lauantaina, helmikuuta 24, 2007

Palkansaajien työttömyysturvan kiistäminen

Työministeri Tarja Filatoville pisteet siitä, että saapui maanantain TV 1 Voimalan "Tohtoritehtaan työttömät" -lähetykseen. On selvää, että tutkijanuran sekä sen katkoskohtien ongelmien vyyhti on senkaltainen, että ongelmat eivät yhdellä tv-ohjelmalla ratkea.

Mutta tulkitaan maanantain debatti askeleeksi kohti halukkuutta lähteä ratkaisemaan ilmiselvää ongelmaa. Kautta on aivan riittävästi jäljellä, jotta ministeri voi asettaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään tutkijan työttömyysturvan soveltamisen ongelmia. Työryhmän tulisi koostua ainakin ministeriön, tutkijoiden ammattiliiton, säätiöiden ja yliopistojen edustajista. Avainsana on tutkijan työn ymmärtäminen, jotta voi tunnistaa sen ikävän kääntöpuolen, työttömyyden. Itse kunkin on varmaan syytä pysähtyä miettimään, mistä työttömyysturvan kiistämisessä oikeastaan on kysymys, ennen kuin suinpäin syöstään hyvinvointivaltio historian hämärään.

Työttömyysturvalaissa ei ole edelleenkään vikaa, ongelma tulee siitä, että hallinto kehittelee ikiomia tulkintojaan. Se kenen komennosta - on minulle edelleen epäselvää. Uusimpana tulkintana on alkanut vyöryä OPM:n tutkijakoulun virka- tai työsuhteesta työttömäksi jääneiden työttömyysturvaoikeuden kiistämisiä. Perusteena käytetään omassa työssä työllistymistä. Työ- tai virkasuhteen päättyessä tutkijan, myös tutkijakoulutettavan, työntekovelvoite kuitenkin päättyy. Tätä työlainsäädännön perusasiaa hallinnon on jostain syystä perin vaikeaa ymmärtää.

Oikea ratkaisu olisi tutkia työttömäksi jääneen ihmisen tilanne. Sitä kutsutaan kokonaisharkinnaksi. Työnteon loppuminen rahoituksen loputtua on perin todennäköinen vaihtoehto itse kunkin kohdalla. Myös tutkimuksen sivutoiminen jatkuminen on mahdollista, eikä se lain mukaan aseta työvoimapoliittista estettä työttömyysetuudelle.

On selvää, että kaikkien ihmisten kohdalla työhallinnon velvollisuus on tarkastella työvoimapoliittisia edellytyksiä ja esteitä. Mikäli tutkija ilmoittaa jatkavansa kokopäiväistä tutkimustyöskentelyä, se on este. Silloin ihminen työllistyy omassa työssään. Tämä on selvää. Näissä tapauksissa voi vaan olla kateellinen niille, jotka kuuluvat "pappa betalar -osastoon". Hyvin heillä menee ihan riippumatta siitä, onko tässä maassa toimiva työttömyysturvajärjestelmä vai ei.

Mutta ne, jotka eivät aseta esteitä ovat lain mukaan oikeutettuja työttömyysetuuteen. Nyt tämä on useisssa tapauksissa kiistetty. Palkansaajien ja palkansaajaan rinnastettavien apurahatutkijoiden työttömyysturvan, hyvinvointivaltion ja säännellyn työelämän pelisääntöjen purkamisella saadaan toki ennen pitkää siivottua tutkimuksen piiristä ainakin kaikki ne, jotka tekevät työtä elääkseen. Ja elääkseen nimenomaan siinä merkityksessä, että ostavat ruokaa kaupasta ja maksavat omat asumisensa. Työttömyys on sinänsä jo koettelemus, mutta siihen lisättynä työttömyysturvan kiistäminen ei ainakaan paranna asiaa.

Vihreiden kansanedustaja Janina Andersson on tehnyt 16.2. eduskunnassa kirjallisen kysymyksen (KK 1185/2006), jossa on pureudutaan mm. yo. ongelmavyyhtiin. Allekirjoittajiin on yhtynyt mm. sosialidemokraattien Säde Tahvanainen. Kysymys on luettavissa eduskunnan sivuilta.

tiistaina, helmikuuta 20, 2007

Esitarkastuksesta väitökseen

Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä kerää informaatiota


VÄITÖSKIRJAN HYVÄKSYMISPROSESSIN KESTOSTA

Vastaukset voi meilata Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän sihteerinä toimivalle Tuuli Vänskälle. OTK Tuuli Vänskä työskentelee TTL:ssä asiamiehenä.

Eli vastaukset osoitteeseen tuuli.vanska@tieteentekijoidenliitto.fi. Kiitos.


Yliopisto ____________________________

Laitos ______________________________


1. Arvioi, miten pitkä on väitöskirjatyön tarkastusprosessi keskimäärin laitoksellanne viime vuosina (esitarkastukseen jättämisestä väitöstilaisuuden järjestämiseen):

_______________ (kuukausina ja viikkoina)

2. Miten pitkään hyväksymisprosessi (esitarkastukseen jättämisestä väitöstilaisuuden järjestämiseen) on kestänyt viime vuosina

a) pisimmillään _______________ (kuukausina ja viikkoina)

b) lyhyimmillään _______________ (kuukausina ja viikkoina)

3. Miten väitöskirjan tarkastusprosessin kestoa säännellään? Merkitse sopivat vaihtoehdot

a) ei mitenkään

b) yliopiston johtosäännöllä

c) muilla yliopiston ohjeilla

d) tiedekuntatason ohjeilla

e) laitoksen omalla ohjeistuksella

f) muuten. Miten? _______________________________

4. Voiko väitöskirjantekijä itse vaikuttaa tarkastusaikatauluun laitoksellanne? Jos, niin miten?

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

5. Onko palvelussuhteessa oleville tutkijoille annettu uusia työtehtäviä tarkastusprosessin aikana?

a) kyllä. Mitä (opetusta, muuta tutkimusta)?________________________________

b) ei

6. Onko rahoituksen loppuminen jo ennen väitöstilaisuutta yleinen ongelma laitokseltanne väittelevillä?

a) Kyllä.

b) Ei.

c) En tiedä.

7. Pyritäänkö laitoksella vaikuttamaan väittelevien työllistymiseen tohtoroitumisen jälkeen?

d) Kyllä. Miten? __________________________________________________

e) Ei.

torstaina, helmikuuta 15, 2007

Voimalassa virtaa maanantaina!


TV 1, Voimalassa

Tohtoritehtaan työttömät.

maanantai 19.02. Tv1 21.50

Mukana työministeri Tarja Filatov, tohtori Elina Vuola sekä tutkijat Ilkka Levä ja Anu Suoranta.
Uusinta ke 21.2. klo 16.05.

http://www.ikonijaindeksi.fi/voimala/index.php

sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

Luottamus menossa tai mennyt jo?

Päivän Hesarin yleisönosastolla on sosiaalietiikan tutkija Janne Behmin loistava kirjoitus "Työttömyysturva kuuluu myös apurahan saajille". Behm osoittaa, miksi työhallinnon nykyistä toimintaa ei voi hyväksyä eettisistä syistä. Nykyisen menon päässä häämöttää luottamuksen katoaminen hallintoon ja koko yhteiskuntaan.

Tieteentekijöiden liitto on toistuvasti esittänyt työministeriölle apurahatutkijoiden työttömyysturvan ongelmien ratkaisua asiantuntijavalmistelun kautta. Järjellisissä oloissa ministeri Filatov olisi jo kauan sitten pysäyttänyt hallintonsa paniikinomaiset ja linjattomat yksittäisiin tutkijoihin kohdistuvat satunnaistuomiot ja pistänyt pystyyn elimen, jossa on edustettuna kaikkea sitä tuntemusta, josta tutkijoiden katkonainen työura (tai toimeentulo, kuten Stina Immonen tiivisti) ja rahoitus muodostuu.

On järjen köyhyyttä luulla, että työttömyysturvan ongelmia voisi käsitellä ilman tutkijan työn, työsuhteiden ja rahoituksen erityspiirteiden tuntemusta. Juuri nyt työministeriö on uusien ohjeidensa soolovalmistelussa tällä tiellä. Yhteinen tie on toinen. Ongelmakohtien tunnistamisen ja yhteisen ratkaisun avaimia on hallussa tutkijoiden ammattiliiton lisäksi rahoittajatahoilla, esim. säätiöillä. Pahaa ei varmasti tekisi, jos myös yliopistoja asioiden tiimoilta kuultaisiin.