Pitkäjänteistä hitaasti kiiruhtavaa suomalaista laatutyötä!

Kuva: Antti Jauhiainen, 23.6.2007.

Tehostuvassa, hektisessä ja kiirettä ihannoivassa ajassa iskelmätyön ammattilainen Annikki Tähti osoitti maltillisen, mihinkään hengenhädässä rientämättömän työn arvokkuutta.

Sture jazz clubin juhannuspäivän keikalla rauhallinen tempo muistutti siitä, että kiireinen suoritus ja pitkäjänteinen laatutyö saattavat pitkällä juoksulla osoittautua kolikon vastakkaisiksi puoliksi.

Amerikassa tänään, Suomessa eilen ja huomenna...,

Suuri amerikkalainen kodin elektroniikan jakeluketju Circuit City kokeilee uudenlaista työvoimapolitiikkaa potkimalla kokeneimmat ja hyväpalkkaisimmat työntekijänsä ulos leikatakseen kulujaan. Tilalle palkataan halvat uudet tai vanhat uudella palkalla. Tätä kolmanneksen palkanpudotusta 15 dollarista 10 dollariin kutsutaan palkkahallinnolliseksi aloitteeksi. Näin Amerikassa tänään. Ja kuinka ollakaan vastaavasti jo eilen Suomessa.

Vuonna 1934 kotimainen suuryritysjohtaja Forssa OY:n Isak Julin järkeili palkkahallintonsa täsmälleen samoin: ”Koska yhtiömme palveluksessa on (kalliimpia) miespuolisia työntekijöitä suhteellisesti enemmän, kuin missään muussa maamme puuvillatehtaassa, jopa kaksi kertaa niin paljon kuin Porin Puuvilla OY:llä ja siten yhtiömme kannattavaisuus on huonompi kuin minkään muun maamme puuvillatehtaan, pyydän ja vaadin jokaisen osaston esimiehen tarkoin valvomaan, että olotila jo tämän vuoden kuluessa tulee huomattavasti muuttumaan. Mihinkään työhön ei saa ottaa mieshenkilöä, jos naishenkilö vaan voi toimen täyttää. Esimerkkinä mainitsen, että Porin puuvillatehtaassa kaiken tavarankuljetuksen toimittavat naishenkilöt, vieläpä kivihiilienkin kuljetuksen ulkona olevasta varastosta.”

No niin. Huomenna reippaasti vaihtamaan kotimaista työvoimaa halvempaan versioon. Työvoiman sukupuolta vaihtamalla saadaan palkkakuluista leikattua about 25 %, maahanmuuttajia saa takuuvarmasti vielä halvemmalla, ja ihan hittinä maahanmuutajanaisille ei tarvitse maksaa varmaan mitään.

Sutenööriksi väen vaihtoon aina vain halvempaan asettukoon julkiset työvoimapalvelut. Palvellaan yrityksiä täydellä teholla. Tehdään niin, kuten EK:n lainopillinen asiamies Rautiainen asian ilmaisee: Lisää tehoja työvoimapalveluihin. (...) ”Palvelun lähtökohta on se, mistä työvoimaa saa – ei keskittyminen oman paikkakunnan työnhakijarekisteriin. Yhden työvoimatoimiston ajattelusta on luontevaa siirtyä koko maan kattavaan verkostomaiseen yhteistyöhön, sillä kohtaanto-ongelmat ovat sekä laadullisia että yhä enemmän määrällisiä”. Just määrä, lauma, siirreltävissä, eroteltavissa, tarpeettomaksi tullesssaan milloin tahansa lihaksi laitettaviksi. Oliko tällä työvoimalla siis jotakin tekemistä kodeissaan asuvien ihmisten kanssa, ei kai? Sillä täytyyhän yrityksen voittojen kasvaa, täytyyhän. Ja sehän on se meidän kilpailukykymme. Sen nimeen me vannomme. Aina vannomme. Vannomme.

Oudot pätkätyöläiset!

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu työn tuohussa -kirjassa huseeraa komea joukko tärkeän työn tekijöitä. Mutta miksi korvaamatonta työtä tekevät oudot pätkätyöläiset? Lapsikin sen ymmärtää, että ihan tyhmää....

Kiitokset Ndeshi 5 veelle Tatu ja Patu kirjan lainasta.

Tutkijat, maanviljelijät, kalastajat ja poronhoitajat

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila visioi apurahansaajien eläketurvaa 6.6. 2007 Taloussanomissa.