PITKÄÄ TIKKUA. PANOKSENA (TYÖ)ELÄMÄ.

Työeläke -lehdessä 5/2009 olen haastateltavana Pelurit -sarjassa yhdessä SAK:n pj. Lauri Lylyn kanssa otsikolla Pätkä- ja silpputyön karu kuva työelämästä.

"Työeläke-lehti pureutuu pätkä- ja silpputyön ytimeen

Alkavat työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja lyhytkestoisia. Tällaista työtä luonnehditaan pätkä- tai silpputyöksi. Joulukuun Työeläke-lehdessä ay-liikkeen syväosaajat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja työelämän tutkijatohtori Anu Suoranta toteavat, että epätyypillisestä työn teettämisen muodosta on tullut tyypillinen.

ITSE TES:N RINNALLE!

TeMe:n Meteli -lehdessä 6/2009 kolumnini "Suuri harppaus".

"Kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta ammattiyhdistysliike kykenee suojaamaan itsensä työllistäviä oman työn alihinnoittelun kaltaisilta heräteostoksilta."

MOTIIVI: AY-LIIKE ON KUULLUT PREKARIAAATIN HUUDON

JHL:n Motiivi -lehti 13/2009 jatkaa ammattiyhdistysliikkeen, pätkätyön, itsensätyöllistäjien, prekarin työn näkökulmien analyysiä lukuisien artikkelien volyymilla. Juttu myös otsikolla Vihreiden Jyrki Kasvi ja ammattiyhdistysliike: Me tullaan. Koko Motiivia lukemaan kilkkaamalla tästä.

"Samaan aikaan JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren huolena on epävarmimpien työn teettämistapojen lisääntyminen. Siksi hän marraskuun SAK:n valtuustopuhessaan halusi laajentaa pätkätyöpohdintaa ITSE-tekijöihin. Itsensä työllistäjät tai yksin yrittävät alkavat olla kaikista epävakaisimmassa työmarkkina-asemassa ja monet vastentahtoisesti. Kun työnantajat muuttavat työn hankinnan tapoja ja siirtävät riskiä yksittäiselle työntekijälle, on ay-liikkeen vastattava muutokseen.

– Miten suojaamme heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia siitäkin huolimatta, että he työskentelevät erilaisissa toimeksiantosuhteissa perinteisen työsuhteen sijaan, Tuire Santamäki-Vuori esittää. Hänestä ammattiyhdistysliikkeen pitäisi suhtautua tähän työn teettämistapojen ja työntekijän aseman muuttumiseen yhtä kauaskantoisesti kuin aikanaan vaatimukseen valtakunnallisista neuvotteluoikeuksista."

TASA-ARVOA AY-LIIKKEESSÄ

Tasa-arvo lehdessä 4/2009 on artikkeli otsikolla "Tasa-arvoa ay-liikkeessä". Jutussa ovat haastateltavina SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä, Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis, Toimihenkilöunionin johtaja Tuovi Orpana ja tutkija Anu Suoranta.

LAIVA KÄÄNTYY?

Kansan Uutisten pääkirjoitus : SAK:ssa merkittävä avaus.

Suurinta palkansaajajärjestöä SAK:ta on aivan viime vuosinakin syytetty kyvyttömyydestä ymmärtää työelämässä tapahtunutta suurta muutosta. SAK:n on sanottu elävän ajassa, jolloin työsuhteet olivat kokoaikaisia ja usein elinikäisiäkin, ja mitoittaneen edunvalvontansa sen mukaan.
....

Eilen SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori teki merkittävän avauksen toisen työelämässä nykyisin heikoimmalla olevan ryhmän suuntaan. Palkansaajakeskusjärjestö puhuu nyt myös pienimpien yrittäjien puolesta.

HAPERTUVA PALKKATYÖ, ITSENSÄ TYÖLLISTÄVÄT EDUNVALVONNAN PIIRIIN!

SAK:n valtuuston avajaispuheessa "Vähimmäisehdot turvattava myös perinteisen palkkatyön harmailla reunoilla" tänään 19.11.2009 valtuuston pj. Tuire Santamäki-Vuori nosti voimakkaasti esiin muuttuneen työn teettämisen tavan ja "itsensä työllistävät" (ammatinharjoittajat, freet, toimeksiannot) ja ay-liikkeen roolin heidän etujensa valvojana. Kyse on sekä työn ehtojen (kuten esim. hintajulkisuuden), että sosiaaliturvan ehtojen vaatimusten uudelleen muotoilusta.

Santamäki-Vuori viittaa kehitelmääni, että TES- järjestelmän rinnalle on rakennettava muuttunutta työn teettämisen ja hankinnan tapaa turvaava järjestelmä Itsensä Työllistävien Suojaamisen Ehdoiksi, ITSE.


Santamäki-Vuoren puhe on luettavissa SAK:n sivuilta.

Uutisointeja
Kansan Uutiset: SAK mikroyrittäjien asialle. (Kommentoin kyllä, että mikroyrittäjä -termi ei ole hyvä, turha konnontaatio yrittäjyyteen, kun tulonhankkimistapa lähentelee palkansaajuutta)

Työtä journalisteille asiallisin ehdoin -sivusto TJAT

TYÖN MONET MOTIIVIT

JHL:n Motiivi -lehti jatkaa tänään ilmestyneessä numerossaan 12/2009 monimuotoistuneiden työn teettämisen tapojen ja hankinnan erittelyä.

Juttuja on otsikoilla "Vuokratyön riistoa ja vapautta", "Silpputyön uraputkessa voi pärjätä". Itse ehdottelen otsikolla "Ongelmia kerrakseen" "pävausta" eli pätkätyövaikutusten arviointia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön sekä työehtosopimuksiin.

Jo Motiivissa no 11/2009 pureuduttiin prekaarin työn teettämisen tapoihin usealla tulokulmalla.

VIHREÄN LANGAN PÄÄTOIMITTAJA JA RUKAN HENKI...

Vihreän langan päätoimittajalla ei ole oikein tiedot kohdallaan suomalaisesta työmarkkinamallista. Langan pääkirjoituksen päätteeksi Elina Grundström paikantaa työmarkkinajärjestöjen paikaksi palkkasovinnan: "Miksi työmarkkinajärjestöt nuhjaavat kabineteissa päättämässä asioista, jotka eivät niille kuulu? Miksi ne eivät hoida omia hommiaan: sovi keskenään tulokehyksistä ja rauhoita työmarkkinoita?" . Ks. Vihreä lanka.

Ne mitkä päätoimittajan mukaan eivät kuulu työmarkkinaosapuolille ovat eläke- ja sosiaaliturva-asiat. Noin lyhyesti työelämän ja sitä ympäröivän elämän laatuasiat. Jos pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan läksyt olisi luettu tai edes olisi lievää tuntemusta nykyisyyden järjestelmien syntyprosessista, niin Langassakin tiedettäisiin, että vaikkapa työtapaturmavakuutuksen synty, lapsilisälaki, eläkelait, vuosilomalaki, työajan lyhennykset, yhdenvertaisuuslaki jne. ovat keskeistä työmarkkinaosapuolten sopimisen savottaa. Ja muistutettakoon perusasioista, että työanantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen (so. ammattiyhdistysliikkeen) välillä haetaan juuri sopimisella kompromisseja, jotta konflikteilta, jossa kaikki häviävät vältyttäisiin.

On sekä historiatiedotonta että pelottavaa tulevaisuushazardia vaatia työmarkkinaosapuolia pois näistä pöydistä. Vanhasen hallitukselleko päätoimittaja Grundström on nämä ratkaisut kolmikannan sijaan antamassa? Rukan hangilla on onneksi juuri nyt hiihtäminen estetty, jotta tuutista ei ihan heti tule Matin seuravaa hallitsematonta eläkeiän nostoaatosta...

Ps. Työelämän laatuasioista (!) hiihtokeskuksissa on käsittääkseni päästy jo aiemmin työmarkkinaosapuolten välillä sopuun, palkka-asia on se, josta on kiistaa...

EHJÄTÄÄN SÄRKYNYT!

Kirjoitan TeMe:n Meteli -lehden 5/2009 kolumnissa työurista otsikolla "Ehjätään särkynyt työura". Luettavuus lisääntyy klikkaamalla kuvaa.

IÄTÖN UHKA

JHL:n Motiivi -lehdessä no 11/2009 on asiaa pätkistä ja katkoista. Haastatteluni otiskolla Silppu- ja pätkätyö uhkaa myös ikääntyvää. Ja tietoloota otsikolla Suutarinlapsella on kengät (oikeasti olen kyllä puusepän ja tullivirkailijan tytär, toim.huom).

Lue myös Pitkä ja pätkä samanarvoisiksi työrupeamiksi ja Työpaikan turistit.

HALPAA JA KILTTIÄ

Klikkailemalla kuvia pääsee lukemaan Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan arvioita "Palkkatyön epävarmuus on vanhaa perua" väitöskirjastani Halvennettu työ ja myös Sutelan arviota "Pätkätyöläisen hauras ammatti-identiteetti" Sikke Leinikin väitöskirjasta Pelon ja toivon välissä. Molemmat on julkaistu Hyvinvointikatsaus 3/2009.

PALKKATASA-ARVOA EI SAAVUTETA LAJIN VAIHDOLLA

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori: Ratkaisu on naisalojen töiden paremmassa arvostamisessa. Ja Suoranta lisää: stoppi halvennetulle työlle. Lisätietoja Halvennettu työ, Vastapaino 2009, 311 s.

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ PÄÄTTYY

Asia selvä. Työttömyyden kasvusta vain pieni osa syntyy vakituisten irtisanomisista. Miksi? Enemmistöllä kortistoon päätyvistä on pätkätyö loppunut. Tästä lisää PAM -lehden artikkelissa Määräaikaiset jäävät työttömiksi 16/09.

Ja samassa lehdessä PAM:n pj. Ann Selinin avoin kirje Työttömyysturvan pikauudistus heikentäisi tasa-arvoa perustuslakivaliokunnan pj. Kimmo Sasille.

EI VÄLI PÖYTIEN NIIN PITKÄ LIE...

Anu Suoranta ja "Halvennettu työ" on tänään perjantaina 23.10 Helsingin kirjamessuilla klo 15 Harakan pöydässä yhdessä "Armoa työhön" Antti Kyllösen kanssa.

HYVINVOINTIKATSAUS HALVENNETTUUN TYÖHÖN

Uusimmassa Hyvinvointikatsaus -lehdessä 3/2009 Naiset ja miehet työelämässä on Hanna Sutelan kirja-arvostelu "Palkkatyön epävarmuus on vanhaa perua" väitöskirjastani Halvennettu työ.

AY-LIIKE TUU IKKUNAAN!

Uusimmassa Kulttuurivihkot 5/2009 on Marjaliisa Siiran tekemä haastatteluni "Ay-liike tuu ikkunaan, täällä huutaa prekariaatti" (s.33-36).

VALITSE OIKEIN, OLE LUOVA

SAK:n seminaarin uutisointia KU Viikkolehdessä 9.10.2009 Prekariaatin etujen ajaminen vaatii ay-liikkeeltä todellista uudistumista. Ja Pätkätyötutkija viesti ay-liikkeelle: Valitse oikein, ole luova. Ja Pätkätyöläisten lomapankki saa kannatusta.

PÄTKÄT PRAMILLA

Prekariaatin ja ay-liikkeen yhteistyötä viriteltiin eilen 7.10.2009 seminaarissa. Tilaisuuden uutisointeja SAK, Kansan uutiset, Radio Vega

Esitelmäni Edunvalvonnan haasteet pp-show muodossa tästä linkistä.

Palkkatyöläisessä 8/2009 Jukka Peltokosken ja Ann Selinin haastattelu "Pätkätyö hiertää"

Palkkatyöläisessä 8/2009 uutisointi Ongelmana pätkätyöttömyys myös taannoisesta selvityksestäni Työtön, työssä missä, 2008.

HELSINGIN KIRJAMESSUILLA HARAKAN PÖYDÄSSÄ: TYÖ

23.10.2009 Harakan pöydässä: Työ klo 15.00 - 16.00

klo 15:00
Suoranta Anu
Halvennettu työ
Pätkätyöt eivät ole uusi ilmiö! Analyysi työehtosopimuksettoman työnteon sääntelystä ja hallinnasta, jossa asetetaan nykyiset työelämän kehitystrendit ja historiallis-empiirinen aineisto vuoropuheluun keskenään. Halvennettu työ antaa hyviä välineitä ymmärtää tämän päivän työmarkkinasuhteiden logiikkaa.
Vastapaino

klo 15:30
Kylliäinen Antti
Armoa työhön
Ajan hermoon osuva pamfletti etsii tietä ulos työelämän helveteistä kohti inhimillisempiä toimintatapoja.
Otava

"SUORANTA OSALLISTUU VÄKEVÄSTI "

Uusimmassa Historiallisessa Aikakauskirjassa 3/2009 on vastaväittäjäni Kari Teräksen kirja-arvostelu "Naisten työn halventaminen" (ss. 364-366) väitöskirjastani Halvennettu työ.

Teräs jakaa tasapuolisesti risuja ja ruusuja ja päättää arvionsa: "Suoranta on tehnyt metodisesti innovatiivisen tutkimuksen, jonka sivuilla näkyy vahva tutkijaeetos ja ennakkoluuloton tutkijaote. Hän onnistuu analogisen lähestymistavan avulla ensinnäkin nostamaan nykyajasta tärkeitä tutkimuskysymyksiä ja näkökulmia sopimusyhteiskuntaa edeltäviin työsuhteisiin. Toiseksi hän tuo nykykeskusteluun perspektiiviä ja murentaa stereotyyppisiä käsityksiä ns. tyypillisten työsuhteiden historiasta. Ennen muuta Suoranta tuo sukupuolen lähtemättömästi sotien välisen ajan työmarkkinahistorian tutkimukseen". Suoranta pokkaa.