LUOTETAAN(KO) JA SOVITAAN(KO) JATKOSSAKIN

Metelin 1/2010 kolumnini Suu kiinni ja syntyvyyys laskuun pureutuu luottamusmiesjärjestelmän ja pätkätyön teettämisen kohtaamisen ongelmiin...

YLIOPISTON PELIÄ JA TOISTUVIA TYÖSUHTEITA

Helsingin yliopiston pelissä pohjoismainen hyvinvointi. Pelaamaan tästä.

ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄT, OSA-AIKAISET JA YHDENVERTAISUUS

Työelämän yhdenvertaisuus ja työn teettämisen ja tekemisen muuttuneet tavat ovat pohdittavina SAK:n tasa-arvoviikonlopussa Jyväskylässä 13.-14.2.2010.

Alustukseni lisäksi vedän debatin, johon muuttuneen työelämän työpaikkojen asiantuntemusta tuovat Citymarketin pamilainen pääluottamusmies Leila Tilvis ja itsensätyöllistäjä, äänisuunnittelija TeMe:läinen Kyösti Väntänen.

JHL: SYRJIVÄT ELEMENTIT POIS PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN LOMISTA

Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat käynnissä. Palikkoja on neuvottelupöydissä paljon, mutta niiden joukossa on pätkätyöntekijöiden lomapalikka! Palkansaajapuoli haluaa syrjivät elementit pois pätkätyöntekijöiden lomista. Tuunatuilla työkaluilla parantamaan 2010 -luvun työn teettämisen tavan työntekijöiden maailmaa. Go JHL go!

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuoren neuvottelublogiin tästä

ALLE 4 KK APURAHATYÖSKENTELIJÄT SOSIAALITURVAAN!

Kysely lyhyiden apurahajaksojen vakuuttamisesta

Taidetta ja tiedettä apurahan turvin tekevät ovat olleet oikeutettuja lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen vuoden 2009 alusta lukien. Vakuuttamista hoitaa Mela. Lain mukaan vakuuttamisvelvollisuus ratkaistaan aina apurahakohtaisesti ja vakuuttamisen edellytyksenä on vähintään neljän kuukauden yhtäjaksoinen työskentely.

Tieteen ja taiteen alan ammattiliitot toteuttavat yhdessä Melan kanssa kyselyn, jolla pyritään kartoittamaan kuinka paljon apurahalla tehtävää työtä jää lakisääteisen vakuuttamisen ulkopuolelle laissa olevan neljän kuukauden työskentelyehdon takia. Kyselyn tulosten perusteella tavoitteena on kehittää apurahansaajien sosiaaliturvaa edelleen.

Kysely löytyy osoitteesta www.webropol.com/apurahansaaja.net ja siihen pääsee kirjautumaan salasanalla "vakuutus".

Kysely on avoinna helmikuun loppuun asti. Vastaaminen vie noin viisi minuuttia ja vastaukset käsitellään anonyymisti.

PÄVATAAN VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori ´pävaamassa´ ja ´suvaamassa´ (arvioimassa ja korjaamassa pätkätyö- ja sukupuolivaikutuksia): "Meidän on tarkasteltava virka- ja työehtosopimusmääräysten syrjimättömyyttä niin sukupuolten kuin työsuhteen keston osalta ja ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin". Tuire rock!

Ks. ´pävauksesta´ taannoinen Tulvan kolumnini:

"SEURAAVAKSI päväys olisi syytä ulottaa työehtosopimuksiin. Ne edustavat työntekijöiden keskeisintä turvaa. Juuri siksi pätkätyöneutraaliuden kysely tekee kipeää. Kysyjälle tulee taatusti tunne, että on tullut nk. normaalityöntekijöiden hiekkalaatikolle leikkimään ja vielä omilla leluilla. Modernin ammattiyhdistysliikkeen kehittymisen ehtona on kuitenkin se, että ollaan reiluja ja otetaan leikkiin mukaan myös ne uudemmat pätkätyökaverit."

Rock!

PASKADUUNIANKKURI

Päivän työmarkkinatermin "paskaduuniankkuri" lanseeraa pääluottamusmies Pekka Kähkönen. (HS C5, 14.1.2010). Ytimeen. Työntekijöiden näkökulmasta Finnairin toimintojen ulkoistamisessa vuokrafirmalle on kyse työsuhteen ehtojen tietoisesta heikentämisestä.

Asioista on hyvä puhua oikeilla nimillä. Asioiden käsittämisen käsittämisen avain ovat käsitteet. Palkka-ankkurien lisäksi ammattiyhdistysliikkeen 2000-luvun edunvalvonnassa kyse on työelämän ja työsuhteiden perustavanlaatuisesta laatuasioiden vaadinnassa - tai nyt jo puolustamisessa. Paskaduuniankkuri on heitetty, jottei idea hyvästästä työelämästä päädy ristille ja kuole pois.

Työnantajaospuolen itsensähajauttamistendenssiä, sopimusyhteiskuntaa ja pelisääntöjen analyysiä tarjolla seminaarissa 26.10.2010 SOVITAAN(KO). Onnistuuko työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvan
järjestäminen ilman osapuolia?

HYYTÄVÄN HIENO ARVIO

Sosiologia 4/2009 lehdessä on Merja Kinnusen hyytävän hieno arvio "Mennyt tulevaisuus" v-kirjastani.

NAISTUTKIMUKSEN ARVIO

Naistutkimus 4/2009 on Katri Otonkorpi-Lehtorannan ja Hanna Ylöstalon arvio (ss. 80-82) "Sukupuolen mukaan hinnoiteltu työ" väitöskirjastani.

SOVITAAN(KO) SEMINAARI 26.2.2010

SOVITAAN(KO)
Onnistuuko työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvan
järjestäminen ilman osapuolia?


Hyvinvointivaltiota tutkiva pohjoismainen huippuyksikkö NordWel (Helsingin yliopisto) järjestää yhteistyössä SAK:n kanssa perjantaina 26.2.2010 klo 12.15–16.30 seminaarin Helsingin yliopistossa, osoitteessa Siltavuorenpenger 10 – Auditorio 1. 2krs.

Ilmoittautumiset 12.2.2010 mennessä oheisella verkkolomakkeella. Tervetuloa!

12.15
Tilaisuuden avaus

12.25
Professori Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto:
Kun työnantajaosapuoli hajauttaa itsensä

Kommentti: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, JHL:
Mitä hajauttamisesta aiheutuu palkansaajaliikkeelle

13.30
Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto:
Sosiaalisen turvan institutionaalinen nujerrus

Kommentti: Puheenjohtaja Lauri Lyly, SAK:
Ammattiyhdistysliikkeen työkalut

14.35 Kahvitarjoilu

15.00
Työn hankintaympäristön ja hankintatavan muutos
-paneelikeskustelu

* Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, TEKES
* Puheenjohtaja Tapio Huttula, ERTO
* Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
* Puheenjohtaja Ann Selin, PAM

* Keskustelun vetää tutkijatohtori Anu Suoranta, Helsingin yliopisto

16.30
Seminaarin päätös

VEDÄ VIELÄ KERRAN HENKEE

Uusimmassa Hiidenkivi -lehdessä 6/2009 on Kirsi-Maria Hytösen arvostelu "Työmarkkinasuhteiden historiaa" v-kirjastani Halvennettu työ. (Arvostelun tekstistä poiketen en kyllä missään nimessä puhu työväestä. Käsitteellinen, ja perin tietoinen valinta, oli työntekijä(t)).

Hytönen on vähän sitä mieltä, että Suoranta olisi voinut antaa lukijalle välillä hengähdystauon tiiviistä yhteiskuntahistoriallisesta vyörytyksestä. Olisi se voinut, mutta tehdäänkö niin, että huudatetaan tää biisi ja vedetään vielä kerran henkee ja mennään taas!

HORJUVAT TYÖT JA KATKOJEN HALLINTA

Kuuntele radio-ohjelma, jossa JHL:n pj Tuire Santamäki-Vuori pätkätyöntekijöiden puolella. Ay-liikkeen keinoina Santamäki-Vuori kehittelee mm. 1. Pätkätyösuhteiden sääntelyn parantaminen 2. Katkojen hallinta ja niiden aikaisen toimeentulon parannus 3. Etujen kertymisen tasa-arvoistaminen (esim. vuosilomakertymä) 4. Työmarkkinakelpoisuuden ylläpito, esim pätkätyöntekijöiden oikeus koulutukseen.

PITKÄÄ TIKKUA. PANOKSENA (TYÖ)ELÄMÄ.

Työeläke -lehdessä 5/2009 olen haastateltavana Pelurit -sarjassa yhdessä SAK:n pj. Lauri Lylyn kanssa otsikolla Pätkä- ja silpputyön karu kuva työelämästä.

"Työeläke-lehti pureutuu pätkä- ja silpputyön ytimeen

Alkavat työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja lyhytkestoisia. Tällaista työtä luonnehditaan pätkä- tai silpputyöksi. Joulukuun Työeläke-lehdessä ay-liikkeen syväosaajat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja työelämän tutkijatohtori Anu Suoranta toteavat, että epätyypillisestä työn teettämisen muodosta on tullut tyypillinen.

ITSE TES:N RINNALLE!

TeMe:n Meteli -lehdessä 6/2009 kolumnini "Suuri harppaus".

"Kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta ammattiyhdistysliike kykenee suojaamaan itsensä työllistäviä oman työn alihinnoittelun kaltaisilta heräteostoksilta."

MOTIIVI: AY-LIIKE ON KUULLUT PREKARIAAATIN HUUDON

JHL:n Motiivi -lehti 13/2009 jatkaa ammattiyhdistysliikkeen, pätkätyön, itsensätyöllistäjien, prekarin työn näkökulmien analyysiä lukuisien artikkelien volyymilla. Juttu myös otsikolla Vihreiden Jyrki Kasvi ja ammattiyhdistysliike: Me tullaan. Koko Motiivia lukemaan kilkkaamalla tästä.

"Samaan aikaan JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren huolena on epävarmimpien työn teettämistapojen lisääntyminen. Siksi hän marraskuun SAK:n valtuustopuhessaan halusi laajentaa pätkätyöpohdintaa ITSE-tekijöihin. Itsensä työllistäjät tai yksin yrittävät alkavat olla kaikista epävakaisimmassa työmarkkina-asemassa ja monet vastentahtoisesti. Kun työnantajat muuttavat työn hankinnan tapoja ja siirtävät riskiä yksittäiselle työntekijälle, on ay-liikkeen vastattava muutokseen.

– Miten suojaamme heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia siitäkin huolimatta, että he työskentelevät erilaisissa toimeksiantosuhteissa perinteisen työsuhteen sijaan, Tuire Santamäki-Vuori esittää. Hänestä ammattiyhdistysliikkeen pitäisi suhtautua tähän työn teettämistapojen ja työntekijän aseman muuttumiseen yhtä kauaskantoisesti kuin aikanaan vaatimukseen valtakunnallisista neuvotteluoikeuksista."

TASA-ARVOA AY-LIIKKEESSÄ

Tasa-arvo lehdessä 4/2009 on artikkeli otsikolla "Tasa-arvoa ay-liikkeessä". Jutussa ovat haastateltavina SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä, Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis, Toimihenkilöunionin johtaja Tuovi Orpana ja tutkija Anu Suoranta.

LAIVA KÄÄNTYY?

Kansan Uutisten pääkirjoitus : SAK:ssa merkittävä avaus.

Suurinta palkansaajajärjestöä SAK:ta on aivan viime vuosinakin syytetty kyvyttömyydestä ymmärtää työelämässä tapahtunutta suurta muutosta. SAK:n on sanottu elävän ajassa, jolloin työsuhteet olivat kokoaikaisia ja usein elinikäisiäkin, ja mitoittaneen edunvalvontansa sen mukaan.
....

Eilen SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori teki merkittävän avauksen toisen työelämässä nykyisin heikoimmalla olevan ryhmän suuntaan. Palkansaajakeskusjärjestö puhuu nyt myös pienimpien yrittäjien puolesta.

HAPERTUVA PALKKATYÖ, ITSENSÄ TYÖLLISTÄVÄT EDUNVALVONNAN PIIRIIN!

SAK:n valtuuston avajaispuheessa "Vähimmäisehdot turvattava myös perinteisen palkkatyön harmailla reunoilla" tänään 19.11.2009 valtuuston pj. Tuire Santamäki-Vuori nosti voimakkaasti esiin muuttuneen työn teettämisen tavan ja "itsensä työllistävät" (ammatinharjoittajat, freet, toimeksiannot) ja ay-liikkeen roolin heidän etujensa valvojana. Kyse on sekä työn ehtojen (kuten esim. hintajulkisuuden), että sosiaaliturvan ehtojen vaatimusten uudelleen muotoilusta.

Santamäki-Vuori viittaa kehitelmääni, että TES- järjestelmän rinnalle on rakennettava muuttunutta työn teettämisen ja hankinnan tapaa turvaava järjestelmä Itsensä Työllistävien Suojaamisen Ehdoiksi, ITSE.


Santamäki-Vuoren puhe on luettavissa SAK:n sivuilta.

Uutisointeja
Kansan Uutiset: SAK mikroyrittäjien asialle. (Kommentoin kyllä, että mikroyrittäjä -termi ei ole hyvä, turha konnontaatio yrittäjyyteen, kun tulonhankkimistapa lähentelee palkansaajuutta)

Työtä journalisteille asiallisin ehdoin -sivusto TJAT

TYÖN MONET MOTIIVIT

JHL:n Motiivi -lehti jatkaa tänään ilmestyneessä numerossaan 12/2009 monimuotoistuneiden työn teettämisen tapojen ja hankinnan erittelyä.

Juttuja on otsikoilla "Vuokratyön riistoa ja vapautta", "Silpputyön uraputkessa voi pärjätä". Itse ehdottelen otsikolla "Ongelmia kerrakseen" "pävausta" eli pätkätyövaikutusten arviointia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön sekä työehtosopimuksiin.

Jo Motiivissa no 11/2009 pureuduttiin prekaarin työn teettämisen tapoihin usealla tulokulmalla.

VIHREÄN LANGAN PÄÄTOIMITTAJA JA RUKAN HENKI...

Vihreän langan päätoimittajalla ei ole oikein tiedot kohdallaan suomalaisesta työmarkkinamallista. Langan pääkirjoituksen päätteeksi Elina Grundström paikantaa työmarkkinajärjestöjen paikaksi palkkasovinnan: "Miksi työmarkkinajärjestöt nuhjaavat kabineteissa päättämässä asioista, jotka eivät niille kuulu? Miksi ne eivät hoida omia hommiaan: sovi keskenään tulokehyksistä ja rauhoita työmarkkinoita?" . Ks. Vihreä lanka.

Ne mitkä päätoimittajan mukaan eivät kuulu työmarkkinaosapuolille ovat eläke- ja sosiaaliturva-asiat. Noin lyhyesti työelämän ja sitä ympäröivän elämän laatuasiat. Jos pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan läksyt olisi luettu tai edes olisi lievää tuntemusta nykyisyyden järjestelmien syntyprosessista, niin Langassakin tiedettäisiin, että vaikkapa työtapaturmavakuutuksen synty, lapsilisälaki, eläkelait, vuosilomalaki, työajan lyhennykset, yhdenvertaisuuslaki jne. ovat keskeistä työmarkkinaosapuolten sopimisen savottaa. Ja muistutettakoon perusasioista, että työanantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen (so. ammattiyhdistysliikkeen) välillä haetaan juuri sopimisella kompromisseja, jotta konflikteilta, jossa kaikki häviävät vältyttäisiin.

On sekä historiatiedotonta että pelottavaa tulevaisuushazardia vaatia työmarkkinaosapuolia pois näistä pöydistä. Vanhasen hallitukselleko päätoimittaja Grundström on nämä ratkaisut kolmikannan sijaan antamassa? Rukan hangilla on onneksi juuri nyt hiihtäminen estetty, jotta tuutista ei ihan heti tule Matin seuravaa hallitsematonta eläkeiän nostoaatosta...

Ps. Työelämän laatuasioista (!) hiihtokeskuksissa on käsittääkseni päästy jo aiemmin työmarkkinaosapuolten välillä sopuun, palkka-asia on se, josta on kiistaa...

EHJÄTÄÄN SÄRKYNYT!

Kirjoitan TeMe:n Meteli -lehden 5/2009 kolumnissa työurista otsikolla "Ehjätään särkynyt työura". Luettavuus lisääntyy klikkaamalla kuvaa.

IÄTÖN UHKA

JHL:n Motiivi -lehdessä no 11/2009 on asiaa pätkistä ja katkoista. Haastatteluni otiskolla Silppu- ja pätkätyö uhkaa myös ikääntyvää. Ja tietoloota otsikolla Suutarinlapsella on kengät (oikeasti olen kyllä puusepän ja tullivirkailijan tytär, toim.huom).

Lue myös Pitkä ja pätkä samanarvoisiksi työrupeamiksi ja Työpaikan turistit.

HALPAA JA KILTTIÄ

Klikkailemalla kuvia pääsee lukemaan Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan arvioita "Palkkatyön epävarmuus on vanhaa perua" väitöskirjastani Halvennettu työ ja myös Sutelan arviota "Pätkätyöläisen hauras ammatti-identiteetti" Sikke Leinikin väitöskirjasta Pelon ja toivon välissä. Molemmat on julkaistu Hyvinvointikatsaus 3/2009.

PALKKATASA-ARVOA EI SAAVUTETA LAJIN VAIHDOLLA

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori: Ratkaisu on naisalojen töiden paremmassa arvostamisessa. Ja Suoranta lisää: stoppi halvennetulle työlle. Lisätietoja Halvennettu työ, Vastapaino 2009, 311 s.

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ PÄÄTTYY

Asia selvä. Työttömyyden kasvusta vain pieni osa syntyy vakituisten irtisanomisista. Miksi? Enemmistöllä kortistoon päätyvistä on pätkätyö loppunut. Tästä lisää PAM -lehden artikkelissa Määräaikaiset jäävät työttömiksi 16/09.

Ja samassa lehdessä PAM:n pj. Ann Selinin avoin kirje Työttömyysturvan pikauudistus heikentäisi tasa-arvoa perustuslakivaliokunnan pj. Kimmo Sasille.

EI VÄLI PÖYTIEN NIIN PITKÄ LIE...

Anu Suoranta ja "Halvennettu työ" on tänään perjantaina 23.10 Helsingin kirjamessuilla klo 15 Harakan pöydässä yhdessä "Armoa työhön" Antti Kyllösen kanssa.

HYVINVOINTIKATSAUS HALVENNETTUUN TYÖHÖN

Uusimmassa Hyvinvointikatsaus -lehdessä 3/2009 Naiset ja miehet työelämässä on Hanna Sutelan kirja-arvostelu "Palkkatyön epävarmuus on vanhaa perua" väitöskirjastani Halvennettu työ.

AY-LIIKE TUU IKKUNAAN!

Uusimmassa Kulttuurivihkot 5/2009 on Marjaliisa Siiran tekemä haastatteluni "Ay-liike tuu ikkunaan, täällä huutaa prekariaatti" (s.33-36).

VALITSE OIKEIN, OLE LUOVA

SAK:n seminaarin uutisointia KU Viikkolehdessä 9.10.2009 Prekariaatin etujen ajaminen vaatii ay-liikkeeltä todellista uudistumista. Ja Pätkätyötutkija viesti ay-liikkeelle: Valitse oikein, ole luova. Ja Pätkätyöläisten lomapankki saa kannatusta.

PÄTKÄT PRAMILLA

Prekariaatin ja ay-liikkeen yhteistyötä viriteltiin eilen 7.10.2009 seminaarissa. Tilaisuuden uutisointeja SAK, Kansan uutiset, Radio Vega

Esitelmäni Edunvalvonnan haasteet pp-show muodossa tästä linkistä.

Palkkatyöläisessä 8/2009 Jukka Peltokosken ja Ann Selinin haastattelu "Pätkätyö hiertää"

Palkkatyöläisessä 8/2009 uutisointi Ongelmana pätkätyöttömyys myös taannoisesta selvityksestäni Työtön, työssä missä, 2008.

HELSINGIN KIRJAMESSUILLA HARAKAN PÖYDÄSSÄ: TYÖ

23.10.2009 Harakan pöydässä: Työ klo 15.00 - 16.00

klo 15:00
Suoranta Anu
Halvennettu työ
Pätkätyöt eivät ole uusi ilmiö! Analyysi työehtosopimuksettoman työnteon sääntelystä ja hallinnasta, jossa asetetaan nykyiset työelämän kehitystrendit ja historiallis-empiirinen aineisto vuoropuheluun keskenään. Halvennettu työ antaa hyviä välineitä ymmärtää tämän päivän työmarkkinasuhteiden logiikkaa.
Vastapaino

klo 15:30
Kylliäinen Antti
Armoa työhön
Ajan hermoon osuva pamfletti etsii tietä ulos työelämän helveteistä kohti inhimillisempiä toimintatapoja.
Otava

"SUORANTA OSALLISTUU VÄKEVÄSTI "

Uusimmassa Historiallisessa Aikakauskirjassa 3/2009 on vastaväittäjäni Kari Teräksen kirja-arvostelu "Naisten työn halventaminen" (ss. 364-366) väitöskirjastani Halvennettu työ.

Teräs jakaa tasapuolisesti risuja ja ruusuja ja päättää arvionsa: "Suoranta on tehnyt metodisesti innovatiivisen tutkimuksen, jonka sivuilla näkyy vahva tutkijaeetos ja ennakkoluuloton tutkijaote. Hän onnistuu analogisen lähestymistavan avulla ensinnäkin nostamaan nykyajasta tärkeitä tutkimuskysymyksiä ja näkökulmia sopimusyhteiskuntaa edeltäviin työsuhteisiin. Toiseksi hän tuo nykykeskusteluun perspektiiviä ja murentaa stereotyyppisiä käsityksiä ns. tyypillisten työsuhteiden historiasta. Ennen muuta Suoranta tuo sukupuolen lähtemättömästi sotien välisen ajan työmarkkinahistorian tutkimukseen". Suoranta pokkaa.

MIKÄ PALKALLINEN LOMA?

Toimin työelämäkolumnistina Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton (TeMe) Meteli -lehdessä. Meteli no 4/2009 on kolumnini "En ole elässäni viettänyt palkallista lomaa".

Uusinta lomatutkimusta tästä linkistä, josta selviää mm. se, että epätyypillinen työ johtaa epätyypilliseen lomaan.

YLIOPISTOJEN OMIA TYÖSOPIMUSMALLEJA EI PIDÄ ALLEKIRJOITTAA

Tieteentekijäiden liitto tiedottaa

21.9.2009 Yliopistojen omia työsopimusmalleja ei pidä allekirjoittaa


Neuvottelut uudesta yliopistojen työehtosopimuksesta on aloitettu Yksityisen Opetusalan Liiton YOL:n ja palkansaajajärjestöjen välillä. Neuvotteluihin osallistuu YOL:n lisäksi Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY ry. Osapuolten tavoitteena on saada aikaan uusi yliopistojen työehtosopimus joulukuun loppuun mennessä.

SYTY ja YOL valmistelevat työsopimusmallia, joka otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa. Palkansaajajärjestöt saavat työsopimusmallin kommentoitavaksi syyskuun lopussa ja sitä käsitellään lokakuun alun neuvotteluissa. Osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan kenenkään ei tarvitse eikä tule allekirjoittaa mahdollisesti eri yliopistojen esittämiä omien työsopimusmallien mukaisia työsopimuksia. Työsopimukset tehdään yhteistä mallia käyttäen.
Tämä ohje koskee virkasuhteesta työsuhteeseen vuoden vaihteessa siirtyviä. Tämän vuoden puolella rekrytoitavien ja vakinaistettavien osalta noudatetaan nykyisiä valtion työsopimusmalleja.

JUKO ry, YHL ry ja JHL ry

NUORET, NÖYRÄT, JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMÄT JA EPÄPOLIITTISET IHANNETYÖLÄISET

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning -lehti Numero 2/2009, 7. vsk. on ilmestynyt.

Lehdessä on
- Juha Siltalan kirja-arvio väitöskirjastani "Naisten halvennettu pätkätyö sotienvälisen Suomen talouskasvun vauhdittajana" (s. 156-157).
- Lektioni "Halvennettu työ -pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä" (s. 147-149).

SEMINAARI: PREKARIAATTI JA AY-LIIKE

Prekariaatin ja ay-liikkeen yhteistyö - mahdoton yhtälö?

SAK - 15.09.2009 - 09:50

Toimintaympäristön voimakkaan murroksen ja muutoksen myötä suomalainen työelämä on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä murroksessa. Perinteinen, kokoaikainen ja elämänmittainen työsuhde on saanut rinnalleen pirstaloituneet työsuhteet ja kasvavan pätkätyöläisten, prekariaatin joukon. Miten suomalainen ay-liike voi vaikuttaa heidän työsuhde- ja sosiaaliturvaansa? Miten prekariaattien sopimusturvaa voidaan kehittää? Millaisia yhteisiä haasteita ja yhteistyön muotoja on löydettävissä, vai ovatko ay-liikkeen ja prekariaatin unelmat ja tavoitteet liian kaukana toisistaan?

SAK:n Tulevaisuushanke järjestää prekariaatin ja ay-liikkeen välisen yhteistyön mahdollisuuksia, tavoitteiden ja haasteiden yhtenäisyyden sekä työsuhde-, sosiaali- ja sopimusturvan kehittämisen haasteita pohtivan seminaarin

Keskiviikkona 7.10.2009 kello 9.00-12.00
Helsinki Congress Paasitornissa (sali Karl Lindahl)

Aamiaistarjoilu Paasiravintolassa kello 8.00 alkaen. Seminaarin päätteeksi tarjotaan lounas.

Ilmoittautumiset 1.10.2009 mennessä alla olevalla lomakkeella.

Ilmoittautumislomake

Lämpimästi tervetuloa!
Ohjelma

8.00
Aamiainen

9.00
Tilaisuuden avaus
Kehittämisjohtaja Eija Hietanen, SAK

9.15
Prekariaatti ja perinteinen duunari
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto

9.30
Yhteiset tavoitteet - onko niitä?
Pamfletisti Jukka Peltokoski
Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, JHL
Yhteiskuntasuhteiden sihteeri Hanna Kuntsi, PAM

10.30
Edunvalvonnan haasteet
Tutkijatohtori Anu Suoranta, Helsingin yliopisto

10.45
Onko työsuhteen muodolla tai koulutustasolla väliä?
Puheenjohtaja Tapio Huttula, ERTO
Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, SAK
Teatteriohjaaja Saana Lavaste, TeMe
Työehtosihteeri Jouni Miettinen, Metallityöväen Liitto

11.45
Yhteenveto ja tilaisuuden päätös
Kehittämisjohtaja Eija Hietanen, SAK

12.00
Lounas

YLIOPISTOTYÖNTEKIJÄT JA SOPIMUKSET

Uuden yksityisen yliopistotyönantajan eetokseen voi tutustua kirjasesta "Kasvun kirja. Nöyryys ja intohimo". Historiaan jääneitä ovat sen mukaan mm. sitovat työehtosopimusmääräykset (s.8). Tulevaisuutta edustaa joustava työehtosopimuskulttuuri. Voi vaan arvata mikä ja kuka joustaa...

LOMAPANKKIA KEHIIN!

Tekstiä klikkamalla Meteli 4/2009 julkaistuun kolumniini "En ole eläessäni viettänyt palkallista lomaa".

SATAKOMITEA JA RAIDERATKAISUT

Olen 23.9 kommentoimassa SATA -komitean linjauksia Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Sosiaaliturvan hyvinvointikäsitykset puntarissa pohtivassa seminaarissa. Tilattu tulokulmani on pätkä-työ-elämä. Tapailemistani suunnista ks. esim.
- HS vieraskynäkirjoitukseni Sumeaa logiikkaa työelämään
- ja PAM:n pj Ann Selinin ehdotus silpputyöntekijöiden aseman parantamiseksi nimettävästä palkansaajaliikkeen "sivuraiteelta pääradalle -työryhmästä".

Seminaari ohjelma:

13.00
Avaus
Yhdistyksen esimies Sakari Kainulainen

Riskien korvaamisesta elämänhallintaan
Valtiotieteiden tohtori Markku Lehto

Kommenttipuheenvuorot
Asiantuntija Vesa Rantahalvari, EK
Apulaisjohtaja Kaija Kallinen, SAK
Tutkijatohtori Anu Suoranta, Pohjoismaisen hyvinvointiuniversalismin rajat -hanke, HY

Yleisökeskustelu

14.40-15.00 Kahvitauko

Kommenttipuheenvuorot jatkuvat:
Tutkimusprofessori Olli Kangas, Kela
Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
Professori Esa Kirkkopelto, Teatterikorkeakoulu

Yleisökeskustelu

VÄITTEET OVAT KOVIA, MUTTA NIIN ON TODISTUSKIN

Talouselämä -lehdessä 24.8.2009 on Taru Taipaleen kirjoittama artikkeli väitöskirjastani Halvennettu työ.

PYÖRÄT NE LAULOIVAT: "KUOPIJOON KÄY TIE!" KISKOTTII KIRSKUVAT: "TERVEHDYKSET VIE!"

Abstraktikutsu:

Sosiaalipolitiikan päivillä Kuopiossa 22.-23.10.2009 kokoontuu työryhmä

Työn, turvan ja turvattoman työn kohtaannot -työryhmä

Työelämä on muuttunut paljon 1990-laman jälkeen. Uudet työnteon ja -teettämisen muodot, kuten pätkä-, silppu-, ja vuokratyöt, ovat yleistyneet. Perinteistä ehjää työuraa pilkkoo myös lisääntyneet siirtymät työmarkkinoiden sisällä sekä niiltä ulos ja sisään. Tänä päivänä työmarkkinoita rei'ittää vielä laman massairtisanomiset ja -lomautukset. Kaikkien aukkojen keskellä työntekijöiden sosiaaliturva on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään entisellään.

Tässä työryhmässä tarkastellaan mm. millaisia sosiaalisia riskejä uusiin työnteon ja -teettämisen muotoihin ja työmarkkinatransitioihin sisältyy. Miten työpolitiikan toimijat, kuten ammattiyhdistysliike ja lainsäätäjä, pyrkivät ja pystyvät vastaamaan näihin riskeihin? Millaiset uudet poliittiset ratkaisut voisivat lisätä sosiaalista turvallisuutta?

Työryhmiin tulee ilmoittautua suoraan ryhmän vetäjälle 30. syyskuuta mennessä. Mikäli olet aikeissa pitää esityksen työryhmässä, tiivistelmä (½--1 A4-liuska) tulee toimittaa ryhmän vetäjille 14.09.2009 mennessä.

Ryhmän yhteyshenkilöt ovat:
YTM Tapio Rissanen, tapio.rissanen(at)uta.fi
VTT Anu Suoranta, anu.suoranta(at)helsinki.fi
Sosiaalipolitiikan päivät: http://www.uku.fi/ssf/sospol/sospol_paivat/

PROBLEMS?

Ei tää lama päähän käy (1978)
(se toka biisi)

UUSI TYÖ 6

Tuire Santamäki-Vuoren kirjoitus Sosiaaliturvamme on päivitettävä Helsingin Sanomien Uusi työ sarjassa (no. 6).

UUTTA TYÖTÄ JA SUMEAA LOGIIKKAA

Päivän Helsingin Sanomien Uusi työ 5 vieraskynässä on kirjoitukseni "Sumeaa logiikkaa työelämään".

HESARIN VIERASKYNÄ UUSI TYÖ 2

Jussi Vähämäen vieraskynäartikkeli Työntekijällä ei ole enää vapaa-aikaa on päivän Hesarissa.

Artikkelin lisämausteena suosittelen luettavaksi taannoista Yhteiskuntapolitiikan kirja-arvosteluani "Herroja on aina ollut - niin myös orjia", jossa kritisoin Vähämäen paikkasidonnaisuuden katoamisen ylikorostuneisuutta. Uusi työ ei vaan syrjäytä vanhaa, vaan vanhassakin työssä ja paikassa - niin Cittareissa kun metallipajoissa - uuden työn teettämisen tapa on pelottavan tehokkaalla tavalla läsnä.

VIERASKYNÄN UUSI TYÖ 1

Hesarin sarja Uusi työ -vieraskynässä alkoi. Pelin avaa Kimmo Kevätsalon kirjoitus "Ammattiliittojen fuusiohankkeet pohjautuvat vanhoihin mielkuviin".

PUHUTAAN ASKAA ELOKUUSSA

Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa
maanantaina 31.8.2009 klo 18.00 – 20.00

Miika Saukkonen ja Jukka Peltokoski
keskustelevat kirjoista

”Paskaduunista barrikadille” ja
”Halvennettu työ”

Keskustelun vetää VTT Anu Suoranta

Tervetuloa!

Työväenliikkeen kirjasto
Paasivuorenkatu 5 B, 2.krs
00530 Helsinki

Lisätietoja:
Lisätietoja: kirjastonjohtaja Kirsti Lumiala puh. 09 750 429,
e-mail kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi

Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa keskustellaan ajankohtaisista historia-, politiikka-, kaunokirjallisuus- ja runoteoksista.

TYÖN, TURVAN JA TURVATTOMAN TYÖN KOHTAANNOT KUOPIOSSA

Vedän lokakussa yhdessä Tapio Rissasen kanssa Sosiaalipolitiikan päivillä Kuopiosssa työryhmää Työn, turvan ja turvattoman työn kohtaannot. Tervetuloa, työpapapereita ja ennen muuta työn ja elämän maailmaa kehittelemään :)

Ryhmän esittely:

Työn, turvan ja turvattoman työn kohtaannot

Työelämä on muuttunut paljon 1990-laman jälkeen. Uudet työnteon ja -teettämisen muodot, kuten pätkä-, silppu-, ja vuokratyöt, ovat yleistyneet. Perinteistä ehjää työuraa pilkkoo myös lisääntyneet siirtymät työmarkkinoiden sisällä ja niiltä ulos ja sisään. Tänä päivänä työmarkkinoita rei'ittää vielä laman massairtisanomiset ja -lomautukset. Kaikkien aukkojen keskellä työntekijöiden sosiaaliturva on kuitenkin säilynyt pääpiirteissään entisellään.

Tässä työryhmässä tarkastellaan mm. millaisia sosiaalisia riskejä uusiin työnteon ja -teettämisen muotoihin ja työmarkkinatransitioihin sisältyy? Miten työpolitiikan toimijat, kuten ammattiyhdistysliike ja lainsäätäjä, pyrkivät ja pystyvät vastaamaan näihin riskeihin? Millaiset uudet poliittiset ratkaisut voisivat lisätä sosiaalista turvallisuutta?

Ryhmän yhteyshenkilöt ovat:
YTM Tapio Rissanen, tapio.rissanen(at)uta.fi
VTT Anu Suoranta, anu.suoranta(at)helsinki.fi

TYÖN TEETTÄMISEN SARJARIKOLLISET

Lauantain Vapaus valita tosin foorumi 4:n Demokratin kriisistä aitoon vaikuttamiseen/ ay-liike ja demokratia -prekarisaation ja osallistumisen haasteet päätäni kolahduttavin muotoilu tuli JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuorelta, joka formuloi laittomia määraikaisuuksia esim. julkisella sektorilla teettävien työnantajien toimia sarjarikollisiksi!

Itse pyrin samassa logiikassa suuren salin loppukeskustelussa(kin) positioimaan foorumin teesien kärjen ensin perusteettoman, jopa laitoman työn teettäjään, siihen sarjarikolliseen. Ja vasta sitten pikkurikolliseen so. ammattiyhdistysliikkeeseen, joka toki ei ole ottanut koko sitä potentiaalia ja voimaa käyttöön, joka sillä voisi moninaistuneessa työelämän todellisuudessa kaikenlaisen sekalaisen prekariaatinkin turvaajana olla.

TREFFAILLAAN! MONINAISTUVA EDUNVALVONTA RAITEILLEEN

Tänään 12.6. ilmestyneessä PAM -lehdessä 10/2009 otetaan uteliaan kiinnostuneita askelia kohti sitä vielä vähän vierasta, mutta samalla hurjan kiinnostavaa toista kohden. Sini Saaristan tekemässä Juttua tupaan jutussa Paskaduunista barrikaadeille kirjan kirjoittaja Miika Saukkonen, Halvennettu työ teoksella helmikussa väitellyt tutkija Anu Suoranta ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tapailevat yhteisen sävellajin tunnistamista pätkä- ja silpputyöntekijöiden työelämän hyventämiseksi! Bändi ei ole paskempi, vääntämistä varmaan riittää, mutta treenaaminen saattaa tehdä menestyvän orkesterin. Ja (handsfree) ensitreffien jälkeen jää tunne, että sitä jotenkin janoaa syvempää suhdetta..

.. "ole hyvä nyt, mulle hyvä nyt, eka kertaa oon tässä tilanteessa, ole hyvä nyt ja anna mun koskettaa..."

MIKSEIVÄT TYÖNANTAJAT HALUA OLLA SOPIMUSOSAPUOLIA

Pauli Kettusen perusteluja ja analyyseja tästä linkistä mm. siitä miksi työnantajat eivät enää halua olla sopimusosapuolia. Haastattelun lopussa myös pohdintaa ay-liikkeen normaalityön katseen kantavuudesta ja ay-liikkeen tulevaisuuden suhteesta.

Pauli Kettunen toimii Helsingin yliopistolla poliittisen historian professorina. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet laaja-alaisesti ammattiyhdistys- ja työväenliikkeen historiaa. Viime vuosina Kettunen on keskittynyt pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja työelämän suhteiden tutkimukseen. Häneltä on julkaistu muun muassa teokset: Työjärjestys: Tutkielmia työn ja tiedon poliittisesta historiasta (Tutkijaliitto 1997), Kansallinen työ: Suomalaisen suorituskyvyn vaalimisesta (Yliopistopaino 2001) sekä viime vuonna ilmestynyt Globalisaatio ja kansallinen me. Tässä haastattelussa Kettunen käsittelee sekä ay-liikkeen aatehistoriallista taustaa että tulevaisuuden haasteita.

PAM:n EDUSTAJISTO TUKEE!

PAM:n edustajisto tukee päätöslauselmassaan puheenjohtaja Ann Selinin esitystä, että SAK ryhtyy voimallisesti ja ripeästi tutkija Anu Suorannan esittämän pätkätyöläisten sosiaaliturvan ja ansiokehityksen kaksiraidemallin ajatuksen pohjalta toimenpiteisiin. "Sivuraiteelta pääradalle- työryhmä on nimettävä mahdollisimman pian, jotta työ voi alkaa täysipainoisesti syksyllä. Tämä vastaisi hyvin myös SAK:n edustajakokouksen asettamiin tavoitteisiin pätkätyöläisten aseman parantamiseksi", sanoi PAMin edustajisto päätöslausumassaan.

SIVURAITEELTA PÄÄRAITEELLE

Helsingin Sanomat 3.6.2009:
Silppu- ja pätkätyöläisten asema pitää saada kuntoon, vaatii Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Yksi tapa tarttua asiaan on Selinin mukaan tutkija Anu Suorannan kehittämän ansiokehityksen ja sosiaaliturvan kaksiraidemalli, joista toinen raide vastaa perinteisen, vakituisen ja kokoaikaisen työuran tarpeisiin. Toinen raide huomioi ihmiset, joiden työura kulkee pätkissä.

Selin otti kaksiraidemallin esiin PAMin edustajiston kokouksessa Helsingissä keskiviikkona.

"Silpputyöläisten asemaa pitää parantaa, ja se edellyttää nopeita toimenpiteitä. Keinoina voisivat olla uudet elementit verotuksessa, työttömyysturvassa ja työehtosopimuksissa", Selin sanoi.

Selin ehdotti, että SAK ryhtyisi nopeasti toimiin kaksiraidemallin pohjalta.

Hänen mielestään sivuraiteelta pääradalle -työryhmä pitäisi nimetä mahdollisimman pian, jotta työ voisi alkaa syksyllä.

Selinin koko puhe PAM:n sivuilla pdf:nä

Ja Turun Sanomat kiskoilla myös :)

TULEVAISUUS OLI ENNEN MEITÄ?

Pätkätyöt olivat naisten arkea jo 1920-luvulla
: Kaapin paikka

Keskiviikkona 3.6.2009 klo 12.15 - 12.35, toinen lähetys lauantaina 6.6. klo 17.40

Säännöllisen epäsäännöllinen vajaa katkotyö. Tämä on tutkija Anu Suorannan määritelmä naisten tehdastyöstä 1920- ja -30 -lukujen Suomessa. Suoranta on tutkinut Littoisten verkatehtaan naistyöntekijöiden työtä ja toteaa, että tehtaalla vain neljäsosalla naisista oli vakituinen työ, loput tekivät töitä pätkissä.

Kaapin paikka -ohjelmassa tarkastellaan pätkätöiden Suomea ja käännetään katse menneisyyden toimijoihin. Naisten ja miesten pätkätöiden historiaa on kirjoitettu vasta vähän, mutta historian valossa 2000-luvun pätkätyösuhteiden yleisyys ei ole mikään uusi ilmiö. Anu Suorannan keskustelukumppanina on toimittaja Emilia Cronvall.

Ylläolevasta Ylen esittelytekstistä poiketen väitän kyllä, että katse ei käänny hetkeksikään menneisyyden toimijoihin. Hakee ehkä argumentteja sieltä, mutta zoomina oli ja on tulevaisuus. Menneisyys meni jo. Tulevaisuudesta on syytä kamppailla.

AY-LIIKE EI OLE VAKUUTUSLAITOS - VAAN JOTAIN ENEMMÄN

Varsinaissuomalaisessa VasenSuunta lehdessä 1/2009 (pdf -linkistä ja s. 12) on julkaistu haastatteluni "Ay-liike ei ole mikään vakuutuslaitos". Pohdittavan jutussa ovat mm. säännöllisen epäsäännöllistä työtä tekevien edunvalvonnan konkreettiset askeleet ja se, onko prekariaatti yhteiskunnallinen luokka. Toimittajana oli Markku Hongisto.

Vasemmistonaisten Pippuri -lehden 2/2009 kirjakatselmuksessa puolestaan on Riikka Korpinurmen esittely Halvennetusta työstä.

(Myös kuvaa klikkaamalla pääsee tavaamaan tekstiä)