa, ja se tilastoituu kokoaikaiseksi. Lisäksi on uusia työn teettämisen tapoja, joita ei tilastoida yhteiskunnassa oikein laisinkaan.
Esimerkki tästä ovat ns. itsensä työllistäjät. Itsensä työllistäjä on esimerkiksi siivooja, jolta vaikkapa kunta ostaa rakennuksen siivouksen toimeksiantona."
"Maailman muuttuminen vaatii uutta ajattelua myös ammattiyhdistysliikkeeltä. Suorannan mielestä yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista kysymyksistä koskee globaalia solidaarisuutta: ”On pystyttävä irrottautumaan nationalismista ja laajennettava ajattelua – kenestä puhumme, kun puhumme meidän eduistamme?”
"SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta piti huolestuttavana Suomeen pesiytynyttä tapaa lisätä keinotekoisesti yrittäjyyttä. Kun ei ole muuta vaihtoehtoa työllistyä, ihminen ryhtyy yrittäjäksi ”vapaaehtoisesti” tai sitten pakotettuna.
Syntynyt ilmiö kaipaa lainsäädännöllistä selkeyttämistä varsinkin yrittäjäksi ryhtyneen sosiaaliturvan osalta.
– Suomessa ollaan joko palkansaajia tai yrittäjiä, mutta siihen väliin putoaa enenevässä määrin ihmisiä. Heitä arvioidaan olevan jo 170 000."
"Suoranta painottaa, että työntekijälle pitäisi kertyä 2,5 päivää lomaa kuukaudessa heti työsuhteen alusta alkaen. Pätkätyöläiset, osa- tai määräaikaiset ja muut epätyypillisissä työsuhteissa saavat usein vuosi toisensa jälkeen vähemmän lomaa kuin vakituiset työtoverinsa.
- Pidemmän lomaoikeuden sitominen jatkuvaan työsuhteeseen on käytännössä työelämän yhdenvertaisuuden vastaista, Suoranta huomauttaa."
"Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta. SAK:n pätkätyöhankkeen koordinaattorin Anu Suorannan mukaan naisista yli kolmannes työskentelee muussa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Kyse ei siis enää ole mistään epätyypillisyydestä, vaan pysyvästä elämäntilanteesta."
"Työelämän sääntely ja oikeudet, kuten pitkä yhtäjaksoinen loma, on rakennettu olosuhteisiin, jolloin työntekijöitä palkittiin sitoutumisesta yhteen työnantajaan. Työsuhteen jatkuvuuden perspektiivin kadottua pätkittyjen töiden myötä, voi pidemmän lomaoikeuden sitomisen jatkuvaan työsuhteeseen tulkita olevan yksikertaisesti työelämän yhdenvertaisuuden vastaista".
"Pävauksen edunvalvonnan työkaluksi kehittänyt Suoranta näkee pätkätyön vaikutusten arvioinnin uutena työelämän laadun kehittämisen välineenä.
– Pävauksen kautta ilmiöt tunnistuvat ja sen jälkeen on tehtävä korjaavat toimenpiteet. Pävaus ei ole mikään ihmelääke, mutta se on oiva väline saada asiat agendalle.
Tämä vaatii etenkin ammattiliittojen aktivoitumista nostaa pätkätyö ja siihen liittyvät ongelmat neuvottelujen kohteeksi. Monella työalalla kysymys on pohjimmiltaan siitä, onko ay-liike ydintyövoiman liike vai myös puskuriksi työnnetyn työvoiman liike. Tieteentekijöiden kohdalla pätkätöiden tarkastelu pitäisi ilman muuta olla keskiössä, koska valtaosa jäsenistöstä kuitenkin tekee niitä."
"Pätkätöitä tekeville ja heidän työpanostaan ostaville on julkaistu uusi opas. "Pätkätyössä! Selviytymisen opas" tarjoaa keinoja helpottaa pätkätöitä tekevän jaksamista, urahallintaa ja työyhteisöjen toimintaa. Kirjassa käsitellään myös pätkätyön verotusta sekä pätkätyöläisen perehdyttämistä eri osapuolten kannalta."
Pettymystä puheenjohtaja on kokenut myös pätkätyöntekijöitä koskevissa kysymyksissä. Eteneminen on ollut vähintäänkin tahmeata.
– Pätkätyöntekijöiden palvelusuhteiden ehtoja on parannettava tai sitten olisi tehokkaammin päästävä puuttumaan perusteettomiin määräaikaisuuksiin.
Lääkkeeksi pätkätyöntekijöiden työehtojen parantamiseen Santamäki-Vuori tarjoaa paineita politiikkojen suuntaan jo ensi neuvottelukierroksella.
– Työnantajapuolen taustalla vaikuttavat poliitikot. Myös työntekijäosapuolten on luotava paineita voimakkaammin politiikkojen suuntaan, jotta se tahtotila, jonka eduskunta on säätänyt työsopimuslakia tehdessään, toteutuu, Santamäki-Vuori painottaa
Hänen mielestään ei pitäisi olla valtavan vastustuksen kohteena se, että myös työnantaja noudattaa lakia.
"...On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Tosiaan ihmistä pelkään
Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän."
"SEURAAVAKSI päväys olisi syytä ulottaa työehtosopimuksiin. Ne edustavat työntekijöiden keskeisintä turvaa. Juuri siksi pätkätyöneutraaliuden kysely tekee kipeää. Kysyjälle tulee taatusti tunne, että on tullut nk. normaalityöntekijöiden hiekkalaatikolle leikkimään ja vielä omilla leluilla. Modernin ammattiyhdistysliikkeen kehittymisen ehtona on kuitenkin se, että ollaan reiluja ja otetaan leikkiin mukaan myös ne uudemmat pätkätyökaverit."Rock!
Päivän työmarkkinatermin "paskaduuniankkuri" lanseeraa pääluottamusmies Pekka Kähkönen. (HS C5, 14.1.2010). Ytimeen. Työntekijöiden näkökulmasta Finnairin toimintojen ulkoistamisessa vuokrafirmalle on kyse työsuhteen ehtojen tietoisesta heikentämisestä. 
