lauantaina, maaliskuuta 31, 2007

Respect! Työministeriö asettanut selvitysmiehen!.


Tieteentekijöiden liiton edustuksemme tapasi eilen työministerin virkaa hoitavan ministeri Tuula Haataisen. Tapaamisessa osoitettiin puolin ja tosin tahtoa tunnistaa tutkijoiden työttömyysturvaongelmien syitä ja seurauksia. Nyt löytyi asian vakavuuden vaatimaa respectiä!

Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin on määrännyt lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen
selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on selvittää työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä tieteellisen tutkimustoimintaa harjoittavien henkilöiden, erityisesti apurahatutkijoiden ja taiteilijoiden osalta.

Kartoituksen ja ehdotusten tulee valmistua 29.6.2007 mennessä.

Tehtäviä ovat
1. kartoittaa työttömyysturvalain soveltamiskäytäntöä, erityisesti työvoimatoimikuntien lausuntokäytäntöä ja sen yhtenäisyyttä
2. arvioida nykyisten soveltamisohjeiden riittävyys ja tarvittaessa tehdä ehdotus uusiksi ohjeiksi
3. arvioida lainsäädäntömuutoksen tarve ja mahdollisuudet

Selvitysmiehen tulee työnsä aikana kuulla tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa asian eri osapuolia.

Selvitysmies saa kaikilta työhallinnon yksiköiltä tarvitsemansa avun.

Hienoa kansliapäälikkö Wallin! Työhallinnon avun lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä antaa kaiken apunsa. Väsymättä. Kokemusta onkin karttunut ja ratkaisuehdotuskin on tarjolla.

Kiva, että tuuleen huutelusta tuli sittenkin debatti. Helsingin Sanomien tammikuisessa kirjoituksessa fokus oli apurahatutkijoina työskenneleiden työttömyysturvaongelmissa. Ne ratkaisemalla hallinto olisi selvinnyt jäähyllä. Vuodenvaihteen alusta peli on koventunut, kun työhallinto on toistuvasti kiistänyt myös työsuhteesta työttömäksi jäävien tutkijoiden työttömyysturvan. Jääkiekossa pelisääntöjen tämänkaltaisesta piittaamattomuudesta seuraisi pelikieltoja ja ottelurangaistuksia. Kenties elinikäisiä. Jään luottavaisena odottamaan selvitysmies Järvisen raporttia. Respect!

tiistaina, maaliskuuta 27, 2007

Kulttuurityöntekijöiden ja duunarien mixed


Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto on järjestäytymässä SAK:hon. Hienoa! Suomen muusikothan ovat optimaalisen edunvalvonnan paikkansa ymmärtäneet jo aiemmin.

Seuraavaksi sitten liittosolidaarisuutta peliin. Satamat sulki ja vienti poseen, ellei järjestelmä ala ymmärtää katkonaisen uuden työn tekijöiden oikeuksia sosiaaliturvaan. Vastineeksi media-alan väki voi tehdä SAK:lle tulevissa taistoissa tasokkaita mainoksia. Kunhan kunnon palkasta sovitaan :)

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007

Sisarkateudesta sisarsolidaarisuuteen


Juha Siltalan avaus Etelä-Saimaan verkkolehden haastattelussa osuu ytimeen. Naisalojen alipalkkaus ei ratkea keskinäisten rajojen, vaan yhteisen rintaman rakentelulla.

Siltalan mukaan palkkatyöläisten tuloerot ovat marginaalisia ja niistä riitely estää palkkoja nousemasta jatkossakin.
"....Siltala uskoo, että julkisen alan hoiva- ja opetusammattilaiset taas voittaisivat lakon hyvin äkkiä, jos SAK:laisiin, STTK:laisiin ja AKAVA:laisiin liittoihin jakautuneet matalapalkkanaiset huomaisivat, että heidän matalapalkkaisuudessaan on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä.

- Nuo liitot on kuitenkin tuomittu tappiollisiin erillislakkoihin niin kauan kuin sisarkateus estää hankkimasta etuja toisille, Siltala ennustaa.

Saaattaa Siltala olla oikeassa ja kateuden kulkevan solidaarisen edunvalvonnan edellä. Yhteistä kaikille naisille, keskusjärjestöstä riippumatta kuitenkin on, että naisen euro on yhä vajaampi. SAK: laisten naisten ansiot ovat 77 prosenttia miesten ansioista. STTK:laisten naisten ansiot ovat 73 prosenttia ja akavalaisten naisten 72 prosenttia miesten ansioista. (Ks. Pajunen Pirjo, Pitkää, pätkää, silppua. SAK järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti, Oulu 2006) . Akavalaisilla naisilla ei siis mene lujaa keskusjärjestössään. Liekö siis keskusjärjestö kerrassaan väärä monellekin naisvaltaiselle korkeasti koulutetuille naisliitolle....


sunnuntaina, maaliskuuta 04, 2007

Sosiaaliturvalupaukset videolla

TATUSOTU -blogissa on kuunneltavissa videoklippeinä perjantain mielenosoituksen puheita, mm. ministeri Haataisen lupaukset eläke- ja sosiaaliturvan edistämisestä.

Äänekäs kansa - uutiskuva kertoo?



Eduskuntatalon portaat täyttyivät perjantaina 2.3. taiteilijoista ja tutkijoista. TATUSOTU:n aloitteellisuudesta lähtenyt mielenosoitus vaati apurahan saajille eläke- ja sosiaaliturvaa sekä työttömyysturvan aukottomuutta. Outi Alanko-Kahiluoto esitti mielenosoittajien vaatimukset.

Media oli paikalla sankoin joukoin. Hyvä niin. MTV3:n uutiskuvassa kamera kiersi pitkää ja sankkaa mielenosoittajien rivistöä pitkin portaita, yleiskuvassa näkyi valtava väkijoukko ja toimittaja haastatteli niin mielenosoittajaa kuin myös sosiaali- ja terveysministeriä. Mielenosoituksen sanoma tuli esille ja ministeri Haatainen lupasi ruudussa hoitaa ongelmat kuntoon. Erinomaista. STM:ssä muistettiin näin vaalien alla kaivaa esiin jo vuonna 2004 sosiaaliturvaa valmistelleen työryhmän jättämä esitys jatkovalmisteluun.

YLEn radiouutiset mainitsi nettisivuillaan mielenosoittajien määräksi 1500. Linja varmaan piti myös eetteriin ajetuissa lähetyksissä. Myös Helsingin Sanomien jutun kuvista välittyi tungos.

Mutta mitä näki YLE TV1:n pääutislähetyksen katsoja. Jostakin eduskuntatalon korkeuksista kourallisen ihmisiä haahuilemassa portailla. Valtaa ei näkynyt missään. Edes paikalla ollutta ulkoministeriä, tutkijaa ja poliittisen historian dosenttia Erkki Tuomiojaa ei hiffattu kuvata. Tuomioja vakuutti puheenvuorossaan, että hallituspohjasta riippumatta apurahansaajien sosiaaliturva kunnostetaan.

Ylen TV-ruudussa homma näytti perin tavalliselta suomalaiselta mielenosoitusyritelmältä, johon ei ollut tullut juuri kukaan. Ilmeisestä kuitenkin on, että se joka ei osunut paikalle mielenosoituksen aikana olivat kuitenkin YLE:n ulkokamerat. Tekstiosuudessa YLEkin tv:n uutislähetys pärjäsi. Uutistenlukija nosti esiin mielenosoittajien keskeisen vaatimuksen: tutkijat ja taiteilijat on otettava mukaan työttömyysturvan uuden ohjeistuksen valmisteluun.

Suomalaisilla mielenosoituksilla ei ole tapana olla riehakkaammasta päästä. Tässä oli taiteilijoiden voimin yritystä performanssiin. Seuraavaan häppeningiin vinkiksi tsekkien 1989 samettivallankumouksen aikainen perin tehokas joukkovoiman osoitus. Sankan joukon kilistellässä avainnippuja on soundi mahtava. Toivottavasti tätä kikkaa ei tarvitse kuitenkaan testata vuonna 2011 seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä, kun tutkijat ja taitelijat vaativat taas eläke- ja työttömyysturvaa.