VUOROTTELUVAPAATON

SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogissa kirjoitukseni "Vuorotteluvapaa ei koske minua"

PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN LOMATTOMUUS EI OLE UUTINEN!

Elokuun 3 päivä media on täynnä uutista Yhä useampi suomalainen jää ilman lomaa ja Pätkätyöläisiä poljetaan lomaoikeuksissa

"Työelämän tutkija Anu Suoranta SAK:sta varoittaa, että kehitys voi ennen pitkää näkyä työurien lyhenemisenä. Hänen mukaansa kaikilla työntekijöillä pitäisi olla samanlaiset oikeudet työsuhteesta riippumatta."

Pätkätyöntekijöiden vajaat ja toteutumattomat lomaoikeudet eivät ole uutinen, väitän minä. Loman toteutumattomuutta ja epäyhdenvertaisuutta on tutkittu ja tulokset ovat selvät. Tutkitusti, arjen kokemuksesta puhumattakaan, epätyypillinen työ tuottaa epätyypillisen loman.Ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden suulla on myös avauduttu useamman kerran asian tiimoilta. Ks. esim. SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma blogikirjoitukseni: Kaikille 2,5 päivää vuosilomakertymää heti! tai Rullaako lomat? .

Sen sijaan todellinen uutinen saattaisi olla se, että yhdenvertaisia lomaoikeuksia ei ole lähdetty rakentamaan. Kolmannes naisista työllistyy jotenkin muuten kuin vakituiseen ja kokoaikaiseen työsuhteeseen, koko työvoimasta neljännes. Maan uudella hallituksella on ihan tuhannen taalan tilaisuus lähteä toteuttamaan työn teettämisen tavasta riippumattomia yhdenvertaisia loma- ja paljon muitakin oikeuksia. Ensi kesänä voisi sitten todeta, että tämäkin kolumni ”En ole eläessäni viettänyt palkallista lomaa” on historiaa...

KOHDELLAAN YHDENVERTAISESTI

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta lausuu (klikkaamalla lausuntoon) "Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2010" otsikon Työn tekemismuotojen muuttumisen vaikutukset alla johtopäätöksinä:

"Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää keinoja, joilla lain noudattamista parannetaan ja perusteetonta osa-aikatyön teettämistä vähennetään".

"Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää uusista työn teettämistavoista aiheutuvat lainsäädännön muutostarpeet ja ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön korjaamiseksi siten, että työn tekemisen tavasta riippumatta kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti. Selvittää tulee esimerkiksi vuosiloma-, vuorotteluvapaa- ja työttömyysturvajärjestelmien sekä kilpailulainsäädännön yhteensopivuus muuttuneiden työn teettämisen tapojen kanssa. Samalla tulee huolehtia siitä, että työ-, sosiaali- ja verotuslainsäädännössä noudatetaan yhteneväisiä tulkintaperiaatteita ja että järjestelmä mahdollistaa työmarkkina-aseman joustavan vaihtamisen ja työn tekemisen myös samanaikaisesti erilaisissa työ- ja toimeksiantosuhteissa".

Asiantuntijana valiokunnassa ovat olleet kuultavina:
mm. VTT, hankekoordinaattori Anu Suoranta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Jep. Kävin.

KYSE EI OLE DOWNSHIFTINGISTÄ!

Kirjoitukseni Työnantajan pitäisi perustella osa-aikaisuus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynässä 25.7.2011.

"Vastentahtoisen osa-aikatyön teettäminen ja yrittäjäriskin siirtäminen työntekijöille on yhteiskuntamoraalinen ja poliittinen kysymys. Työlainsäädäntöön tulisi kirjata, että osa-aikatyön käytölle pitää esittää hyväksyttävät perusteet."

Ks. myös SAK:n tiedote 13.7.2011 Osa-aikatyön käyttö on perusteltava

OSA-AIKATYÖ JA SAMAPALKKATAVOITTEET

Porin SuomiAreenalla 13. heinäkuuta otsikolla ILOistakin asiaa samapalkkaisuudesta puhutaan mm. osa-aikatyön vaikuksista samapalkkaisuustavoitteeseen.

Palkkakysymystä ja naisten työmarkkina-asemaa pohtivat näyttelijä Birgitta Ulfssonin ryydittämässä tilaisuudessa eduskunnan nais- ja miesverkostojen edustajien lisäksi Suomen ILO-neuvottelukunnan puheenjohtaja Raila Kangasperko, TEM; johtava työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas, Kuntatyönantajat, KT; pääsihteeri Leila Kostiainen, STTK; edunvalvontajohtaja Minna Helle, Akava; puheenjohtaja Tero Ristimäki, Talentia ry; henkilöstöpäällikkö Helena Metsälä, Porin kaupunki; pääluottamusmies Leila Tilvis, K-Citymarket Oy ja hankekoordinaattori Anu Suoranta, SAK. Keskustelun juontaa toimittaja Kirsi Heikel.


SuomiAreenalla 13. heinäkuuta ILOistakin asiaa samapalkkaisuudesta

Ulkoasiainministeriön, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, samapalkkaisuusohjelman ja eduskunnan nais- ja miesverkostojen keskustelu Porin SuomiAreenan pihalla, Antinkatu 2, keskiviikkona 13.7. klo 15.45-17.00.

Kansainvälinen työjärjestö ILO sopi 60 vuotta sitten naisten ja miesten samapalkkaisuudesta. Suomi liittyi sitoumukseen 1963. Kuinkas sitten kävikään? Mikä on naisten palkkojen tila tänään? Mitä asiasta sanoo hallitusohjelma?


Lisätietoja:
ulkoasiainneuvos Anja-Riitta Ketokoski, 040 776 1549
pääsihteeri Hannele Varsa, 050 545 3435
projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen, outi.viitamaa-tervonen[at]stm.fi, 050 545 0259

PERATAAN JA KATETAAN YHDENVERTAISEKSI

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori kiteyttää Motiivin 6/2011 artikkelissa "Lisää rahaa kunnille" tulevan vaalikauden ison tavoitteen; "perataan erilaiset työn teettämisen tavat ja se, miten erilaisia töitä kohdellaan työ- ja sosiaalilainsäädännössä. Työntekijöiden kohtelun pitää olla yhdenvertaista".

Tuiren linjoilla: Perataan ja yhdenvertaistaan. Työn hinnoittelukikkailun esto ja työn tekijöiden yhdenvertaisuuden rakennus on tahdon asia uudelta hallitukselta.

Tahtoa tarvitaan siksi, että emme elä täystyöllisyyden maailmassa. Emme elä myöskään maailmassa, jossa työ alkaa kerran ja jatkuu katkeamatta. Nykyään työt alkavat ja loppuvat - tolkuttoman usein.

Tavoitella täystyöllisyyttä toki saa ja vakituista ja kokopäivästä työtäkin, mutta vain sen varaan ei voi rakentaa. Jokainen elää eläämäänsä nyt ja tässä. Työtä hinnoitellaan päivittäin ja joka päivä kohdataan sosiaaliturvakoneisto, joka on rakennettu olettamalle ns. normaalista työstä. Olen melko varma, että lainsäädännön on taivuttava nykyisten työn tekijöiden tarpeisiiin, eikä työn tekijöiden menneen työelämän olettamiin normeihin.

– "En usko, että palaamme sellaiseen työelämään, jossa kaikilla on vakituinen ja kokoaikainen työ. Siksi pitää rakentaa sellainen sosiaaliturva- ja sopimuskoneisto, joka huomioi muuttuneen tilanteen", Suoranta vaatii Työ, terveys, turvallisuus lehden 4/2011 artikkelissa "Kenellä varaa työhyvinvointiin"

Perkaamisen jälkeen katetaan ateria pöytään niin, että kaikki työn tekijät istuvat samassa kattauksessa. Kiitos. Ja olkaa hyvät.

RAUTAISTA SOPIMISTA

Rautatieläinen 2/2011 -lehdessä on Harri Melinin arvio "Sovitaan yhdessä" Yksin sovittu kirjasta (s.27).

Melin kirjoittaa mm:

"Kirjassa pohditaan monipuolisesti työelämän muutoksia. Tekijät painottavat, että muutoksessa kyse on myös työelämän ja sosiaaliturvan toimintatapoja ja sääntöjä koskevasta hegemoniakamppailusta. Tässä kamppailussa ollaan muokkaamassa vanhoja suhteita uusiksi ja samalla rakentamassa uudenlaisia järjestelmiä ja
toimintatapoja."

"Tarvitaan työelämää koskevaa keskustelua. Yksin sovittu on tärkeä puheenvuoro aikana, jolloin analyyttinen ote ja perusteltu kritiikki eivät näytä kovinkaan helposti läpäisevän yhä populistisempaa julkisuutta."

ACATIIMI, REITTI JA YKSIN SOVITTU

Uudessa Acatiimi -lehdessä 2/2011 on Antero Puhakan arvio "Luottamus meni, mitä jäi jäljelle?" Yksin sovittu -kirjasta.

Myös Posti- ja logistiikka alan unionin 2/2011 Reitti -lehdessä Yksin sovittu on esitelty Taru Berndtsonin jutussa Uuden työn ehdot

EPÄSUORAT TYÖSUHTEET

Kirjoitukseni "Erityishaasteeena epäsuorat työsuhteet" s. 22 on julkaistu teoksessa Kytketään työt käyntiin. Voimaa työllisyysvoimalasta. Teoksen johtopäätökset ovat Lauri Ihalaisen ja Pilvi Torstin käsialaa. Julkaisija on Kalevi Sorsan säätiö 1/2011.

900 EGEE JA LOMAT PALAA?

SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogin kirjoitukseni "Rullaako lomat?"

ja

Taloussanomien haastatteluni jutussa 900 €/kk - elääkö tällä palkalla?

PÄVAUS JIHAA!

Kunta-alalle saatiin neuvottelutulos tiistaina 15. helmikuuta. Neuvottelutulos on puhdas palkankorotusratkaisu kuluvalle vuodelle, tekstejä ei muuteta.

JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori pitää tulosta kohtuullisena. "Harmittamaan jäi se, että syrjivien vuosilomamääräysten korjaaminen putosi ratkaisusta pois viime metreillä."

Cool! JHL/Tuire Santamäki-Vuori marssitti "pävauksen" pöytään. Pätkätyövaikutusten arvioinnin ja korjaavien toimien toteuttamisen pyrkimyksenä on lisätä työn teettämisen muodosta riippumatonta yhdenvertaisuutta. Jihuu! Ensi kierroksella sitten pallo kentältä maaliin ja muut voi mallisuorittaa! Pokkaan Tuirelle!

YHDENVERTAISTAMINEN ON VALINTA

Palkkatyöläinen no 1/2011 teema on Silputtu työ. Ja kyllä. Silputtu. Fokus on työn teettämisen moninaistuneissa tavoissa (vrt. Halvennettu työ, pätkitty, halkaistu). 11 sivun tuhti paketti.

Pääkirjoitusta siteeraten "Anu Suoranta, joka vetää SAK:n ja useiden liittojen yhteistä Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään -hanketta, vaatii kolmikantaista toimintaohjelmaa, jolla sitoudutaan selvittämään työn teettämisen tavoista johtuvat eriarvoisuudet ja korjaamaan ne. Tässä eväitä tulevaan hallitusohjelmaan. Toteutus on sitten tahdon asia."

Juttuihin otsikoista
Pätkätyöt – työnantajan valinta
Tesseissäkin eriarvoisuutta
700 000 työntekijää silpputöissä
Osa-aikainen elää toivossa
Itsensä työllistäjät
Epävarma tulevaisuus
Tahdon asia
Monenlaiset työsuhteet
Vuokratyötä palvelutiskissä

SAMA PÄÄMÄÄRÄ, ERI KEINOT

Kolumnissani Kaksi ilman kolmatta TeMe:n Meteli lehdessä no 1/2011 otan kantaa Tarja Cronbergin Luova kasvu -selvityksen lopputulemaan kolmannesta tiestä ja tarjoan tilalle itsensä työllistävien tilanteen ratkaisemiseksi toista mallia.

"Lavennus tapahtuisi niin, että moninaiset itsensä työllistäjät rinnastuisivat työsuhteen käsittämisen laajentamisen kautta palkansaajiin. Kyse olisi työn tekijöiden - ei pelkästään (palkka-)työntekijöiden - kategoriasta, joka imaisisi sisäänsä niin palkkatyöntekijät kuin erilaisilla toimeksiannoilla työtä tekevät. Imaisu edellyttää muutoksia työsopimuslakiin ja palkansaajan määritelmään. Tällä normalisoinnin tiellä on ehdoton etu suhteessa Cronbergin hankalia rajanvetoja tuottavaan kolmannen tien kategoriaan. Normalisoimalla kaikki muut "liitännäislait" sosiaaliturvalainsäädännöstä työtapaturmalakiin, puhumattakaan kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, tulisivat suoraan sovellettavaksi."

Lisää aiheesta itsensä työllistäjien yhteistyötyöryhmän yhteinen tiedote Lainsäädännön on vastattava työelämän todellisuutta

TYÖPAHOINVOINTIA

Olin mukana keskustelemassa Ajankohtaisen kakkosen 8.2.2011 Työpahoinvointi- teemaillassa. Ohjelman osaan yksi pääsee tästä ja ohjelman jälkimmäiseen osaan tästä

TYÖTIEDETTÄ: YKSIN SOVITTU TURUSSA

Turun työtieteiden keskus järjestää Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen/sosiologian oppiaineen kanssa seminaarin

Yksin sovittu 3.3.2011
Aika: Torstai 3.3.2011 klo 13.15-16.00

Paikka: Turun yliopisto, Publicumin ls, Assistentinkatu 7, Turku

Seminaarissa pohditaan, millä keinoin voitaisiin rakentaa yhdenvertainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä tulopoliittisen sopimisen siirryttyä menneisyyteen. Mitä tarkoitetaan sopimusyhteiskunnan loppumisella? Entä erilaisilla työn tekemisen muodoilla, kuten työn teettämisellä ja itsensä työllistämisellä?

Seminaari pohjautuu VTT, hankekoordinaattori Anu Suorannan ja sosiologian dosentti Anu-Hanna Anttilan toimittamaan Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka -teokseen (Osuuskunta Vastapaino, 2010). Teoksen artikkeleissa tutkijat ja kokeneet työmarkkinatoimijat esittävät näkemyksiään työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden järjestämisestä nykytilanteessa.

Seminaarin pääpuhujana ovat poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta ja dosentti Raija Julkunen Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi kuullaan Yksin sovittu- teoksen kirjoittajia ja lukijoita, jotka osallistuvat paneelikeskusteluun.

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä!

Ilmoittautumiset

Ilmoittautumisaika päättyy perjantaina 25.2.2011.

Lisätiedot

Seminaarista Anu-Hanna Anttila, anantti@utu.fi sekä teoksesta Yksin sovittu Vastapainon sivuilta . Seminaari on maksuton.

Tervetuloa.

REITTI REILUA TYÖTÄ ETSIMÄSSÄ

PAUn Reitti -lehdessä 1/2011 haastatteluni otsikolla "Reilua työtä etsimässä" (linkistä ja sieltä lehden kannesta klikkaamalla pääsee lukemaan juttuja)

REILUA TYÖTÄ ETSIMÄSSÄ

Työelämätutkija Anu Suorannan haastattelu Posti-ja logistiikka-alan unionin PAUn Reitti-lehdessä 1/2011

Iso joukko ihmisiä joutuu jatkuvasti tekemään työnsä vastentahtoisesti pätkissä, osa-aikaisena tai yrittäjänä. Moni vakituinenkin työntekijä kokee kiireen ja epävarmuuden lisääntyneen työssään. Mitä työlle on tapahtumassa? Miten ammattiyhdistysliike voisi vaikuttaa siihen, että työelämä olisi reilua myös työn tekijöille?

Työelämätutkija Anu Suoranta työskentelee parhaillaan SAK:ssa hankekoordinaattorina kaksivuotisessa ”Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään” -hankkeessa.
Hän painottaa, että nimenomaan työn teettämisen tapa näyttää pysyvästi muuttuneen. Merkittävänä muutoksena hän pitää itsensä työllistämisen lisääntymistä.

- Mielestäni kyseessä on vielä isompi työmarkkinamallin muutos kuin 1990-luvulla alkanut pätkätöiden teettäminen.

Teksti ja kuva: Taru Berndtson

LIPEÄÄ, HALVENTUU, KOLHIINTUU..

Olen äänessä otsikolla: "Yksin sovittu- systeemi lipeää, homma halventuu ja ihminen kolhiintuu? " [Anu Suoranta, VTT, hankekoordinaattori, SAK]
STTK järjestämässä Muuttuvat työmuodot -keskustelutilaisuudessa 3.2.2011. Muut puhujat Leila Kostiainen, STTK:n pääsihteeri, Heli Ahokas, STTK:n lakimies ja Antti Aarnio, STTK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija.

"Kokoaikaisen, toistaiseksi voimassaolevan työ- ja virkasuhteen ulkopuolella tehtävä työ on lisääntynyt ja saa kaiken aikaa uusia muotoja. Työn muotojen jatkuva muutos haastaa ay-liikkeen. Miten haasteeseen vastataan?"

KETKÄ KUULUU JOUKKOON?

SAK:n Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään hankkeen näyttävä ulostulo sunnuntain 9.1.2011 lehdessä pääotsikolla Silputtu työ on tuottanut myös 11.1.2011 pääkirjoituksen "Työn taattava toimeentulo".

Tiedonhallinnan ydin lienee tässä:

"Tilaston avainsana on kokoaikaisuus. Pienten palkkojen ongelma kärjistyisi huomattavasti, jos tarkasteluun otettaisiin mukaan pätkä- ja osa-aikatyöt, määräaikaisuudet, provisiopalkkaiset ja itsensä työllistävät, enemmän tai vähemmän vapaaehtoiset yrittäjät."

TYÖN TEETTÄMISEN MONINAISTUNEET TAVAT JA ANSIOKÖYHYYS

Itsensä työllistäjien määrä kasvaa rajusti

– Nyt yleistyvä työn teettämisen tapa muuttaa työmarkkinoita enemmän kuin pätkätöiden yleistyminen 1990-luvun laman jälkeen, huomauttaa Suoranta.
Lisäksi TS su 9.1.2011 paperilehdessä haastateltavana työn teettämisen moninaistumisesta mm.lakimies Tuuli Vänskä JHL ja sopimussihteeri Saara Aikio PAM.

Turun Sanomat

"Itsensä työllistäjien määrä on kasvamassa kiihtyvää vauhtia. Heitä on Suomessa nyt arviolta 160 000. – Itsensä työllistäjien määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana 20 000:lla eli saman verran kuin sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana yhteensä, kertoo tutkija Anu Suoranta, joka työskentelee SAK:ssa hankekoordinaattorina.

Itsensä työllistäjät sijoittuvat palkkasuhteisen työn ja yrittäjyyden välimaastoon.

– Monesti kuvio menee niin, että työnantaja pyytää työntekijää tekemään samaa työtä kuin ennenkin, mutta yrittäjänä. Silloin työnantaja välttää kuluja ja velvoitteita.

Esimerkiksi siivousalalla työnantajat siirtävät kannattamattomia kohteita itsensä työllistäjille. Myös kaupoissa työskentelevistä tuote-esittelijöistä ja myyjistä osa tekee työnsä työsuhteen ulkopuolella.

Palkansaajajärjestöt kritisoivat sitä, että tällainen yrittäjyys tuo vain riskit, mutta ei normaalisti yrittäjyyteen kuuluvaa vaurastumisen mahdollisuutta. Lisäksi itsensä työllistäjät ovat usein täysin riippuvaisia yhdestä toimeksiantajasta.

– Nyt yleistyvä työn teettämisen tapa muuttaa työmarkkinoita enemmän kuin pätkätöiden yleistyminen 1990-luvun laman jälkeen, huomauttaa Suoranta.

Tilastokeskuksen vuoden 2008 tilaston mukaan 17 prosentilla yksinyrittäjistä tulot jäivät alle köyhyysrajan. Palkansaajien kohdalla luku on kolme prosenttia.

Viime marraskuun tilaston mukaan Turussa toimeentulotuen hakijoista noin kahdeksan prosenttia oli palkkatyössä tai yrittäjiä. Yhden kuukauden aikana toimeentulotukea haki 320 turkulaista palkansaajaa ja yrittäjää."

LUE LISÄÄ SUNNUNTAIN TURUN SANOMISTA