lauantaina, tammikuuta 02, 2010

HYYTÄVÄN HIENO ARVIO



Sosiologia 4/2009 lehdessä on Merja Kinnusen hyytävän hieno arvio "Mennyt tulevaisuus" v-kirjastani.






NAISTUTKIMUKSEN ARVIO

Naistutkimus 4/2009 on Katri Otonkorpi-Lehtorannan ja Hanna Ylöstalon arvio (ss. 80-82) "Sukupuolen mukaan hinnoiteltu työ" väitöskirjastani.


torstaina, joulukuuta 17, 2009

SOVITAAN(KO) SEMINAARI 26.2.2010

SOVITAAN(KO)
Onnistuuko työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvan
järjestäminen ilman osapuolia?


Hyvinvointivaltiota tutkiva pohjoismainen huippuyksikkö NordWel (Helsingin yliopisto) järjestää yhteistyössä SAK:n kanssa perjantaina 26.2.2010 klo 12.15–16.30 seminaarin Helsingin yliopistossa, osoitteessa Siltavuorenpenger 10 – Auditorio 1. 2krs.

Ilmoittautumiset 12.2.2010 mennessä oheisella verkkolomakkeella. Tervetuloa!

12.15
Tilaisuuden avaus

12.25
Professori Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto:
Kun työnantajaosapuoli hajauttaa itsensä

Kommentti: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, JHL:
Mitä hajauttamisesta aiheutuu palkansaajaliikkeelle

13.30
Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto:
Sosiaalisen turvan institutionaalinen nujerrus

Kommentti: Puheenjohtaja Lauri Lyly, SAK:
Ammattiyhdistysliikkeen työkalut

14.35 Kahvitarjoilu

15.00
Työn hankintaympäristön ja hankintatavan muutos
-paneelikeskustelu

* Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, TEKES
* Puheenjohtaja Tapio Huttula, ERTO
* Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
* Puheenjohtaja Ann Selin, PAM

* Keskustelun vetää tutkijatohtori Anu Suoranta, Helsingin yliopisto

16.30
Seminaarin päätös

tiistaina, joulukuuta 15, 2009

VEDÄ VIELÄ KERRAN HENKEE


Uusimmassa Hiidenkivi -lehdessä 6/2009 on Kirsi-Maria Hytösen arvostelu "Työmarkkinasuhteiden historiaa" v-kirjastani Halvennettu työ. (Arvostelun tekstistä poiketen en kyllä missään nimessä puhu työväestä. Käsitteellinen, ja perin tietoinen valinta, oli työntekijä(t)).

Hytönen on vähän sitä mieltä, että Suoranta olisi voinut antaa lukijalle välillä hengähdystauon tiiviistä yhteiskuntahistoriallisesta vyörytyksestä. Olisi se voinut, mutta tehdäänkö niin, että huudatetaan tää biisi ja vedetään vielä kerran henkee ja mennään taas!

maanantaina, joulukuuta 14, 2009

HORJUVAT TYÖT JA KATKOJEN HALLINTA


Kuuntele radio-ohjelma, jossa JHL:n pj Tuire Santamäki-Vuori pätkätyöntekijöiden puolella. Ay-liikkeen keinoina Santamäki-Vuori kehittelee mm. 1. Pätkätyösuhteiden sääntelyn parantaminen 2. Katkojen hallinta ja niiden aikaisen toimeentulon parannus 3. Etujen kertymisen tasa-arvoistaminen (esim. vuosilomakertymä) 4. Työmarkkinakelpoisuuden ylläpito, esim pätkätyöntekijöiden oikeus koulutukseen.

torstaina, joulukuuta 10, 2009

PITKÄÄ TIKKUA. PANOKSENA (TYÖ)ELÄMÄ.

Työeläke -lehdessä 5/2009 olen haastateltavana Pelurit -sarjassa yhdessä SAK:n pj. Lauri Lylyn kanssa otsikolla Pätkä- ja silpputyön karu kuva työelämästä.

"Työeläke-lehti pureutuu pätkä- ja silpputyön ytimeen

Alkavat työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja lyhytkestoisia. Tällaista työtä luonnehditaan pätkä- tai silpputyöksi. Joulukuun Työeläke-lehdessä ay-liikkeen syväosaajat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja työelämän tutkijatohtori Anu Suoranta toteavat, että epätyypillisestä työn teettämisen muodosta on tullut tyypillinen.

keskiviikkona, joulukuuta 09, 2009

ITSE TES:N RINNALLE!



TeMe:n Meteli -lehdessä 6/2009 kolumnini "Suuri harppaus".

"Kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta ammattiyhdistysliike kykenee suojaamaan itsensä työllistäviä oman työn alihinnoittelun kaltaisilta heräteostoksilta."

MOTIIVI: AY-LIIKE ON KUULLUT PREKARIAAATIN HUUDON



JHL:n Motiivi -lehti 13/2009 jatkaa ammattiyhdistysliikkeen, pätkätyön, itsensätyöllistäjien, prekarin työn näkökulmien analyysiä lukuisien artikkelien volyymilla. Juttu myös otsikolla Vihreiden Jyrki Kasvi ja ammattiyhdistysliike: Me tullaan. Koko Motiivia lukemaan kilkkaamalla tästä.

"Samaan aikaan JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren huolena on epävarmimpien työn teettämistapojen lisääntyminen. Siksi hän marraskuun SAK:n valtuustopuhessaan halusi laajentaa pätkätyöpohdintaa ITSE-tekijöihin. Itsensä työllistäjät tai yksin yrittävät alkavat olla kaikista epävakaisimmassa työmarkkina-asemassa ja monet vastentahtoisesti. Kun työnantajat muuttavat työn hankinnan tapoja ja siirtävät riskiä yksittäiselle työntekijälle, on ay-liikkeen vastattava muutokseen.

– Miten suojaamme heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia siitäkin huolimatta, että he työskentelevät erilaisissa toimeksiantosuhteissa perinteisen työsuhteen sijaan, Tuire Santamäki-Vuori esittää. Hänestä ammattiyhdistysliikkeen pitäisi suhtautua tähän työn teettämistapojen ja työntekijän aseman muuttumiseen yhtä kauaskantoisesti kuin aikanaan vaatimukseen valtakunnallisista neuvotteluoikeuksista."

maanantaina, marraskuuta 30, 2009

TASA-ARVOA AY-LIIKKEESSÄ


Tasa-arvo lehdessä 4/2009 on artikkeli otsikolla "Tasa-arvoa ay-liikkeessä". Jutussa ovat haastateltavina SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä, Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis, Toimihenkilöunionin johtaja Tuovi Orpana ja tutkija Anu Suoranta.

perjantaina, marraskuuta 20, 2009

LAIVA KÄÄNTYY?

Kansan Uutisten pääkirjoitus : SAK:ssa merkittävä avaus.

Suurinta palkansaajajärjestöä SAK:ta on aivan viime vuosinakin syytetty kyvyttömyydestä ymmärtää työelämässä tapahtunutta suurta muutosta. SAK:n on sanottu elävän ajassa, jolloin työsuhteet olivat kokoaikaisia ja usein elinikäisiäkin, ja mitoittaneen edunvalvontansa sen mukaan.
....

Eilen SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori teki merkittävän avauksen toisen työelämässä nykyisin heikoimmalla olevan ryhmän suuntaan. Palkansaajakeskusjärjestö puhuu nyt myös pienimpien yrittäjien puolesta.

torstaina, marraskuuta 19, 2009

HAPERTUVA PALKKATYÖ, ITSENSÄ TYÖLLISTÄVÄT EDUNVALVONNAN PIIRIIN!

SAK:n valtuuston avajaispuheessa "Vähimmäisehdot turvattava myös perinteisen palkkatyön harmailla reunoilla" tänään 19.11.2009 valtuuston pj. Tuire Santamäki-Vuori nosti voimakkaasti esiin muuttuneen työn teettämisen tavan ja "itsensä työllistävät" (ammatinharjoittajat, freet, toimeksiannot) ja ay-liikkeen roolin heidän etujensa valvojana. Kyse on sekä työn ehtojen (kuten esim. hintajulkisuuden), että sosiaaliturvan ehtojen vaatimusten uudelleen muotoilusta.

Santamäki-Vuori viittaa kehitelmääni, että TES- järjestelmän rinnalle on rakennettava muuttunutta työn teettämisen ja hankinnan tapaa turvaava järjestelmä Itsensä Työllistävien Suojaamisen Ehdoiksi, ITSE.


Santamäki-Vuoren puhe on luettavissa SAK:n sivuilta.

Uutisointeja
Kansan Uutiset: SAK mikroyrittäjien asialle. (Kommentoin kyllä, että mikroyrittäjä -termi ei ole hyvä, turha konnontaatio yrittäjyyteen, kun tulonhankkimistapa lähentelee palkansaajuutta)

Työtä journalisteille asiallisin ehdoin -sivusto TJAT

keskiviikkona, marraskuuta 18, 2009

TYÖN MONET MOTIIVIT

JHL:n Motiivi -lehti jatkaa tänään ilmestyneessä numerossaan 12/2009 monimuotoistuneiden työn teettämisen tapojen ja hankinnan erittelyä.

Juttuja on otsikoilla "Vuokratyön riistoa ja vapautta", "Silpputyön uraputkessa voi pärjätä". Itse ehdottelen otsikolla "Ongelmia kerrakseen" "pävausta" eli pätkätyövaikutusten arviointia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön sekä työehtosopimuksiin.

Jo Motiivissa no 11/2009 pureuduttiin prekaarin työn teettämisen tapoihin usealla tulokulmalla.

sunnuntaina, marraskuuta 15, 2009

VIHREÄN LANGAN PÄÄTOIMITTAJA JA RUKAN HENKI...


Vihreän langan päätoimittajalla ei ole oikein tiedot kohdallaan suomalaisesta työmarkkinamallista. Langan pääkirjoituksen päätteeksi Elina Grundström paikantaa työmarkkinajärjestöjen paikaksi palkkasovinnan: "Miksi työmarkkinajärjestöt nuhjaavat kabineteissa päättämässä asioista, jotka eivät niille kuulu? Miksi ne eivät hoida omia hommiaan: sovi keskenään tulokehyksistä ja rauhoita työmarkkinoita?" . Ks. Vihreä lanka.

Ne mitkä päätoimittajan mukaan eivät kuulu työmarkkinaosapuolille ovat eläke- ja sosiaaliturva-asiat. Noin lyhyesti työelämän ja sitä ympäröivän elämän laatuasiat. Jos pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan läksyt olisi luettu tai edes olisi lievää tuntemusta nykyisyyden järjestelmien syntyprosessista, niin Langassakin tiedettäisiin, että vaikkapa työtapaturmavakuutuksen synty, lapsilisälaki, eläkelait, vuosilomalaki, työajan lyhennykset, yhdenvertaisuuslaki jne. ovat keskeistä työmarkkinaosapuolten sopimisen savottaa. Ja muistutettakoon perusasioista, että työanantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen (so. ammattiyhdistysliikkeen) välillä haetaan juuri sopimisella kompromisseja, jotta konflikteilta, jossa kaikki häviävät vältyttäisiin.

On sekä historiatiedotonta että pelottavaa tulevaisuushazardia vaatia työmarkkinaosapuolia pois näistä pöydistä. Vanhasen hallitukselleko päätoimittaja Grundström on nämä ratkaisut kolmikannan sijaan antamassa? Rukan hangilla on onneksi juuri nyt hiihtäminen estetty, jotta tuutista ei ihan heti tule Matin seuravaa hallitsematonta eläkeiän nostoaatosta...

Ps. Työelämän laatuasioista (!) hiihtokeskuksissa on käsittääkseni päästy jo aiemmin työmarkkinaosapuolten välillä sopuun, palkka-asia on se, josta on kiistaa...

keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

EHJÄTÄÄN SÄRKYNYT!

Kirjoitan TeMe:n Meteli -lehden 5/2009 kolumnissa työurista otsikolla "Ehjätään särkynyt työura". Luettavuus lisääntyy klikkaamalla kuvaa.


IÄTÖN UHKA



JHL:n Motiivi -lehdessä no 11/2009 on asiaa pätkistä ja katkoista. Haastatteluni otiskolla Silppu- ja pätkätyö uhkaa myös ikääntyvää. Ja tietoloota otsikolla Suutarinlapsella on kengät (oikeasti olen kyllä puusepän ja tullivirkailijan tytär, toim.huom).

Lue myös Pitkä ja pätkä samanarvoisiksi työrupeamiksi ja Työpaikan turistit.

tiistaina, lokakuuta 27, 2009

HALPAA JA KILTTIÄ

Klikkailemalla kuvia pääsee lukemaan Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan arvioita "Palkkatyön epävarmuus on vanhaa perua" väitöskirjastani Halvennettu työ ja myös Sutelan arviota "Pätkätyöläisen hauras ammatti-identiteetti" Sikke Leinikin väitöskirjasta Pelon ja toivon välissä. Molemmat on julkaistu Hyvinvointikatsaus 3/2009.


PALKKATASA-ARVOA EI SAAVUTETA LAJIN VAIHDOLLA


JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori: Ratkaisu on naisalojen töiden paremmassa arvostamisessa. Ja Suoranta lisää: stoppi halvennetulle työlle. Lisätietoja Halvennettu työ, Vastapaino 2009, 311 s.

lauantaina, lokakuuta 24, 2009

MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ PÄÄTTYY


Asia selvä. Työttömyyden kasvusta vain pieni osa syntyy vakituisten irtisanomisista. Miksi? Enemmistöllä kortistoon päätyvistä on pätkätyö loppunut. Tästä lisää PAM -lehden artikkelissa Määräaikaiset jäävät työttömiksi 16/09.

Ja samassa lehdessä PAM:n pj. Ann Selinin avoin kirje Työttömyysturvan pikauudistus heikentäisi tasa-arvoa perustuslakivaliokunnan pj. Kimmo Sasille.