Apurahansaajien sosiaaliturvalakipaketti etenee eduskunnassa. Tästä linkistä Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto lakiin. Mukana myös vasemmiston jättämä eriävä mielipide liittyen lyhyiden, alle 4 kk apurahojen tulkintaan.
Seuraavaksi lakia käsittelee Sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka toivottavasti saa aikaan kompromissin, joka voisi olla tyyppiä: (tietoteknisten ongelmien ratkettua) alle 4 kk apurahajaksot tulevat sosiaalivakuutamisen piiriin vuoden 2010 alusta.
maanantaina, marraskuuta 03, 2008
perjantaina, lokakuuta 31, 2008
Apurahasta työsuhteisiin
Päivän Suomenmaassa oleva haastattteluni päättyy sanoihin: "Parasta olisi, jos säätiöt suuntaisivat apurahan suoraan yliopistoille, jotka taas solmisivat palkkatyösuhteen tutkijan kanssa." Lisään tässä tiedoksi sopimusyhteiskunnan periaatteen. Työsuhteita ei anneta, eikä saada edes yliopistolla, vaan työsopimuksia solmitaan.
Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan uudistava laki on ensi viikolla eduskunnan käsittelyssä. Hyvä niin, mutta arvoisat kansanedustajat voisivat vielä pusertaa paketin kerralla kattavaksi. Tai sovitaanko niin, että laki tulee voimaan 1.1.2009 ja alle neljän kuukauden pätkäongelmaiset pääsevät lain piiriin 1.1.2010. OK?
lauantaina, lokakuuta 25, 2008
maanantaina, lokakuuta 13, 2008
Yhteenlaskeminen on helppo toimitus
Eduskunnan sivistysvaliokunta on lausunut seuraavaa lainmuutoksesta, jolla parannettaan ja selkeytetään apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa.: Ks. linkki tästä.
Sivistysvaliokunnan lausumaesityksessä mm. todetaan: "Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet laajentaa apurahansaajien vakuutusvelvollisuutta siten, että neljä kuukautta lyhyemmät apurahakaudet voitaisiin laskea yhteen, jolloin ne oikeuttaisivat samaan sosiaaliturvaan kuin yksittäinen vähintään neljä kuukautta pitkä apurahajakso oikeuttaa."
Sivistysvaliokunnan lausumaesityksessä mm. todetaan: "Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet laajentaa apurahansaajien vakuutusvelvollisuutta siten, että neljä kuukautta lyhyemmät apurahakaudet voitaisiin laskea yhteen, jolloin ne oikeuttaisivat samaan sosiaaliturvaan kuin yksittäinen vähintään neljä kuukautta pitkä apurahajakso oikeuttaa."
keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008
Mikä ihmeen normaalityö?
SAK:ssa tekemäni pätkätyöselvitys Työtön, työssä, missä? Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet on luettavissa tästä linkistä SAK:n tutkimukset (lokakuu 2008) osioissa. SAK:n uutisoiti selvityksestä tästä linkistä.
Selvityksen tuloksista: Karkeasti yleistäen voi sanoa, että pätkätyöntekijän kannalta ongelman ydin ei ole ensisijaisesti jaksossa, jolloin ollaan pätkätyössä. Selvityksessä pätkätyöelämän ongelmat paikantuivat pikemminkin pätkätyön väliin jääviin toistuviin katkoksiin ja ns. normaalityön käytäntöihin nojaaviin työelämän oikeuksiin. Selvityksessä pätkittäistä työtä tekevien työn katkokset osoittautuivat erittäin yleisiksi, työttömyysturvan käyttö toistuvaksi mutta vajaaksi ja palkallisen loman vietto harvinaiseksi.
Selvityksessä keskityttiin PAMin ja TeMen aloilla työskenteleviin, joiden kautta oli osoitettavissa yhtenäisiä työn teettämisen tavasta johtuvia muutostrendejä, joiden voi olettaa koskevan monilla muillakin (SAK:laisilla)aloilla pätkätyössä työskenteleviä. Muun muassa oletus työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta näyttäytyy tämän selvityksen valossa epätodennäköiseltä. Kyse on työn - ja ennen muuta sen kustannustehokkuutta tavoittelevan järjestämisen tavan - eikä työnteon halun puutteesta.
Yhteiskuntapolitiikassa ja ennen muuta työttömyysturvan ja työsuhteeseen kytkeytyvien työelämän oikeuksien käsittämisessä tarvitaan edelleen uudelleenarviointia. Ay-liikkeen pätkätyöntekijöiden asemaa turvaavia toimia on kehitettävä, sillä onhan viimeistään 2000-luvun alusta käynyt selväksi, että Suomessa on siirrytty tyystin toisenlaiseen työyhteiskuntaan verrattuna tilanteeseen, jossa muun muassa nykymallinen työttömyysturva on rakennettu.
Työmarkkinoiden jo 1990-luvulta vakiintuneet ilmiöt tuottavat kasvavia ongelmia,kun toimeentulon turvaamiseen tähtäävät järjestelmät on pitkälti rakennettu kokoaikaisen ja vakinaisen palkkatyön pohjalta. Normaalityösuhteen tavoitteluun rajoittuva edunvalvonta tuottaa sen riskin, että edunvalvonnan pudokkaiksi ajautuvat ay-liikkeelle pitkälti tavoittamattoman nuorten työntekijöiden sukupolven lisäksi myös paljon pätkätöitä tekevät naiset.
Yhtä kaikki. Kokoaikaista, säännöllistä ja vakinaista työsuhdetta ei enää voi luonnehtia yleiseksi, kaikkia koskevaksi normiksi. Määrä- ja osa-aikaisista sekä
vuokratyösuhteista on tullut pysyvä ja laajamittainen ilmiö. Jatkossa kokonaan oman kentän ja edunvalvonnan problematiikan muodostavat ns.itsensä – joko vapaaehtoisesti tai pakolla – työllistävät. Ja tähän problematiikkan kannattaisi herätä nyt, sillä ihan ei taida tämän joukon hyvän elämän rakentamiseen palkkatyö-yrittäjyys -dualismin työkalupakki riittää...
tiistaina, lokakuuta 07, 2008
Mikä mättää?
Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa torstaina 9.10.2008 klo 18.00 - 20.00
Tutkija Tommi Uschanov, FT Outi Alanko-Kahiluoto, VTK Lauri Holappa, Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen ja FL Ruurik Holm
kertovat ja keskustelevat kirjoista
Mikä vasemmistoa vaivaa?
Puolueiden kriisi - Puolueet ja uusliberalismi: Mitä on tehtävä?
Työväenliikkeen kirjasto
Paasivuorenkatu 5 B, 2.krs
Illan isäntänä on toimittaja Hannu Taanila
Tervetuloa!
maanantaina, lokakuuta 06, 2008
(Tämäkin) prosessi etenee...
.jpg)
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 8.10.2008 klo 9.30 –
(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Vastaväittäjän, kustoksen ja arvosanalautakunnan lisäjäsenen nimeäminen VTM Anu Suorannan väitöstilaisuuteen
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)
Asian jatkokäsittely tiedekuntaneuvoston kokouksesta 7/2008, jolloin Anu Suorannalle myönnettiin väittelylupa hänen väitöskirjakäsikirjoituksestaan annettujen esitarkastuslausuntojen (professori Merja Kinnunen, Lapin yliopisto, ja professori Kari Teräs, Turun yliopisto) perusteella. Esitys: pyydetään vastaväittäjäksi professori Kari Teräs (Turun yliopisto) sekä määrätään kustokseksi professori Pauli Kettunen ja arvosanalautakunnan lisäjäseneksi professori Marjatta Rahikainen
perjantaina, lokakuuta 03, 2008
9 teesiä pätkätyöstä
.jpg)
(kuvat:Tuulikki Holopainen)
.jpg)
Palvelualojen ammattiliiton PAM -lehdessä tietotyön pätkätyöntekijä Anu Suoranta latoo tiskiin 9 teesiä pätkätyöelämästä. Ks. PAM -lehti.
keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008
TTL:n lausunto apurahalaista työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa
29.9.2008
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tieteentekijöiden liitto pitää myönteisenä sitä, että apurahansaajien sosiaaliturva saadaan vihdoinkin järjestettyä kohtuullisella tavalla. Apurahoilla tehdään mittava määrä tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnassa eri tavoin. Siksi on tärkeää, että myös valtio osallistuu apurahansaajien sosiaaliturvan kustantamiseen ja järjestämiseen.
Tieteentekijöiden liitto pitää ehdotettuja lakimuutoksia ja sosiaaliturvan järjestämistapaa pääosin hyväksyttävinä. Sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä on tärkeää, että apurahansaajien käteen jäävän apurahan määrä ei laske. Verottoman apurahan pienuuden vuoksi apurahansaajat elävät toimeentulon äärirajoilla, minkä vuoksi apurahan ylärajan kohottaminen on ehdottoman tärkeää uudistuksen yhteydessä. Verottoman apurahan maksimimäärä on tällä hetkellä 1313,13 euroa kuukaudessa. Kehityksen tuleekin johtaa jatkossa apurahansaajien tulotason nousuun.
Ehdotuksen mukaan apurahansaaja olisi velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Käytännössä tämä tarkoittaa apurahansaajalle myönnettyä vähintään 1031,11 euron suuruista apurahaa vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, mikä on huomattavasti alle mainitun verottoman apurahan kuukausirajan. Ehdotuksen mukaan vakuuttamisvelvollisuus syntyisi erikseen jokaisen edellytykset täyttävän apurahan osalta.
Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta. Hallituksen esityksen tavoitteet huomioon ottaen ei ole perusteltua, että useista eri lähteistä rahoitusta saava apurahansaaja jää sosiaaliturvan ulkopuolelle, vaikka hänen työskentelynsä olisi yhdenjaksoista ja siten täyttää ehdotuksen vaatiman neljän kuukauden vähimmäiskeston ja hänen rahoituksensa ylittää vaaditun vuosityötulon.
Tieteentekijöiden liitto esittää, että ehdotuksessa harkittaisiin vielä vakuutusvelvollisuuden laajentamista koskemaan toisiaan seuraavia yhteensä vähintään neljän kuukauden mittaisia apurahakausia, joiden mukainen vuosityötulo on vähintään 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Muutos on perusteltu, jotta vastaisuudessa vältettäisiin pienten apurahojen venyttäminen keinotekoisesti neljän kuukauden mittaisiksi. Tämän lisäksi Tieteentekijöiden liitto ehdottaa, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahatutkijat eivät työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen osoittamissa tiloissa, vaan osa työskentelee joko pysyvästi tai tilapäisesti esim. kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.
Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö.
Tieteentekijöiden liitto ehdottaa työttömyysturvalakiin pieniä muutoksia, jotka on esitetty oheisessa liitteessä.
Tieteentekijöiden liiton puolesta
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja
Ja Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kuuleminen samaisessa valiokunnassa
30.9.2008
Eduskunnan työelämävaliokunta
Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tieteen- ja taiteentekijäjärjestöt ovat ajaneet apurahansaajien sosiaaliturvaa jo vuosikymmeniä. Siksi myös Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että myös hengenviljelijät viimein pääsevät sosiaaliturvan piiriin. Tämä tapahtuu vakuuttamalla heidät Maatalousyrittäjien eläkekassan kautta.
Laki myös vastaa suurelta osin Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmän vaatimuksia.
Lakia vaivaa kuitenkin puute, joka on alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä katsoo, että on sosiaaliturvan on kuuluttava kaikille apurahan turvin tutkimustyötä tekeville apurahajakson pituudesta riippumatta. Tiedemaailmassa lyhyet apurahat ovat jatkuvasti lisääntyneet ja on yhä tavallisempaa, että sama henkilö voi saada vuoden aikana useamman alle neljän kuukauden mittaisen työskentelyapurahan. Sosiaaliturvan järjestäminen myös näille tutkijoille olisi linjassa hallituksen pyrkimyksen kanssa tehdä työnteko kannattavaksi kaikissa tilanteissa sekä hallituksen pyrkimyksessä parantaa sosiaaliturvan aukkoja.
Onkin tärkeää, että välittömästi lain tultua voimaan perustetaan eri osapuolista koostuva työryhmä selvittämään, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat saataisiin sosiaaliturvan piiriin. Työryhmässä tulisi olla mukana samat osapuolet kuin lakia valmistelleessa työryhmässä.
Alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle johtunee siitä, että sosiaaliturva järjestetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Ehdotuksen mukaan apurahansaaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta.
Apurahoja myöntävät tahot ovat tuoneet esiin, että jatkossa kaikki apurahat voisivat olla vähintään 4kk mittaisia, jolloin sosiaaliturvan puuttumisen ongelmaa ei apurahansaajalle tulisi. Tämä voikin olla järkevää. Voi kuitenkin kysyä, onko kaikissa tapauksissa kansantaloudellisesti tai edes tutkijan itsensä etenemisen järkevää venyttää kolmen kuukauden työ neljään kuukauteen.
Apurahansaajien sosiaaliturvalain jatkokehittely
Lain perusteluihin on sisällytetty lupaus siitä, että lain toimivuutta seurataan ja lakia korjataan tarpeen vaatimalla tavalla. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä esittääkin, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta. Ongelmallisia ovat muun muassa edellä kuvatun kaltaiset tapaukset, joissa henkilön apurahakaudet muodostuvat useasta eri lähteestä saaduista apurahoista, joista yksikään ei oikeuta henkilöä vakuuttamaan itseään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahansaajat eivät tee töitä työpaikalla vaan osa työskentelee kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.
Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö. Myös tämän jälkeen tulee seurata, tulevatko apurahansaajat työttömyystilanteissa tasapuolisesti ja lain edellyttämällä tavalla kohdelluiksi.
Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmä esittää selvitettäväksi yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin. Olisiko lyhyiden, alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen ketjuttaminen mahdollista, niin että ne yhdessä muodostaisivat vaaditun mittaisen jakson ja täyttäisivät lain vuositulokriteerin? Tulisi selvittää myös, tulisiko alle neljän kuukauden apurahojen osalta vapaaehtoinen vakuuttaminen kyseeseen, jolloin alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajan olisi mahdollista, mutta ei pakollista, vakuuttaa itsensä Maatalousyrittäjien eläkekassassa.
Edellä esitetyn lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä yhtyy Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantalan lausuntoon sekä sen liitteessä 1 esitettyihin muutosehdotuksiin, jotka ovat myös tämän lausunnon liitteenä.
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puolesta
Outi Alanko-Kahiluoto
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtaja
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tieteentekijöiden liitto pitää myönteisenä sitä, että apurahansaajien sosiaaliturva saadaan vihdoinkin järjestettyä kohtuullisella tavalla. Apurahoilla tehdään mittava määrä tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnassa eri tavoin. Siksi on tärkeää, että myös valtio osallistuu apurahansaajien sosiaaliturvan kustantamiseen ja järjestämiseen.
Tieteentekijöiden liitto pitää ehdotettuja lakimuutoksia ja sosiaaliturvan järjestämistapaa pääosin hyväksyttävinä. Sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä on tärkeää, että apurahansaajien käteen jäävän apurahan määrä ei laske. Verottoman apurahan pienuuden vuoksi apurahansaajat elävät toimeentulon äärirajoilla, minkä vuoksi apurahan ylärajan kohottaminen on ehdottoman tärkeää uudistuksen yhteydessä. Verottoman apurahan maksimimäärä on tällä hetkellä 1313,13 euroa kuukaudessa. Kehityksen tuleekin johtaa jatkossa apurahansaajien tulotason nousuun.
Ehdotuksen mukaan apurahansaaja olisi velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Käytännössä tämä tarkoittaa apurahansaajalle myönnettyä vähintään 1031,11 euron suuruista apurahaa vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, mikä on huomattavasti alle mainitun verottoman apurahan kuukausirajan. Ehdotuksen mukaan vakuuttamisvelvollisuus syntyisi erikseen jokaisen edellytykset täyttävän apurahan osalta.
Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta. Hallituksen esityksen tavoitteet huomioon ottaen ei ole perusteltua, että useista eri lähteistä rahoitusta saava apurahansaaja jää sosiaaliturvan ulkopuolelle, vaikka hänen työskentelynsä olisi yhdenjaksoista ja siten täyttää ehdotuksen vaatiman neljän kuukauden vähimmäiskeston ja hänen rahoituksensa ylittää vaaditun vuosityötulon.
Tieteentekijöiden liitto esittää, että ehdotuksessa harkittaisiin vielä vakuutusvelvollisuuden laajentamista koskemaan toisiaan seuraavia yhteensä vähintään neljän kuukauden mittaisia apurahakausia, joiden mukainen vuosityötulo on vähintään 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Muutos on perusteltu, jotta vastaisuudessa vältettäisiin pienten apurahojen venyttäminen keinotekoisesti neljän kuukauden mittaisiksi. Tämän lisäksi Tieteentekijöiden liitto ehdottaa, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahatutkijat eivät työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen osoittamissa tiloissa, vaan osa työskentelee joko pysyvästi tai tilapäisesti esim. kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.
Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö.
Tieteentekijöiden liitto ehdottaa työttömyysturvalakiin pieniä muutoksia, jotka on esitetty oheisessa liitteessä.
Tieteentekijöiden liiton puolesta
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja
Ja Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kuuleminen samaisessa valiokunnassa
30.9.2008
Eduskunnan työelämävaliokunta
Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Tieteen- ja taiteentekijäjärjestöt ovat ajaneet apurahansaajien sosiaaliturvaa jo vuosikymmeniä. Siksi myös Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että myös hengenviljelijät viimein pääsevät sosiaaliturvan piiriin. Tämä tapahtuu vakuuttamalla heidät Maatalousyrittäjien eläkekassan kautta.
Laki myös vastaa suurelta osin Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmän vaatimuksia.
Lakia vaivaa kuitenkin puute, joka on alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä katsoo, että on sosiaaliturvan on kuuluttava kaikille apurahan turvin tutkimustyötä tekeville apurahajakson pituudesta riippumatta. Tiedemaailmassa lyhyet apurahat ovat jatkuvasti lisääntyneet ja on yhä tavallisempaa, että sama henkilö voi saada vuoden aikana useamman alle neljän kuukauden mittaisen työskentelyapurahan. Sosiaaliturvan järjestäminen myös näille tutkijoille olisi linjassa hallituksen pyrkimyksen kanssa tehdä työnteko kannattavaksi kaikissa tilanteissa sekä hallituksen pyrkimyksessä parantaa sosiaaliturvan aukkoja.
Onkin tärkeää, että välittömästi lain tultua voimaan perustetaan eri osapuolista koostuva työryhmä selvittämään, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat saataisiin sosiaaliturvan piiriin. Työryhmässä tulisi olla mukana samat osapuolet kuin lakia valmistelleessa työryhmässä.
Alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle johtunee siitä, että sosiaaliturva järjestetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Ehdotuksen mukaan apurahansaaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta.
Apurahoja myöntävät tahot ovat tuoneet esiin, että jatkossa kaikki apurahat voisivat olla vähintään 4kk mittaisia, jolloin sosiaaliturvan puuttumisen ongelmaa ei apurahansaajalle tulisi. Tämä voikin olla järkevää. Voi kuitenkin kysyä, onko kaikissa tapauksissa kansantaloudellisesti tai edes tutkijan itsensä etenemisen järkevää venyttää kolmen kuukauden työ neljään kuukauteen.
Apurahansaajien sosiaaliturvalain jatkokehittely
Lain perusteluihin on sisällytetty lupaus siitä, että lain toimivuutta seurataan ja lakia korjataan tarpeen vaatimalla tavalla. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä esittääkin, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta. Ongelmallisia ovat muun muassa edellä kuvatun kaltaiset tapaukset, joissa henkilön apurahakaudet muodostuvat useasta eri lähteestä saaduista apurahoista, joista yksikään ei oikeuta henkilöä vakuuttamaan itseään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa.
Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahansaajat eivät tee töitä työpaikalla vaan osa työskentelee kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.
Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö. Myös tämän jälkeen tulee seurata, tulevatko apurahansaajat työttömyystilanteissa tasapuolisesti ja lain edellyttämällä tavalla kohdelluiksi.
Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmä esittää selvitettäväksi yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin. Olisiko lyhyiden, alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen ketjuttaminen mahdollista, niin että ne yhdessä muodostaisivat vaaditun mittaisen jakson ja täyttäisivät lain vuositulokriteerin? Tulisi selvittää myös, tulisiko alle neljän kuukauden apurahojen osalta vapaaehtoinen vakuuttaminen kyseeseen, jolloin alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajan olisi mahdollista, mutta ei pakollista, vakuuttaa itsensä Maatalousyrittäjien eläkekassassa.
Edellä esitetyn lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä yhtyy Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantalan lausuntoon sekä sen liitteessä 1 esitettyihin muutosehdotuksiin, jotka ovat myös tämän lausunnon liitteenä.
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puolesta
Outi Alanko-Kahiluoto
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtaja
sunnuntaina, syyskuuta 28, 2008
Lisää 14 prossasta
Suomen Kulttuurirahaston sivuilta löytyy jo apurahansaajien sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta. Ks. SKR
torstaina, syyskuuta 25, 2008
+ 14 prosssaa plussaa
Katso Tieteenteköiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän tiedote 26.9.2008: APURAHANSAAJA!
– Apurahalaki tulee – huomioi sosiaaliturvamaksusi apurahahakemuksessa
Ja 14 % lisäyksestä apurahoihin. Ks. Outi Alanko-Kahiluodon blogikirjaus 25.9.2008 Apurahasaajien sosiaaliturva budjetissa budjetissa
– Apurahalaki tulee – huomioi sosiaaliturvamaksusi apurahahakemuksessa
Ja 14 % lisäyksestä apurahoihin. Ks. Outi Alanko-Kahiluodon blogikirjaus 25.9.2008 Apurahasaajien sosiaaliturva budjetissa budjetissa
sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008
Kovaa ja tuottavaa tiedettä pankkiin....
Markus Jäntti enteilee melkoista uusjakoa yliopistoissa uuden yliopistolain myötä. Ks. Turun Sanomat "Akateeminen vapaus joutuu ahtaalle".
Vastaavissa hyvästijätön tunnelmissa on Kari Uusikylä KU Viikkolehden haaastattelussa "Luottamus ja rauha katosivat yliopistosta".
Itse käväisin viikolla Lapin yliopistossa puhumassa seminaarissa "Uusi yliopisto ja muuttuvat urat". Se mikä Helsingin itseriittoisessa yliopistoelitismissä minua tökkii veti Lapin yliopistossa puoleensa. Väittäkää toisin, mutta maakuntayliopiston ja yhteiskunnan suhde on aivan eri tasolla. Ja mielestäni tuolla Lapissa ratkaisevasti terveemmällä. Sen vaan jollain lailla aistii! Eikä pelkästään aisti, vaan oli itsestäänselvää, että yliopistossa ollaan joko työ- tai virkasuhteessa tai sitten sinnitellään apurahoilla. Itseäni Helsingin yliopistossa hämmentänyt ilman tutkimusrahoitusta (toim.huom. pappa betalar -pohjainen tutkijaksivalikoituminen) tapahtuva muuten vaan tutkimustyön teeskentely loisti pohjoisen työpaikalla poissaolollaan. Ja helvetin hyvä niin.
Kari Uusikylä tiivistää haastattelussa nykymenon "- Maakuntien yliopistoilla on valtava itsenäinen sivistystehtävänsä. Eikö se riitä? Miksi niiden pitää pelleillä, että ne olisivat jossain Shanghain listalla kärjessä?". Tähän lisään, että olisiko pikkaisen mennyt kansallista kilpailukykyä kohottavalta tämän maan hallitukselta sekaisin mittatikut ja sekin ketä sen tieteen olikaan tarkoitus palvella....
tiistaina, syyskuuta 02, 2008
Tämä on tie vapauteen....
HELSINGIN YLIOPISTO ESITTELYLISTA 7/2008
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 3.9.2008 klo 9.30 –
Paikka: tiedekunnan kokoushuone, Unioninkatu 37, I kerros
.......23 §
(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Väittelyluvan myöntäminen VTM Anu Suorannalle
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä
työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)
Professori Merja Kinnusen (Lapin yliopisto) ja dosentti Kari Teräksen (Turun yliopisto) esitarkastuslausunnot
väitöskirjakäsikirjoituksesta ovat LIITTEENÄ.
Esitys: myönnetään väittelylupa esitarkastuslausuntojen perusteella.
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 3.9.2008 klo 9.30 –
Paikka: tiedekunnan kokoushuone, Unioninkatu 37, I kerros
.......23 §
(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Väittelyluvan myöntäminen VTM Anu Suorannalle
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä
työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)
Professori Merja Kinnusen (Lapin yliopisto) ja dosentti Kari Teräksen (Turun yliopisto) esitarkastuslausunnot
väitöskirjakäsikirjoituksesta ovat LIITTEENÄ.
Esitys: myönnetään väittelylupa esitarkastuslausuntojen perusteella.
lauantaina, elokuuta 30, 2008
SAK:ssakin pätkätyötä teki....
Neljän kuukauden pestini SAK:n yhteiskuntapoliittisella edunvalvontaosastolla päättyy elokuun lopussa. Pätkätyöselvitysraportti on putkessa. Siitä(kin) jatkossa lisää. Maailma on tehty muutettavaksi!
Kiitokset Eve Kyntäjälle ja Pia Björkbackalle nopeasti syntyneestä hauskasta työtoveruudesta. Kiitokset myös kiintiömiehellemme Eki Laukkaselle. Mehän tiedämme, että "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan".
Lämpimät special thanxit SAK:n apulaisjohtaja, pomolleni Kaija Kalliselle. Yhteistyö jatkukoon. Kaijan kantaaottavaan ja nerokkaaseen korttiriimittelyyn on tiivistetty homman ydin. Kiitos SAK:lle työpätkästä- oikeansuuntaista, mutta riittämätöntä.
Kiitokset Eve Kyntäjälle ja Pia Björkbackalle nopeasti syntyneestä hauskasta työtoveruudesta. Kiitokset myös kiintiömiehellemme Eki Laukkaselle. Mehän tiedämme, että "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan".
Lämpimät special thanxit SAK:n apulaisjohtaja, pomolleni Kaija Kalliselle. Yhteistyö jatkukoon. Kaijan kantaaottavaan ja nerokkaaseen korttiriimittelyyn on tiivistetty homman ydin. Kiitos SAK:lle työpätkästä- oikeansuuntaista, mutta riittämätöntä.
tiistaina, elokuuta 12, 2008
Kun vallankumous voitti ja tuli uudet ihanteet...
(Kuva: Vaclavin aukion mielenosoitus, Praha 24.11.1989: kuva Anu Suoranta)
Docpoint esittää ulkoilmaesityksenä 21.8. dokkareita Prahasta 1968.Muistikuvia on paikan päältä samettivallankumouksesta samoilta kaduilta vuodelta 1989. Kautta aikojen vaikuttavin mielenosoitusefekti on ollut 400 000 avainnipun kilistely Vaclavin aukion sakeassa ihmistungoksessa. Havel na hrad!
maanantaina, heinäkuuta 28, 2008
Kolmikannan tie on meidän tiemme...
Päivän Helsingin Sanomissa (28.7.2008) on julkaistu minun ja Outi Alanko-Kahiluodon kirjoitus "Perinteisiä ammattiliittoja on syytä päivittää" kommenttina Kimmo Kevätsalon (13.7.2008) avaamaan keskusteluun pätkätyöntekijöiden ammattiliitosta (ao. teksti klikkaamalla suuremmaksi). Sanomamme pätkätyön edunvalvontaan on tiivistettävissä: Ay-valtaa on käytettävä, eikä syytä käydä hukkaamaan perustamalla vallatonta organisaatiota.
Kolmikannan tie on meidän tiemme, mutta 2000-luvun jo pysyvästi muuttuneiden työmarkkinoiden pätevään ja turvalliseen edunvalvontaan tarvitaan päivitetyt kompassit ja navigaattorit. Ranskalaisten vuoden 1968 sanoin "Travailleur: tu as 25 ans mais ton syndicat est de láutre siecle" - Työläinen: olet 25-vuotias, mutta ammattiliittosi on toiselta vuosisadalta.
Kolmikannan tie on meidän tiemme, mutta 2000-luvun jo pysyvästi muuttuneiden työmarkkinoiden pätevään ja turvalliseen edunvalvontaan tarvitaan päivitetyt kompassit ja navigaattorit. Ranskalaisten vuoden 1968 sanoin "Travailleur: tu as 25 ans mais ton syndicat est de láutre siecle" - Työläinen: olet 25-vuotias, mutta ammattiliittosi on toiselta vuosisadalta.
sunnuntaina, heinäkuuta 13, 2008
Oivaltavaa pullojen kierrätystä
Tsekkiläisen Jan Sverakin Kino Engelissä esitettävässä elokuvassa Vratné lahve (Pullonkierrätys, suomennettu tosin Elämä kierrättää) päähenkilö tekee sen mikä monille työelämän oravanpyörässä rimpuileville tekisi hyvää. Kun ei enää tunnu hyvältä niin Josef Tkaloun ottaa hatkat opettajan työstään, harhailee hetken pyörälähettinä ja löytää tilaa haaveiden, työn ja elämän mielekkyydelle pullojen kierrätyksessä. Nerokas tsekkiläinen huomautus siitä, että työn ja identiteetin yhteenkietoutuminen ei aina ja kaikille ole tie onneen....
keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2008
Kun sopimusyhteiskuntaa halvennetaan...
YLE 1 Ulkolinja esittää tänään klo 21.40 dokkarin halpakauppajätti Wal-Martin valtakunta.
Halvassa on kysymys halvennuksesta. Kysymys onkin käännettävä halvasta kamasta työnantajan halpamaisiin arvoihin. Sillä kun yhtiön ideana on myydä halvalla se myös käyttää systemaattisesti halpatyövoimaa. Halpahinnoittelu ulottuu tällöin tuotteista myös työntekijöihin. Wal-Martin maksamat nälkäpalkat ovatkin johtaneet Wal-Martin työntekijät riippuvuuteen julkisista tukiohjelmista, kuten ruokakupongeista ja vakuuttamattomien terveydenhuollosta.
Nelson Lichtensteinin toimittama Wal-Mart artikkelikokoelma Wal-Mart. Globalisaation kova ydin ilmestyi taannoin myös suomeksi.
Arvosteluni Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus on luettavissa Yhteiskuntapolitiikka 1/2007.
Ks. myös wakeup wal mart
perjantaina, kesäkuuta 13, 2008
Apurahalaki eduskunnalle
Se on siellä maanantaina 16.6. Tuolloin eduskunta käsittelee apurahansaajien sosiaaliturvalakia. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoo blogissaan tyhjentävästi apurahansaajien historiallisesta hetkestä- tai pitäisikö sanoa turvatummista tulevista ajoista.
Minä kiitän kaikkia apurahansaajien sosiaaliturvan ajamiseen vuosien - tai oikeammin vuosikymmenien varrella osallistuneita. Loppumetreillä sotu-taiston vauhti kiihtyi ja erityisen kiitoksen ansaitsee Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä. Toimin itse siinä pj:nä huhtikuuhun 2008 saakka, sen jälkeen Outi siirtyi työryhmän jäsenyydestä pj:ksi. Kiitos Outi, minä tiedän kuinka paljon ja sitoutuneesti olet hommaa hoitanut. Työryhmän sihteerinä toiminut TTL:n asiamies Tuuli Vänskä on ollut loistava ja innostava tiimin jäsen. Tuulissa on potkua paljon paljon suurempiinkin kehiin. Kiitos Tuuli, soturyhmällämme on syytä paukutella henkseleitä. Kiitos myös työryhmän jäsenenä toimineelle TTL:n toiminnajohtaja Eeva Rantalalle, joka on alusta saakka uskonut ja luottanut sotutiimin asiantuntemukseen ja antanut tilaa monen rintaman yhteiskuntapoliittiselle vaikuttamiselle.
Kiitoksen ansaitsevat myös TATUSOTU -verkosto, SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Opettajien työttömyyskassan lakimies Marjaana Maisonlahti, TEME:n porukat, "vapaat taiteilijat" ja monet muut. Special thanksit on annettava TEM:n lainsäädäntöjohtaja Pasi Järviselle, virkamiehelle joka ei jättänyt asiaa kuulemisen tasolla, vaan myös kuunteli apurahalla työtä tekevien todellista tilannetta. Pasilla tarkka tuuminta johti myös tiukkaan toimintaan (Nasua mukaillen). Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kiitän lämpimästi työministeri Tarja Cronbergia, jolla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli apurahansaajien sotu-lain läpiviemisessä.
Edunvavonta on pitkäjänteistä työtä, mutta voin kertoa, että onnistuessaan pistää hymyilyttämään!
Minä kiitän kaikkia apurahansaajien sosiaaliturvan ajamiseen vuosien - tai oikeammin vuosikymmenien varrella osallistuneita. Loppumetreillä sotu-taiston vauhti kiihtyi ja erityisen kiitoksen ansaitsee Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä. Toimin itse siinä pj:nä huhtikuuhun 2008 saakka, sen jälkeen Outi siirtyi työryhmän jäsenyydestä pj:ksi. Kiitos Outi, minä tiedän kuinka paljon ja sitoutuneesti olet hommaa hoitanut. Työryhmän sihteerinä toiminut TTL:n asiamies Tuuli Vänskä on ollut loistava ja innostava tiimin jäsen. Tuulissa on potkua paljon paljon suurempiinkin kehiin. Kiitos Tuuli, soturyhmällämme on syytä paukutella henkseleitä. Kiitos myös työryhmän jäsenenä toimineelle TTL:n toiminnajohtaja Eeva Rantalalle, joka on alusta saakka uskonut ja luottanut sotutiimin asiantuntemukseen ja antanut tilaa monen rintaman yhteiskuntapoliittiselle vaikuttamiselle.
Kiitoksen ansaitsevat myös TATUSOTU -verkosto, SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Opettajien työttömyyskassan lakimies Marjaana Maisonlahti, TEME:n porukat, "vapaat taiteilijat" ja monet muut. Special thanksit on annettava TEM:n lainsäädäntöjohtaja Pasi Järviselle, virkamiehelle joka ei jättänyt asiaa kuulemisen tasolla, vaan myös kuunteli apurahalla työtä tekevien todellista tilannetta. Pasilla tarkka tuuminta johti myös tiukkaan toimintaan (Nasua mukaillen). Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kiitän lämpimästi työministeri Tarja Cronbergia, jolla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli apurahansaajien sotu-lain läpiviemisessä.
Edunvavonta on pitkäjänteistä työtä, mutta voin kertoa, että onnistuessaan pistää hymyilyttämään!
torstaina, kesäkuuta 12, 2008
Oikea suunta, mutta vielä on parannettavaa...
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 174/2008, 12.6.2008
Cronberg: Apurahansaajien epäreilu kohtelu päättyy vihdoinkin
Työministeri Tarja Cronberg iloitsee tämänpäiväisestä hallituksen lakiesityksistä apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi.
– Apurahansaajien epäreilu kohtelu päättyy vihdoinkin. Apurahansaajat ovat olleet sosiaaliturvamme väliinputoajia. Uudet säädökset muuttavat tilanteen. Vaikka parannettavaa vielä jääkin, hallitus on pitänyt lupauksensa, Cronberg toteaa tänään 12. kesäkuuta.
– Päätös on historiallinen, Cronberg luonnehtii tyytyväisenä
Ministeri Cronberg arvioi, nyt voimassa olevat säädökset eivät tunnista luovan työn luonnetta, vaan tekijä puristetaan joko perinteisen palkansaajan tai yrittäjän muottiin.
– Suomi on siirtymässä luovaan talouteen. Luovien alojen merkitys korostuu globalisaation aikana erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Jatkamme työ- ja elinkeinoministeriössä luovien alojen kehittämistyötä. Tähän kuuluvat nyt tehtyjen päätösten lisäksi kysymykset tekijänoikeuksista, työn uusista muodoista, luovien alojen yrittäjyyden edistämisestä sekä uusista innovaatioista.
Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden asioihin perehtyvien työvoimaneuvojien verkosto käynnisti toimintansa tämän vuoden alussa. Verkostoon kuuluu työvoimaneuvojia keskeistä yliopisto- ja korkeakoulukaupungeista, neljä työvoimaneuvojaa valtakunnallisesta työhallinnon asiakaspalvelupuhelimesta ja Työttömyysturvan puhelinneuvonnasta sekä Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten työttömyysturva-asiamiehet.
Hallitus päätti tänään lakiesityksistään eduskunnalle, jolla apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa selkeytetään. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Parannuksista sovittiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa.
Lisätiedot:
erityisavustaja Elina Moisio, TEM, puh. 050 396 0006
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)