sunnuntaina, syyskuuta 26, 2010

YKSIN SOVITTU TULEE KAAPISTA

Se on valmis! Tilata saa jo nyt Vastapainosta, sisällysluetteloon tästä.

Yksin sovittu
Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka (Vastapaino, 2010)
Toimittaneet
Suoranta Anu & Anttila Anu-Hanna

Tutkijat ja kokeneet työmarkkinatoimijat esittävät ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden järjestämisestä tilanteessa, jossa tulopoliittinen sopiminen on liukumassa menneisyyteen. Työmarkkinoiden osapuolet ovat ottaneet mittaa toisistaan viime vuosikymmenet globalisoituneessa ympäristössä. Tästä kamppailusta johtuvien, uudenlaisten työelämää ja sosiaaliturvaa koskevien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan paitsi tutkittua tietoa ja työelämän tietotaitoa, myös vankkaa tahtoa.

Millä keinoilla voitaisiin rakentaa yhdenvertainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä tässä tulopoliittisen sopimisen jälkeisessä tilanteessa? Kirjoittajat kartoittavat uudistuneita työn teettämisen ja tekemisen tapoja sekä määrittelevät uudelleen ammattiyhdistysliikkeen edustajien ja työnantajien vakiintuneita käytäntöjä.

Teoksen kirjoittajat:

Tuomo Alasoini, DI, VTT, sosiologian dosentti. Työskentelee Tekesissä teknologiajohtajana työelämän tutkimuksen ja kehittämisen tehtävissä. Kotoisin Karinaisista. Syntynyt vuonna 1958. ”Hyvä työ on hyvinvoinnin lähde.”

Anu-Hanna Anttila, VTT, sosiologian dosentti. Työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina (2009−2011) Turun yliopistossa. Kotoisin Karhulasta. Syntynyt vuonna 1965. ”Tutkijan velvollisuutena on olla heikomman puolella − ja uskaltaa sanoa se myös ääneen.”

Nikolas Elomaa, OTK. Työskentelee SAK:ssa edunvalvontajohtajana. Kotoisin Hyvinkäältä. Syntynyt vuonna 1968. ”It’s a long way to the top if you wanna rock’n’roll.”

Tapio Huttula, FT. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n puheenjohtajana (2005−2011). Kotoisin Alajärveltä. Syntynyt vuonna 1963. ”Ammattiliitto täyttää tehtäväänsä eli palvelee jäsentään vain, jos se uudistuu ja katsoo tulevaisuuteen.”

Raija Julkunen, YTT, dosentti, yhteiskuntapolitiikan lehtori emerita Jyväskylän yliopistossa. Syntynyt vuonna 1944 Varkaudessa tehtaan varjoon ja valoon. ”Kirjoittamalla maailma ymmärrettäväksi ja muutettavaksi.”

Kaija Kallinen, YTM. Työskennellyt SAK:ssa sosiaalipoliittisena asiantuntijana vuodesta 1980. Syntynyt vuonna 1950 Pohjaslahdella, joka nykyisin on osa Mänttä-Vilppulaa. ”Oikeudenmukaisiin ratkaisuihin tarvitaan tietoa, järkeä ja tunnetta.”

Pauli Kettunen, VTT, poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Syntynyt Säyneisen Losomäellä vuonna 1953. ”Että mitenkä? On hyvä kyseenalaistaa.”

Anne Kovalainen, KTT. Työskentelee akatemiaprofessorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Syntynyt vuonna 1960.

Lauri Lyly, SAK:n puheenjohtaja. Syntynyt vuonna 1953 Seinäjoella. ”Sopimisella Suomi on jatkossakin kilpailukykyinen”.

Tuire Santamäki-Vuori, KTT, kansantaloustieteen dosentti, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja. Kotoisin Hyvinkäältä. Syntynyt vuonna 1952. ”Hyvinvointipalvelujen tekijöiden, arjen ammattilaisten työ ansaitsee tulla paremmin näkyväksi ja arvostetuksi.”

Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n puheenjohtaja vuodesta 2002 alkaen. Kotoisin Helsingistä. Syntynyt vuonna 1960. ”Perusturvallisuus työssä, sen kaikissa merkityksissä, kuuluu jokaiselle.”

Anu Suoranta, VTT, hankekoordinaattori, SAK. Työskentelee Työelämän kehittämisen osastolla (2010−2012). Kotoisin Turusta. Syntynyt vuonna 1966. ”Ajantajuinen edunvalvonta tarvitsee yhteiskuntarelevanttien argumenttien rakentamiseen tutkijoita ja tutkimustietoa.”

torstaina, syyskuuta 16, 2010

ONKO KYSE PÄTKÄTYÖNTEKIJÖISTÄ?


Tekstini Onko kyse pätkätyöntekijöistä? on julkaistu TeMe:n Meteli 4/2010 -lehdessä

SAK:ssa pyörähti maaliskuussa 2010 käyntiin hanke ”Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään”. Hanke on kaksivuotinen.

Onko hankkeessa kyse pätkätyöntekijöistä? Vastaus on ei. Puhuminen pelkästään pätkätyöntekijöistä kaventaa fataalisti monella tavalla ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta tarttua työelämän perustavalaatuiseen muutokseen. Ensinnäkin puhunta pätkätyöntekijöistä suuntaa katseen akselin väärään päähän. Kun katse kohdistuu taudin uhreihin, pätkätyöntekijöihin, niin samalla samentuu katse taudin aiheuttajaan. Työtä teettää työn teettäjä, monimuotoisesti ja omine motiiveineen. Siksi jo hankkeen nimeen, ja toiminnan kohteeksi, on nostettu ”työn teettäminen reiluksi” ja ”pätkitty”. Toimilla on tekijänsä ja tahtonsa. Ne tunnistaen, niitä on myös mahdollista säännellä.

Työelämän ilmiöitä, ei voi rinnastaa luonnonvoimien myllerrykseen. Työelämänmuutokset ovat valintojen tulosta, eivät välttämättömyyksiä. Tätä yhteistä tahtoa, päämääriä ja yhteiskunnallisia toimintatapoja ovat SAK:n lisäksi hankkeessa rakentamassa viisi ammattiliittoa. Mukana ovat JHL, PAM, TeMe, PAU ja Muusikkojen liitto.

Toiseksi puhunta pätkätyöntekijöistä tuottaa ”meitä” ja ”niitä”. Puhunta myös yleensä johtaa käytännön toimiin. Puhunnalla on rakennettu - kenties tiedostamatta - työyhteiskunnan Berliinin muuria. Ammattiyhdistysliikkeen perustavin ehto on työntekijöiden keskinäisen kilpailun esto. Sitä on pitkään kutsuttu solidaarisuudeksi. Berliinin muurista ja sen kaatamisesta oppien SAK:n hankkeessa on lähdetty ylittämään pätkätyöhön liitettyä ajattelua, että pätkätyöntekijyys tai sen kaveri vakituinen työntekijä olisivat geneettisiä ominaisuuksia. Kukaan ei kuitenkaan synny pätkätyöntekijäksi. Muuttuvassa työn teettämisen maailmassa kuka tahansa voi seuraavassa hetkessä löytää työnsä ja sitä myöden elämänsä pätkittynä. Hankkeen kovaa ydintä on, että pätkätyössä kyseessä ei ylipäätään ole ihmiseen, vaan työn järjestämiseen ja työmarkkinamekanismeihin ja työn hinnoitteluun liittyvä ominaisuus.

Kolmanneksi puhe pätkästä osuu vain murto-osaan työn teettämisen moninaistuneesta pelikentästä. Pätkä viittaa ensisijaisesti määräaikaiseen työn teettämiseen. Se kuitenkin on vaan osa peliä. Kentällä on enenevässä määrin osa-aikaisesti työtään tekeviä, itsensä työllistäviä, toiminimiä, ammatinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.

Hankkeessa painotutaan vahvasti siihen, että itsensä työllistämistä näyttää nyt tunnistuvan kaikkialta. Työsuhteet pakenevat tai niiden velvoitteista paetaan paitsi julkisella, niin myös yksityisellä sektorilla. Kulttuurialoilta tuttu ilmiö levittäytyy läpi työmarkkinakentän. Mm. lähimarketeissa työllä on monet kasvot, sillä yksi myy lakritsia toiminimellä, toinen hyllyttää vaippoja teollisuuden provisiopalkkiolla, kolmas myy kosmetiikkaa konsulenttina, joku merkkivaatteita toiminimellä ja seuraava luontaistuotteita myynninedistäjänä. Merkittävä osa saman katon alla työskentelevistä voidaan lukea ns. bulk- yrittäjyyteen, joka kaiken järjen mukaan olisi pakotettava "yrittäjyyshuumasta" takaisin työsuhteeseen. Edunvalvonnan kulmasta oleellista on tunnistaa, että työ- tai edes työpaikka ei tyhjenny siihen miltä näyttää.

Mistä SAK -hankkeessa sitten on kysymys? Päämäärän kautta ilmaistuna. Hankkeessa pyritään rakentamaan työyhteiskunnan tahto ja tila, jossa ihmiset ovat työn teettämisen muodosta riippumatta yhdenvertaisia lain ja sopimusten edessä. Tämän tahdon toteuttamiseen SAK:n puheenjohtajansa Lauri Lylyn esittämänä ajaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelmaa”. Ohjelmalla ratkotaan kokonaisvaltaisesti työn teettämisen muutoksesta johtuvia eriarvoisuuksia.

Anu Suoranta, hankekoordinaattori
Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään, SAK

Ps. Pätkätyöntekijä on työmarkkina-asema, pätkätyöläinen taas luokka-asema. Pätkätyön teettämisessä on kyse perin luokattomasta menosta, jossa koulutuksella ei ole väliä.