Edistystä, mutta työttömyyslaastari ei paranna tutkijoiden ammattitautia

Pitkähkössä ja moniulotteisessa edunvalvontakamppailussa on saavutettu merkittävä etappi. 15.4. päivätty työministeri Tarja Cronbergin ja lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen allekirjoittama hallinnollinen kirje "TYÖTTÖMYYSTURVALAIN SOVELTAMINEN TIETEEN JA TAITEEN TEKIJÖIHIN ERÄISSÄ TILANTEISSA" on lähtenyt työhallinnolle. Kirjeessä kuvatut menettelyt otetaan käyttöön välittömästi.

Kirjeessä on selväsanaiset ilmaisut muun muassa apurahakauden keston mittaamisesta, tutkimusrahoituksen hakemisen vertautumisesta työnhakuun, väitöskirjan esitarkastukseen jättämisen merkityksestä, tutkijakoulutettavien palkansaaja-asemasta jne.

Yhtä kaikki TEM on nyt rastinsa ohjeistuksen osalta hoitanut. Lainsäädäntömuutokset ovat prosessissa. Seuraavaksi valtionhallinnon aloista OPM voisi pohtia miten ihmeessä tutkijoiden työttömyys on tutkijoiden arkea. Se, että laastaria nyt saa, ei paranna itse tautia. Aivan terveen suunnittelun tulos ei ole sellainen työelämä, jossa vuositasolla yli 10 % ammattikunnasta kohtaa työttömyyden, vallankin kun kyseinen ammattiryhmä on poikkeuksellisen koulutettua. So. maistereita ja tohtoreita vilisee silmissä.

Tutkijoiden työttömyyden spesiaalipiirteenä on vielä se, että työttömyys osuu solidaarisesti, niin hyviin kuin vähemmän hyviin ammattikunnan edustajiin. Huippututkijasta on yllättävän lyhyt matka työhallinnon kurssitukseen. Joku sanoisi, että kansantaloudellisesti systeemi lähentelee tuhlausta, yksilötasolla koulutuspetosta.

************************************************************

TYÖTTÖMYYSTURVALAIN SOVELTAMINEN TIETEEN JA TAITEEN TEKIJÖIHIN ERÄISSÄ TILANTEISSA

Nykyisen hallituksen ohjelma painottaa voimakkaasti luovan talouden ja luovan työn merkitystä Suomelle. Ohjelmansa mukaan hallituksen tavoitteena on luoda innovaatiotoiminnalle maailman paras toimintaympäristö. Tavoitteena on myös, että työnteko ja yrittäminen ovat aina kannattavia.

Luovan talouden ja luovan työn edistäminen on uuden työ- ja elinkeinoministeriön keskeisiä strategisia hankkeita. Jotta luova työ olisi houkutteleva vaihtoehto hankkia elantonsa ja tarjota omaa osaamistaan, myös sosiaaliturvan tarjoaman turvaverkon tulee olla riittävä, ja sosiaalietuuksien ehtojen olla läpinäkyviä. Luovassa työssä työnteon muodot poikkeavat perinteisestä palkkatyöstä ja yritystoiminnasta varsinkin tutkijan ja taiteilijan ammateissa. Siksi on erityisen tärkeää, ettei erilaisia työskentelymuotoja aseteta sosiaaliturvan soveltamisessa keskenään eri asemaan enempää kuin on perusteltua.

Hallituksen ohjelmaan onkin kirjattu nimenomainen lupaus, että apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan, että tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä. Parannusten toteuttamiseksi tarvittavan hallituksen esityksen valmistelu on meneillään. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle jo sen kevätistuntokauden aikana. Tieteen ja taiteen tekijöiden osalta työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan samassa aikataulussa asetusehdotukset sekä tarvittavat ohjeet uuden lain soveltamisesta. Ohjeissa otetaan riittävällä tavalla huomioon sekä tieteen tekemiseen että vapaisiin ja ns. työsuhteisiin taiteilijoihin liittyvät erityispiirteet.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 4 §:n 1 momentin ja työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1024/2007) 1 §:n mukaan työttömyysturvan toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja kehittää työvoimapoliittisten asioiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Nykyisen lain soveltamisesta ministeriö ei enää anna kattavia soveltamisohjeita. Työttömyysturvalain säännösten soveltamisesta tutkijoihin ja taiteilijoihin on viime aikoina liittynyt joitakin väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi ministeriö toteaa käsityksenään työttömyysturvan saamisen edellytyksistä eräissä tilanteissa ja niiden tutkimiseen liittyvistä menettelyistä seuraavan:

Työttömyysturvajärjestelmän tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo sinä aikana, kun hän aktiivisesti hakee työtä tai yrittää päästä työllistymistään edistäviin toimenpiteisiin. Työttömyysturva on työstä saatavaan toimeentuloon nähden aina toissijainen. Työttömyysturvalaissa ei ole erityisiä vain luovan työn tekijöitä koskevia säännöksiä. Taitelijoiden ja tutkijoiden työn ominaispiirteistä johtuu, ettei työttömyysturvalain soveltaminen heidän kohdallaan ole aina ongelmatonta.
1. Työllistymisen päättymisen arvioinnista

Aiemmin taiteilijan- tai tutkijantyössään päätoimisesti työllistyneen työnhakijan on ollut vaikea päästä työttömyysturvajärjestelmän piiriin. Päätoimisen työllistymisen katsotaan jatkuvan siihen asti, kunnes toiminta on todisteellisesti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Käytännössä erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa taiteilijalla tai tutkijalla ei ole esittää mitään näyttöä omasta työllistymisestään tai siinä tapahtuneista muutoksista. Toiminnan lopettamis- ja keskeyttämistilanteissa työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa siirrytään etukäteisvalvonnasta jälkikäteen tapahtuvaan valvontaan. Tällöin päätös asiassa perustetaan jatkossa hakijan omaan ilmoitukseen toiminnan laajuudesta ja sitovuudesta. Lisäksi on huomioitava, että tutkijalla tai taiteilijalla ei pääsääntöisesti ole sellaista vaihto- tai käyttöomaisuutta, josta luopumalla voisi osoittaa toiminnan päättyneen. Taiteilijan ei tarvitse luopua työssään tarvitsemista tarvikkeista, välineistä tai tavanomaisesta teosvarastosta. Toisin sanoen neljän kuukauden todisteellista keskeytysaikaa ei enää edellytetä.

Jos etuuden hakija vetoaa toiminnan päättymiseen tai keskeytymiseen eikä ole olemassa tapaa, jolla hän voisi näyttää asian kohtuudella toteen, annetaan hänelle jatkossa esteetön työvoimapoliittinen lausunto ehdollisena ja määräaikaisena työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Lausunto (0M1) annetaan enintään neljän kuukauden ajaksi. Lausunnon perusteluista tulee ilmetä, että se perustuu hakijan omaan ilmoitukseen. Hakijalle tulee myös kertoa hänen velvollisuudestaan ilmoittaa tilanteessa tapahtuvista muutoksista. Työhuoneesta luopuminen ei ole edellytys esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon antamiselle silloin, kun etuuden hakija vetoaa toiminnan keskeytymiseen tai muuttumiseen sivutoimiseksi.

Määräajan päätyttyä asia käsitellään uudelleen hakijan, etuuden maksajan tai työvoimatoimiston aloitteesta. Työvoimatoimisto pyytää työnhakijalta selvityksen toiminnasta ajalta, jota määräaikainen lausunto on koskenut. Tarvittaessa voidaan antaa aikaisemman määräaikaisen esteettömän lausunnon estämättä uusi esteellinen lausunto takautuvasti siitä päivästä lukien, jolloin hakijan katsotaan päätoimisesti työllistyneen taiteilijan- tai tutkijantyössään. Jos uutta selvitystä työllistymisestä päätoimisesti ei ilmene, annetaan hakijalle toistaiseksi voimassa oleva uusi esteetön lausunto.


2. Apurahoista

Apurahojen merkitys arvioitaessa päätoimista tutkijan- tai taitelijantyössä työllistymistä tai sen päättymistä on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Pääsääntöisesti vain työskentelyapurahoilla on merkitystä arvioitaessa apurahansaajan työllistymistä. Jos apurahapäätöksestä ei ilmene kausi, jonka toimeentuloksi apuraha on tarkoitettu, myönnetty apuraha jaetaan verottoman apurahan kuukausittaisella euromäärällä (v. 2008 1.320 e/kk), ja apurahakauden katsotaan kestävän tämän laskennallisen ajan. Kustannuskorvauksiksi tarkoitetut apurahat eivät osoita päätoimista työllistymistä.

Väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen on osoitus päätoimisen työskentelyn päättymisestä. Tutkimustyö voi keskeytyä myös kesken väitöskirjan teon esimerkiksi apurahakauden päättyessä.

Apurahoja hakemalla tutkija tai taiteilija osoittaa aktiivisesti pyrkivänsä työllistymään. Työtä hakevan tutkijan tai taiteilijan apurahahakemuksia ei voida pitää näyttönä siitä, että apurahan hakija työllistyy toiminnassa päätoimisesti.

Kun apurahaa saanut apurahakauden päättymisen jälkeen ilmoittautuu työnhakijaksi, häneen sovelletaan kohdassa 1 kuvattua jälkikäteisvalvontaa: ehdollinen ja määräaikainen esteetön lausunto annetaan työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien, ja lausunnon oikeellisuus tarkistetaan kuvatulla tavalla jälkikäteen. Jälkikäteisessä tarkistamisessa on otettava huomioon se, että apurahojen hakeminen määräaikaisen lausunnon aikana ei osoita päätoimista työllistymistä. Myöskään jo ennen työnhakijaksi ilmoittautumista valmistuneiden kirjallisten töiden ja artikkeleiden julkaisu tai teosten esittäminen määräaikaisen lausunnon aikana ei osoita toimintaa päätoimiseksi.

3. Tutkijakoulutus, määräaikaiset tutkimusvirat ja –tehtävät

Tutkijakoulujärjestelmällä on pyritty saamaan yhä useampi tohtorintutkintoa suorittava työ- tai virkasuhteeseen. Nimikkeet vaihtelevat mm. tutkijakoulutettavasta tutkijaan tai projektitutkijaan. Työnantajana on yliopisto taikka tutkimuslaitos ja rahoitus voi olla tutkijakoulurahoitusta tai projektirahoitusta. Tutkijakoulutettavan työ on nimikkeestä riippumatta normaalia palkkatyötä ja sitä arvioidaan samoin perustein kuin muutakin työsuhteessa tehtyä määräaikaista työtä. Tutkijakoulutuksesta työttömäksi joutuva on oikeutettu työttömyysturvaan samoilla ehdoilla ja edellytyksillä kuin muutkin palkkatyön tekijät.


Tässä kirjeessä kuvatut menettelyt otetaan käyttöön välittömästi.


Tarja Cronberg
Työministeri


Pasi Järvinen
Lainsäädäntöjohtaja

Kevät Hakaniemessä

Tavaramarkkinoiden Kevät -biisin siivittämänä olen siirtynyt yliopiston pätkätöistä pätkätyöhön SAK:oon Hakaniemeen. Työskentelen projektitutkijana SAK:n yhteiskuntapoliittisella edunvalvontaosastolla kehittämislinjalla.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Pystynkö mitään antaan?

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

On siis kevät
Uskoin vakavaan valaan,
No pojat on poikia ne lupaa muttei palaa
kevät - Kaiketi taivas vielä kestää,
pilvet jo luin, ei sadetta voi estää
kevät - Sinua ihmistä pelkään
minä oli hölmö, otin turpiin sekä selkään,
kevät - Tosiaan ihmistä pelkään

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Tosiaan ihmistä pelkään

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

Kafkamaisuuden loppu!

Vihreä lanka kirjoittaa tänään apurahansaajien sosiaaliturvasta. Haastateltavana jutussa on mm. TEM:n lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen, joka ykskantaan toteaa, että apurahan päättyminen tekee ihmisestä työttömän. Ja tokaisee myös "Jotkut päätökset ovat olleet kafkamaisia". Ytimeen virkamies :)

Se on siinä. Kafkamaisuus tuli tiensä päähän. Kafkaa lainaten "suotte minulle kunnian kehottaessanne minua kirjoittamaan aikaisemmasta apinanelämästäni". Enää ei tarvitse.

Tätäpä tässä on väännetty(kin). Helsingin Sanomien sunnuntaidebatin artikkelissani "Tutkijoista tehdään pakolla yrittäjiä" (1 vuosi, 2kk, 7 pv sitten) kirjoitin mm. "Apurahakauden päättyessä tutkija on työmarkkinoiden käytettävissä. Viranomaiset eivät kuitenkaan näytä ymmärtävän, että kun rahoitus loppuu, myös projektit keskeytyvät. Kun rahoitusta ei ole, tutkija on työtön."

Ps. tapaturmavakuutuslaitoksen virkailija, lakitieteen tohtori Franz Kafkan kokoelma "Nälkätaitelija" sisältää mm. novellin "Selonteko Akatemialle", josta yo. lainaus.

Vihdoin viimein

TIEDOTE 10.3.2008

HETI JULKAISTAVISSA

Tieteentekijöiden liitto:

Apurahansaajille sosiaaliturva – viimeinkin

Tieteentekijöiden liitto pitää sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän päätöstä apurahansaajien eläketurvan, tapaturmavakuutusturvan ja sairausvakuutusturvan järjestämisestä erittäin merkittävänä parannuksena nykyiseen tilanteeseen. Hallitus päättää asian vaatimasta budjettirahoituksesta tiistain kehysriihessä.

- Apurahatutkijat ovat maamme koulutetuinta köyhälistöä. Tämän joukon sosiaaliturvan järjestäminen on ollut häpeällisen kauan järjestämättä, vaikka apurahojen turvin tehdään merkittävä osa suomalaisesta tieteestä. Asian kuntoon saattamisen ei edes pitäisi olla rahasta kiinni, huomauttaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

Tieteentekijöiden liitto on koko ajan korostanut, että vuoden 2009 alusta toteutettava uudistus ei saa merkitä käteen jäävän apurahan määrän pienentymistä. Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä esitti viime torstaina, että verottoman apurahan vuosittainen yläraja nostettaisiin nykyisestä noin 15 848 eurosta 18 300 euroon. Korotus kattaisi vakuutusmaksut.

- Tämä merkitsee, että käteen jäävä osuus pysyy samana kuin nyt. Jatkossa toivomme, että apurahansaajien työtä arvostettaisiin niin paljon, että käteen jäävä osuus nousisi, Rantala edellyttää.

Hallitusohjelmassa luvataan myös parantaa apurahansaajien työttömyysturvaa. Siihen liittyvät ratkaisut ovat kuitenkin vielä auki. Tieteentekijöiden liitto kummeksuu sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ollutta esitystä, jonka mukaan ilman työhistoriaa olevat apurahansaajat saisivat työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa vain, jos heillä olisi kahden vuoden apurahakausi työttömyyttä edeltävien neljän vuoden aikana.

- Kahden vuoden apurahakausivaatimus on aivan liian tiukka. Mielestämme tähän pitäisi riittää 10 kuukauden mittainen rahoituskausi. Silloin se vastaisi normaalia työssäoloehtoa, Rantala toteaa.

* * *

LISÄTIETOJA:

toiminnanjohtaja Eeva Rantala, 040 7508 284

Lainsuojattomista kansalaisiksi

Outi Alanko-Kahiluodon kirjoitus Apurahansaajille sosiaaliturva - vihdoin! kuvastaa myös minun tunnetilaani. Vihdoin!

Pitkällisen sosiaaliturvavääntämisen kuluessa on juolahtanut kaikenlaista mieleen. Toistuvasti olen tullut pohtineeksi erään kolleegani tiivistystä "Oikeastaan pitäisi tutkia miten Suomi toimii". Sosiaali- ja työttömyysturvan edunvalvotataipaletta tarvottuani väittäsin, että voisi toimia paremmin. Paljonkin paremmin.

Valtiovalta voisi aloittaa paranemisensa siitä, että pakottaa hallinnonalansa kommunikoimaan keskenään. Yhteistyöharjoitetteita voisi prosessoida OPM:n ja TEM:n, STM:n ja TEM:n ja kuinka ollakaan OPM:n ja STM:n välillä. Saattaisi kansalaisilla olla vähemmän ongelmia, jos virkamiehet ja poliittiset päättäjät käyttäisivät toimivia kommunikaatiokanavia. Pikkasen on tullut mieleen, että kyseessä olisi tahdon asia.

Apurahansaajien sosiaaliturvamallista päätöksiä

Tiedoksi STM:n tiedote Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä päätti apurahansaajien sosiaaliturvamallista.

Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä esittää, että verottoman apurahan yläraja nostettaisiin nykyisestä noin 15 848 eurosta 18 300 euroon. Korotus kattaisi vakuutusmaksut, jolloin käteen jäävän apurahan määrä ei pienenisi nykyisestä sosiaalivakuutusmaksujen vuoksi.

Suomella menee hyvin. Kyllä sieltä valtion kassasta olisi rohkeampaankin verovapaan nostoon varaa. Käteen jäävä tulo, se tonnikolmesataa siis, ei laske. Hienoa. Mutta uutinen olisi, että valtiovalta ei aliarvostaisi tutkimusta ja verovapaan raja nousisi reippaasti, mielellään myös jatkossa seuraisi muuta ansiokehitystä. Eiköhän ministeri Hyssälä lasketa vielä kerran numeroita....

Luokasta saa puhua!

Kansan Uutisissa on loistava juttu Työväen tyttärestä akateemiseen köyhälistöön.

Haastateltavana on Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa teoksen tekijä Katriina Järvinen.

"Me olemme luoneet hienot systeemit, niin mitä te tulette tänne narisemaan."

Uusimassa Kansan Uutisten viikkolehdessä Susanna Rahkonen ja Sirpa Puhakka debatoivat professori Jorma Kalelan kahden viikon takaiseen KU:ssa julkaistun haastettelun "Miksi vasemmisto on neuvoton" teemoista (Skrollaa Hirvasnoron juttuarkistoa pvm:ään 8.2.2008).

Rahkosen ja Puhakan debatissa tunnistuu ongelmia, syitä ja selityksiä vasemmiston hämmennykseen. Susanna Rahkonen mm tokaisee työelämän muutokseen liittyen: "He ehkä kokivat, että se on kiittämätöntä puhetta. Me olemme luoneet hienot systeemit, niin mitä te tulette tänne narisemaan. Vähän tällaista henkeä oli, kun alkoi nostaa esiin uusia ongelmia, jotka liittyivät työelämän muutokseen ja kansainvälistymisen tuomiin uhkiin. Omien käsien luoma rakennelma koettiin niin rakkaaksi, ettei haluttu nähdä uusia haasteita".

Hämmennys vasemmistossa on aito ja ilmeinen, mutta tiet ulos jäävät tässäkin debatissa hämäriksi. Ehkä vasemmiston on kilpailukyvyn turvaamisen ja vastakkainasettelun väistämisen -logiikasta palattava punkyhtye Tinnerin tiivistykseen. Tinnerin biisin ydin on, että yhteiskunnan perustavimmista arvoista kaikki eivät ihan oikeasti ole samaa mieltä:

"Maailma on mustavalkoinen,
sun on oltava puolesta tai vastaan,
sun pitää sanoo, se on joko tai.
Onks se muka jotain hauskaa vai?"

-Tinneri 1979

Työttömyysturvasta työllisyysturvaan

Ministeri Cronbergin eilisessä tiedotteessa on sisällöllisesti mielenkiintoinen siirtymä. Tiedote kuuluu: "Järjestelmämme ei vastaa riittävästi luovissa ammateissa toimivien sosiaali- ja työllisyysturvaongelmiin". Ei siis työttömyys-, vaan työllisyysturva.

Veikkaan, että TEM- ajattelussa järjestelmävirheen ratkaisumallia etsitään aktivoivasta työllisyyspolitiikasta. Työnvälitys on toki hyvä sinänsä, kunhan pidetään mielesssä, että ratkaisu on laadukas ja ammattitaitoa vastaava työpaikka, eikä mikä tahansa keikka-, pätkä-, osa-aika, vuokra- tai muuten vaan provisiopalkkainen huonolaatunen sijoituspaikka.

Pasi Järvisen paluu tutkijoiden työttömyysturvakehiin

TEM tiedote 13.2. 2008

Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan parantaminen etenee

Työministeri Tarja Cronberg on määrännyt työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvisen vetämään lainsäädäntöhanketta, jolla parannetaan tieteen ja taiteen tekijöiden asemaa täsmentämällä työttömyysturvalakia.

Lakiesitys annetaan samaan aikaan kuin sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa oleva esitys, jossa apurahan saajille turvataan apurahojen määrän perusteella eläke, sairausvakuutus, työtapaturma ja työttömyysturva.

Järvinen valmistelee tämän lisäksi aiemman selvitysmiesraporttinsa pohjalta ohjeet työhallinnolle nykyisen työttömyysturvalain soveltamisesta tieteen ja taiteen tekijöihin, erityisesti apurahan saajiin. Ministeriö antaa ohjeet mahdollisimman pikaisesti kuluvan kevään aikana.

- Järjestelmämme ei vastaa riittävästi luovissa ammateissa toimivien sosiaali- ja työllisyysturvaongelmiin. Pidän tärkeänä, että asiaan saadaan korjaus mahdollisemman pian. Kaikki keskeiset tahot tulevat kuulluksi ennen ohjeistuksen valmistumista, työministeri Tarja Cronberg lupaa.

Neuvontaverkosto käynnisti toimintansa

Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden asioihin perehtyvien työvoimaneuvojien verkosto käynnisti toimintansa helmikuussa 2008 kolmella alueellisella koulutustilaisuudella. Koulutuksen tavoitteena on lisätä työvoimaneuvojien asiantuntemusta erityisesti taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työllistymisen ja työllistymismahdollisuuksien osalta. Koulutustilaisuuksiin osallistuu yhteensä noin 60 työhallinnon edustajaa.

Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan parantamisesta sovittiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa.

Lisätietoja:

lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen, puh. 010 60 48067

ylitarkastaja Tiina Korhonen, 010 60 49048 (neuvontaverkosto)

Politiikattomuus yhteiskunnallisten arvovalintojen kätkentänä

Uudessa Kansan Uutisten Viikkolehdessä on haastattelu "Historia ei ollutkaan ikuista edistystä" ja juttu "Politiikka on poistettu politiikasta", joissa emeritusprofessori Jorma Kalela esittää mikä yhteiskunnassa mättää. Ks. lisää KU

Kenen joukoissa seisot?

Vihreän langan päätoimittaja Elina Grundströmin kulma taitelijoiden ja tutkijoiden viimeviikkoiseen ulosmarssiin TEMmistä ei avaudu. Olen toki samaa mieltä päätoimittajan kanssa, että lainsäädännön rukkaaminen on se tie, jolla hommaan saadaan tolkullinen roti. Mutta samalla en alkuunkaan ymmärrä Grundströmin argumenttia siitä, että nyt laadinnassa oleva työttömyysturvaohjeistus olisi vain pikalaastaria.

Ensinnäkin nyt valmistelussa olevan ohjeistuksen kautta määräytyy kenties hyvinkin pitkään ihan oikeiden ihmisten kohtalo työttömyysturvatilanteessa. Saadako vai eikö saada. On selvää, että kaikille työttömyysturva ei automaattisesti kuulu, mutta koko homman idea onkin turvata työttömyystilanteen turva niille, joille se kuuluu. Toiseksi on naivia kuvitella, että nyt valmistelussa oleva ohjeistus häviää historian hämärään lainmuutosten myötä. Niin se vaan hallintokulttuurissa on, että uutta rakennetaan vanhan pohjalle.

Grundström kehuu Cronbergin toiminnan hiljaisen akateemisen köyhälistön asioiden ryhdikkäästä hoitamisesta. - No jaa...Sanotaan niin, että vielä on suoritus ministeriltä kesken - ilmalento näyttää pitkältä, mutta lopullisia telemarkkeja odotellaan. Joten en kävisi vielä hurraamaan suoritukselle.

Sokerina pohjalla olen hämmästynyt, kenties jopa järkyttynyt Vihreän langan päätoimittajan vastakkainasettelusta. Se, että "koko muu Suomi keskittyy vaatimaan paperityöläisille juuri samanlaisia vakitöitä kuin heillä on ennenkin ollut" ei mielestäni ole milliäkään pois taiteilijoiden ja tutkijoiden työttömyysturvakamppailusta. Melkein väittäisin, että pikemminkin olemme perin samassa veneessä kemijärveläisten kanssa. Demarivihan keskellä olisi langassakin syytä pysähtyä miettimään ja tunnistamaan mikä taho niitä työsuhteiden ja sosiaaliturvan pelisääntöjä oikeastaan pyrkii alas ajamaan.

Kabinetista kadulle

Ulkoparlamentaarinen keino tehosi. Ks. STT.n uutinen tänään Taiteen ja tieteen ulosmarssi puri Cronbergiin

Työministeri pelaa joukkuepeliä

Tutkija taiteilijajärjestöjen tiistai 29.1. iltapäivän ulosmarssimme TEM kuulemistilaisuudesta kantaa hedelmää. Yhteistyö järjestöjen kesken tiivistyi ja lehdistötiedote 17 keskeisen tutkija-, journalisti- ja taiteilijajärjestön allekirjoittamana oli median sähköposteissa iltapäivällä.

Tiedotteen jälken poliittista tahtoa edustava työministeri Tarja Cronberg on lausunut sekä YLE pääuutislähetyksessä että Helsingin Sanomille, että työttömyysturvaohjeiden valmistelu palautetaan siihen yhteenpuhaltamisen henkeen, jossa oltiin syksyllä 2007 Pasi Järvisen raportin tultua. Hallitusohjelmakirjaus edellyttää, että tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan saannin edellytyksiä parannetaan. Näillä palikoilla mennään. Tutkija-, taiteilija- ja journalistikenttä yhteistyössä poliittisen tahdon kanssa ei alistu virkamiesvalmistelun mielettömyyteen.

Ulosmarssi työministeriöstä. Pallo on nyt työministerillä.

TIEDOTE 29.1.2008

VAPAA JULKAISTAVAKSI

Taiteilijoiden ja tutkijoiden edustajat marssivat ulos TEM:n tilaisuudesta

Joukko keskeisten taiteilija- ja tutkijajärjestöjen edustajia marssi ulos työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) järjestämästä kuulemistilaisuudesta tiistaina.

TEM on joulukuusta 2007 valmistellut taiteilijoiden ja tutkijoiden työttömyysturvan saantiedellytyksiä koskevaa ohjeistusta. Ohjeistuksen tulisi hallitusohjelman mukaan parantaa taiteilijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa.

Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Järjestöt katsovat, että ohjeistuksen avulla pyritään pikemminkin vakiinnuttamaan työhallinnon tämänhetkiset, ongelmalliset käytännöt.

Lisäksi ohjeistuksessa puututaan perusoikeuksien toteutumisen kannalta kyseenalaisiin asioihin. Työttömyysturvan saamisen saattaa estää esimerkiksi taide- tai tiedealan koulutus, ammattiliiton tai yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenyys, työskentelyrahoituksen hakeminen tai työvälineiden kuten pensseleiden hallussapito.

Järjestöjen mielestä TEM:n tulee aloittaa ohjeistuksen valmistelu uudelleen siten, että hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan. Asiantuntemuksen takaamiseksi ministeriön tulee ottaa mukaan valmisteluun taiteilijoiden ja tutkijoiden edustajat.

Järjestöt pitävät hyvin valitettavana, että vielä viime syksynä lupaavalta näyttänyt yhteistyö työhallinnon tietämyksen ja ymmärryksen lisäämiseksi taiteilijoita ja tutkijoita koskevissa asioissa ei näytä johtavan toivottuun tulokseen. Taiteilijoiden ja tutkijoiden edustajat vetoavat työministeri Tarja Cronbergiin, jotta ohjeistuksen valmistelu palautetaan hallitusohjelman linjoille. Ohjeistuksen tulee parantaa, ei heikentää taiteilijoiden ja tutkijoiden työttömyysturvaa.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Petra Havu, Suomen Taiteilijaseura, puh. 040 775 2715 Toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Tieteentekijöiden liitto, puh. 040 750 8284

Mukana olevat järjestöt:

Suomen Taiteilijaseura

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Säveltäjät

Suomen Näytelmäkirjailijaliitto

Finlands Svenska Författareförening

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Tieteentekijöiden liitto

TATUSOTU-työryhmä

Suomen Journalistiliitto

Suomen freelance-journalistit

Teatteri- ja Mediatyöntekijät

Suomen Muusikkojen liitto

Suomen Näyttelijäliitto

Dokumenttikilta

Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto

Suomen Elokuvaohjaajaliitto

Suomen arvostelijain liitto

PA -kirjaa ja joustoturvaa mediassa

STT-Merja Könösen PA-kirjan joustoturva-artikkeliin nojautuva juttu "Kun uraputki onkin pelkkiä putken pätkiä" on julkaistu mm. Metro-lehdessä( s.9), Kainuun Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Hämeen Sanomissa... Hep!

Uraputki pätkii?

STT-Merja Könönen kirjoittaa Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -kirjastamme 26.12. Verkkouutisissa seuraavaa: "Joustoturva. Mukavan, rauhoittavan ja reilun kuuloinen työelämän uudissana: työnantajat saavat kaipaamaansa joustoa, työntekijät turvallisuutta". Lue lisää

Jyrkiboy ja tasa-arvotupolupailu

Uuden (12/2007) Yliopisto -lehden ´´Helmi -palstalla on siteeraattu taannoista youngPAM -lehden kolumniani Ale! Rea! - Halpoja naisia. Teksti suurenee luettavaksi klikkaamalla kuvaa.

Kuuluuko Hakaniemi, kuuluuko Mikonkatu, kuuluuko Pasila?

Kansan Uutisten viikkolehti uutisoi tänään perjantaina 14.12. seuraavaa:

Ay-liike ei kuule pätkäväen ääntä

Erilaisia pätkätöitä tekeviä tulee koko ajan lisää, mutta kuuleeko ammattiyhdistysliike heidän ääntään? Heikosti, väittää tutkija Anu Suoranta, itsekin pitkäaikainen pätkäläinen. Aloite on yhä härskimmin käyttäytyvillä työnantajilla. Lue juttu

Juttu luettavissa tiistaista 18.12. alkaen KU:n toimittaja Kai Hirvasnoron juttuarkistosta

Työelämäagenda ja action

Keskustelen tänään torstaina kansanedustaja Paavo Arhinmäen kanssa vasemmiston työelämäpelin tilasta ja taktiikasta ravintola Pacificossa alk klo 19.00. Avauksia, keskityksiä, syöttöjä ja torjuntoja mm. seuraavista kulmista:

Onko Vasemmistoliiton työelämäagenda ajan tasalla?

- kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvaa toteutetaan
- miten taiteen- ja tieteentekijöiden toimeentulo-ongelmat ratkaistaan
- kuinka sukupuolten tasa-arvo nostetaan ay-liikkeen vaatimusten kärkeen

Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -kirjan julkistaminen 12.12.

KUTSU kirjanjulkistamistilaisuuteen

Tervetuloa Pärjäämisen ajat – horjuvat työt -teoksen julkistamistilaisuuteen, joka pidetään keskiviikkona 12.12.2007 klo 10.30–12.00 Hakaniemessä Työväenliikkeen kirjastossa. . (Paasivuorenkatu 5 b, 2 krs.). Kirjaa myydään tilaisuudessa 10 € hintaan (norm 20 € www.tiedekirja.fi).

Pärjäämisen ajat - horjuvat työt – teos ottaa osaa työelämän muutoksesta käytävään ajankohtaiseen debattiin. Siinä kysytään kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvan vaihtelevia muotoja on toteutettu ja toteutetaan. Kaikkien voittoon johtavan win-win -retoriikan rinnalle tuodaan win-lose -tilanteita. Teoksen yhdeksässä artikkelissa otetaan kantaa palkkatyöyhteiskunnan muutoksia ja sopimuksellisuutta ohjaaviin arvokeskusteluihin. Esimerkeiksi tällöin nostetaan etenkin joustoturva ja perustulo sekä oikeus työhön ja vapaaseen.

Teoksessa osoitetaan, että heikentyvän työelämän historian juonteita on pidemmältä ajalta kuin viimeisiltä kvartaalitalouden vuosikymmeniltä. Tietyillä aloilla ja tiettyjen väestöryhmien kohdalla pätkä-, keikka-, tunti- ja kausityöt, ylityöt, joustaminen ovat olleet tavallisia. Mitä pärjääminen on sitten tarkoittanut? Entä keitä horjuvat työt ovat ennen kaikkea koskeneet? Yleishuomiona voidaan väittää, että pärjäämisen ajat ja tavat ovat näkyneet niiden väestöryhmien elämässä, jotka on määritelty "toisiksi" tai luokiteltu yhteiskunnalliseen marginaaleihin kuuluviksi.

Kirjan tiedot: Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta (toim.): Pärjäämisen ajat - horjuvat työt. Väki Voimakas 20. Teos on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, Tampere 2007.

Sisällys:

• Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta: Prologi - pärjäämisen ajat
• Mia Hemming: Sosiaalinen markkinatalous – talousjärjestelmä, joka ei tyydytä tarpeita
• Anu-Hanna Anttila: Palkkatyö vapaan edellytyksenä
• Jari Heinonen: Työläisisiltä pojille. Kolmen miessukupolven työkokemuksia
• Liisa Lähteenmäki: Työntekijät ruotuun! Pätkä- ja vuokratyöt palkansaajien moraalisäätelynä
• Katri Kaunisto: Halpaa metsätyötä. Yrittäjyys ja työttömyys metsäammattilaisten kokemana.
• Kimmo Kevätsalo: Työnantaja ja työntekijä muutoksessa – entä ammattiyhdistysliike?
• Marko Nenonen: Syntyvätkö työttömien pakkotyömaat uudelleen?
• Anu Suoranta & Anu-Hanna Anttila: Epilogi - horjuvat työt

Lisätietoja: Anu-Hanna Anttila (anantti@utu.fi) & Anu Suoranta ( anu.suoranta@helsinki.fi) p. 050-5125197

Workers playtime?

Tämän taitavammin ammattiyhdistysliikkeen dilemmaa ei voi asettaa:

"Tehyn työtaistelua käytiin myös taitavana tiedotussotana ja näyttävin karnevalisoiduin muodoin. Työtaistelutoimien saama laaja kannatus ja mediajulkisuus sekä mittavan uhan edessä saavutettu sovintoratkaisu saattavat johtaa vaatimuksiin militanttien keinojen käytöstä ammattiliittojen edunvalvonnassa.

Ammattiyhdistysliikkeen aseman kannalta on syytä pohtia, miten suomalaiseen nykykäytäntöön nähden erilainen toimintatapa vaikuttaisi ammattiyhdistysliikkeen kannatukseen, arvostukseen ja vaikutusvaltaan yhteiskunnassa. Olisiko seurauksena tuloksekasta palkansaajien edunvalvontaa vai äänekäs ja näkyvä, mutta heikentyvä ammattiyhdistysliike?" (JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori SAK:n valtuuston kokouksessa 23.-24. 11.2007)

Yhteiskuntatieteilijät rytisevässä yhteiskunnassa!!

Perjantaiksi 16.11. 2007 on kutsuttu koolle Kymenlaakson talkoot niminen tutkijakokous. Hyvä!

Uusia jakoja, insidereita ja outsidereita?

Kalevi Sorsa säätiö järjestää tutkimus- ja politiikkapäivät 23.-24.11.2007, jonka teemana on "Aatteet(on) tulevaisuus?"

Olen mukana ryhmässä:

Yhteiskuntaluokat, sosiaaliset kerrostumat ja niiden muutos

Entä jos uusi politiikka ei olekaan paljon puhuttua arvopolitiikkaa, vaan poliittinen järjestelmä rakentuu edelleen, mutta uudenlaisten, yhteiskuntaluokkien ympärille? Perinteinen työväenluokka on toimihenkilöistynyt, sirpaloitunut ja uusia jakoja on syntynyt ennen muuta työssä käyvien ja käymättömien välille. Sekä punavihreä, että aika ajoin poliittisesta oikeistosta nouseva yhteiskuntakritiikki koskee ja korostaa ennen muuta työmarkkinoiden ”insiderien” ja outsiderien” välisiä eroja, ei niinkään perinteistä työn ja pääoman ristiriitaa.

Muutos koskee myös perinteistä keskiluokkaa, joista osan voidaan nähdä prekarisoituneen, osan proletarisoituneen aineellisesti kuitenkin verrattain korkealle tasolle ja osan hyötyneen huomattavasti globaalista kehityksestä vaurastumisen ja mahdollisuuksien avautumisen myötä. Kaiken taustalla vaikuttaa globaaliksi muuttunut kapitalismi, joka on monin osin irronnut perinteisestä kansallisesta kehyksestään, jossa suurin osa työntekijöistä on edelleen pakotettu toimimaan.

Työryhmän tarkoituksena on hahmotella tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviä yhteiskuntaluokkia. Syntyykö sellaisia, ja jos, niin millaisia – ja ketkä ovat niiden vastavoimia? Maahanmuuttajaluokka? Pätkätyöläiset? Tietotyöläiset? Globaalit ”voittajat”? Ovatko nämä riittävän vahvoja muodostaakseen tietynlaista ”luokkaan” liittyvää itseymmärrystä ja poliittista voimatekijää, vai ovatko sosioekonomiseen asemaan perustuvat identiteetit historiaa?

Alustajat:
Harri Melin, sosiologian professori, Turun yliopisto
Anu Suoranta, tutkija, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin yliopisto, Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen

Ryhmän työkieli on suomi.

Ohjeistusta ja edistystä työttömyysturvassa

Outi Alanko-Kahiluoto päivittää TATUSOTU- blogissa missä mennään työministeriössä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan parannuksessa.

Kun yhteiskunta romahti

Joulukuussa 1989 tuijotin Tsekin tositv:stä Ceausescun takaa-ajoa ja lahtausta. Keväältä 1990 on kokemusta sähköttömästä Romaniasta, jossa seinissä on luodinreikiä, kärryissä puupyörät, eikä edes Amerikan rahalla saa Intercontinental Bukarestia lukuunottamatta ostettua ateriaa. Jänteinen pihvi oli se mitä kaikkivaltiailla ulkomaan dollareilla irtosi. Ahdisti ja pelotti. Minua ja romanialaisia.

Elokuvateatteri Andorrassa esitetään maanantaina 29.10. romanialainen elokuva kello 18.00: Radu Muntean: Paper Will Be Blue. On mentävä selvittämään mistä oli kysymys...

Tieteentekijöitä ja teollisia työsuhteita

Tieteentekijöiden liitto julkaisi tällä viikolla Mika Kallioisen kirjoittaman liiton historian Tieteentekijän muuttuva kuva.



Ensi viikolla (25.10.2007) puolestaan julkaistaan Berliinissä Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamana suomalaisen naisen työn historiaan pureutuva teos Arbeitsam und gefügig. Zur Geschichte der Frauenarbeit in Finnland. Olen kirjoittanut tähän yhdessä Marjatta Rahikaisen kanssa naisten teollisista työsuhteista otsikolla Frauenarbeit in der Industrie vom 19. bis zum 20. Jahrhundert. Muut kirjan kirjoittajat ovat Kirsi Vainio-Korhonen, Anu Lahtinen, Johanna Ilmakunnas, Ann-Catrin Östman, Marjaliisa Hentilä, Anne Ollila ja Kaisa Kauppinen.

Apuraha-ansa MOT:ssa

Apuraha-ansasta tänään klo 20. YLE:n MOT -ohjelmassa. Työministeriön selvitysmiehen syykuussa julkaistu selvitys ansan purkamisesta oli lupaava.

Nasua mukaellen: On siirryttävä tarkasta tuuminnasta tiukkaan toimintaan. Selvitysmies Järvisen raportin henkeä noudattaen ja toimeenpannen tutkijoiden työttömyysturvaongelma olisi jo historiaa. Itse suurempi ongelma, se miksi tutkijoita on jatkuvasti työttömänä onkin sitten visaisemmin ratkaistavissa.

Eilinen (15.10.2007) Mot -ohjelma Apuraha-ansa on katsottavissa osoitteesta:
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/866688.asx?bitrate=1000000

Uusinnat TV1 ti klo 10:30, TV Finland ti 11:30, TV1 pe 16:00

Halpoja alan naisia...

Kolumnini young PAM -lehdessä 3/2007. Tekstin luettavuus lisääntyy klikkaamalla sitä. Koko lehti on jollain aikataululla luettavissa nettissä PAM:n osoitteessa.

Väkeä kun Chicagossa!

Elokuvateatteri K13 Katajanokalla on tämän viikon tarjolla puolalaisia elokuvia. Päivän järkyttävän, mutta loistavan elävän kuvan Plac Zbawiciela (Vapahtajan aukio) näytöksessä tupa oli täynnä - puolalaisia. Elokuvan toisen ohjaajan Krzysztof Krauzen mukaan elokuvasta kiinnostunutta alkuperäisväestöä näyttää olevan enemmän Helsingissä kuin Chicagossa. Ja se on paljon se!

Koulutus vanhentaa

Olipa kiva herätä uuteen aamuun ja viikkoon kertaheitolla yhdeksän vuotta ikääntyneenä. Näin kävi tasapuolisesti vuonna 1966 syntyneille sekä akateemisten perheiden (määritelmä: vähintään toinen vanhemmista maisteri tai tohtori) lapsille että työläiskakaroille. Ihmeikääntyminen on täyttä totta, ainakin mikäli on uskominen Helsingin Sanomien uutisointia Osmo Kivisen & co tutkimuksesta "Eliittiyliopistosta massakorkeakoulutukseen: koulutuksen laajentuminen, mahdollisuuksien tasa-arvo ja yliopistokoulutuksen tuotot".

Henkilökohtaisesti positiivista uutisessa on se, että yllättäen 1966 syntyneet yliopistokoulutuksen hankkineet tienaavat sekä kolme- että viisikymppisenä enemmän kuin 1946 syntyneet. Pikkaisen henkilökohtaisesti negatiivista on se, että olen kuluttanut kaikki kolmekymppisenä tienaamani rahat ja viisikymppinen en tiennyt vielä olevani. Mutta kiva, että tämän uuden ja pikkaisen yllättävän infon varassa tuloja on enemmän kuin 1946 syntyneillä. Kerrankin - edes imaginäärisesti - jotain enemmän kuin tällä suurella tulppaikäluokalla!

Työläistaustaisesta sexsex -ikäluokassani olen siis kummajainen. Kivisen & co mukaan ei-akateemisten perheiden jälkeläisistä vaivaiset 11 % eksyi yliopistoon. Monien mielestä tämä kymmenyskin olisi saanut ohjautua samaan osoitteeseen kuin ne yhdeksän muutakin. Sorry. Mitäs päästitte kaltaistani sosiaalista pääomaa omaavan, lähiön ja pioneerikerhon kasvatin häiriköimään akateemista rauhaa.

Akateemisten perheiden kuuskutosten vesoilla yliopiston ovet avautuivat 56 % todennäköisyydellä. Kiva heille. Nyt enää pelottava kysymys kuuluu "kuinka pieni on se prosentti ei-akateemisten tenavista, jotka päätyivät siihen paljon puhuttuun tohtoriputkeen?". Sitä turkulaiset koulutussosiologit voisivat seuraavaksi valaista meille...

Hakija ei aina saa - edes apurahaa!

Raportti tieteen ja taiteentekijöiden työttömyysturvan

parantamisen edellytyksistä julkaistiin tänään. Sen saa työministeriön sivuilta klikkaamalla tästä.

Selvitysmies Järvisen - siis Pasin paketti - on perusteiltaan oikeansuuntainen. Rakentavan ratkaisunhaun keskella silmään pistää kuitenkin sivun 19 "apurahan haun" rangaistavuus.

Järvinen ehdottaa:
"Ehdotus: Tutkijakoulutuksesta ilman omaa syytään työttömäksi jääneen tulee olla oikeutettu työttömyysturvaan. Sen jälkeen tutkimustoimintaa tulisi pitää päätoimisena vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, jos hän saa tai hakee saman tutkimuksen jatkamiseen apurahaa, kieltäytyy tarjotusta muusta palkkatyöstä tms."

Oletan, että päivän tiedotustilaisuudessa pääsimme ministerin ja selvitysmiehen kanssa yksimielisyyteen siitä, että a) itse hakeminen ei voi olla päätoimisuuden tunnusmerkki, mutta apurahan saaminen ja ennen muuta apurahan käyttö on merkki siitä, että tutkija työllistyy apurahakautena ja b) samaan tutkimukseen jatkorahoituksen hakeminen ei voi olla kriteeri päätoimisuuden jatkumisesta. Ja lienee jopa peräti toivottavaa, että tutkija pysyy samassa tutkimuksessa, eikä poukkoile holtittomasti aivotutkimuksesta historiantutkimukseen, eikä ainakaan päinvastoin.

Ja varmemmaksi vakuudeksi ongelman ydin katujen kielellä. Ei kai se, että menee baariin aikomuksenaan saada, vielä merkitse sitä, että saa. Sama odotuksen ja kokemuksen jännite pätee myös apurahojen haussa. Moni lähettelee anoen apurahakuponkeja, mutta vain osa hakemuksista johtaa apurahan saantiin.

"Kusturican serkku"

Espoo Cinessä rävähti jälleen itäisen Euroopan elokuvia. Komeaa emirkusturicamaista menoa tuli koettua festarin päätöselokuvassa

Guča!– Distant Trumpet.

Jotain perin kiehtovaa noissa Balkanin kansoissa...

Työttömyysturvauutisointia Turust

Turun Sanomat uutisoi eilen tutkijoiden työttömyysturvan ongelmia. Työministeriön virkamies seisoo horjumatta harjoitetun hallinnon takana ja todistelee lausuntakäytäntöjen olevan kautta maan yhdenmukaisia. Suosittelen ministeriön virkamiehelle selvitysmies Järvisen raporttiin tutustumista, ihan viranhoidon takia.

Tänään samainen Turun Sanomat ottaa kantaa asiaan pääkirjoituksessaan "Sosiaaliturvaton apurahatutkija".

Muuten hyvä, mutta on jälleen muistutettava, että viime aikoina työttömyysturvaongelma on eskaloitunut apurahansaajista myös palkansaaja-asemasta työttömäksi jäävien tutkijoiden ongelmaksi. Se ei ole hyvä.

Rakentavasti ratkaisuun; tutkijoiden työttömyysturvan paluu

Tieteentekijöiden liiton kommentti selvitysmies lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen raporttiin lähti tänään määräajassa työministeriöön. Selvitysmiehen raportti on pääosin oikeansuuntainen. Täsmentämistä kaipaa yhteisymmärryksen löytyminen mm. siitä, mikä on tutkijan jatkotyöllistymisen tapa. Päivän tiedon mukaan selvitysmiehen raportti julkaistaan 4.9.2007.

Paljon on vettä virrannut siitä, kun työministeriön virkamies reagoi 7.1.2007 Helsingin Sanomissa julkaistun sunnuntaidebattikirjoitukseeni "Tutkijoista tehdään pakolla yrittäjiä" toteamalla sen vääristelyksi. Käytettyjä ilmaisuja olivat muistaakseni myös "asiantuntematon" ja "valehtelu". (Ks. tatusoturit blogin kirjaus ylioppilasteatterissa järjestetystä yleisötilaisuudesta.).

Yhdyn selvitysmiehen loppuraportin toteamukseen: pääosin ongelmat syntyvät päätöksenteon tietopohjan ongelmista ja kokonaisarvioinnin suorittamisesta. Toivotaan, että asiantuntemus, oikea asenne ja järkiargumentit jatkossa läpäisevät koko työttömyysturvakoneiston. Kentälle on harjoitetun politiikan vuoksi kaatunut jo turhan monta uhria!

Apurahatutkijoiden työttömyysturvaselvitys lausuntokierrokselle

Työministeriön asettaman selvitysmies lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen selvitys (luonnos 20.7.2007 ) "työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä tieteellistä tutkimustoimintaa harjoittavien henkilöiden, erityisesti apurahatutkijoiden ja taiteilijoiden osalta" on siirtynyt lausunto- ja kommenttikierrokselle. Lausuntojen määräaika on 15.8.2007 ja raportti julkaistaan 20.8.2007. Selvityksen jakelulistalla ovat "tutkijoita koskettavista organisaatioista" Tieteentekijöiden liitto, Opettajien työttömyyskassa, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Suomen Akatemia, Helsingin yliopiston tiedesäätiö, OPM ja STM.

Pitkäjänteistä hitaasti kiiruhtavaa suomalaista laatutyötä!

Kuva: Antti Jauhiainen, 23.6.2007.

Tehostuvassa, hektisessä ja kiirettä ihannoivassa ajassa iskelmätyön ammattilainen Annikki Tähti osoitti maltillisen, mihinkään hengenhädässä rientämättömän työn arvokkuutta.

Sture jazz clubin juhannuspäivän keikalla rauhallinen tempo muistutti siitä, että kiireinen suoritus ja pitkäjänteinen laatutyö saattavat pitkällä juoksulla osoittautua kolikon vastakkaisiksi puoliksi.

Amerikassa tänään, Suomessa eilen ja huomenna...,

Suuri amerikkalainen kodin elektroniikan jakeluketju Circuit City kokeilee uudenlaista työvoimapolitiikkaa potkimalla kokeneimmat ja hyväpalkkaisimmat työntekijänsä ulos leikatakseen kulujaan. Tilalle palkataan halvat uudet tai vanhat uudella palkalla. Tätä kolmanneksen palkanpudotusta 15 dollarista 10 dollariin kutsutaan palkkahallinnolliseksi aloitteeksi. Näin Amerikassa tänään. Ja kuinka ollakaan vastaavasti jo eilen Suomessa.

Vuonna 1934 kotimainen suuryritysjohtaja Forssa OY:n Isak Julin järkeili palkkahallintonsa täsmälleen samoin: ”Koska yhtiömme palveluksessa on (kalliimpia) miespuolisia työntekijöitä suhteellisesti enemmän, kuin missään muussa maamme puuvillatehtaassa, jopa kaksi kertaa niin paljon kuin Porin Puuvilla OY:llä ja siten yhtiömme kannattavaisuus on huonompi kuin minkään muun maamme puuvillatehtaan, pyydän ja vaadin jokaisen osaston esimiehen tarkoin valvomaan, että olotila jo tämän vuoden kuluessa tulee huomattavasti muuttumaan. Mihinkään työhön ei saa ottaa mieshenkilöä, jos naishenkilö vaan voi toimen täyttää. Esimerkkinä mainitsen, että Porin puuvillatehtaassa kaiken tavarankuljetuksen toimittavat naishenkilöt, vieläpä kivihiilienkin kuljetuksen ulkona olevasta varastosta.”

No niin. Huomenna reippaasti vaihtamaan kotimaista työvoimaa halvempaan versioon. Työvoiman sukupuolta vaihtamalla saadaan palkkakuluista leikattua about 25 %, maahanmuuttajia saa takuuvarmasti vielä halvemmalla, ja ihan hittinä maahanmuutajanaisille ei tarvitse maksaa varmaan mitään.

Sutenööriksi väen vaihtoon aina vain halvempaan asettukoon julkiset työvoimapalvelut. Palvellaan yrityksiä täydellä teholla. Tehdään niin, kuten EK:n lainopillinen asiamies Rautiainen asian ilmaisee: Lisää tehoja työvoimapalveluihin. (...) ”Palvelun lähtökohta on se, mistä työvoimaa saa – ei keskittyminen oman paikkakunnan työnhakijarekisteriin. Yhden työvoimatoimiston ajattelusta on luontevaa siirtyä koko maan kattavaan verkostomaiseen yhteistyöhön, sillä kohtaanto-ongelmat ovat sekä laadullisia että yhä enemmän määrällisiä”. Just määrä, lauma, siirreltävissä, eroteltavissa, tarpeettomaksi tullesssaan milloin tahansa lihaksi laitettaviksi. Oliko tällä työvoimalla siis jotakin tekemistä kodeissaan asuvien ihmisten kanssa, ei kai? Sillä täytyyhän yrityksen voittojen kasvaa, täytyyhän. Ja sehän on se meidän kilpailukykymme. Sen nimeen me vannomme. Aina vannomme. Vannomme.

Oudot pätkätyöläiset!

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu työn tuohussa -kirjassa huseeraa komea joukko tärkeän työn tekijöitä. Mutta miksi korvaamatonta työtä tekevät oudot pätkätyöläiset? Lapsikin sen ymmärtää, että ihan tyhmää....

Kiitokset Ndeshi 5 veelle Tatu ja Patu kirjan lainasta.

Tutkijat, maanviljelijät, kalastajat ja poronhoitajat

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila visioi apurahansaajien eläketurvaa 6.6. 2007 Taloussanomissa.

Kolmikannantie

SAK:n luottamusmieskyselyn mukaan paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti palkkaa koskeva sopiminen tuottaa hankaluuksia.

Tutkimuksen uutisoinnista ei selviä millaisia sukupuolieroja hankaluuksista on ulosluettavissa. Melkein veikkaisin, että matalapalkkaiset naisalat eivät ainakaan ole vahvemman ja menestyksekkään paikallisen palkka-argumentoinnin voittajia.

Paikallisen sopimisen hankkeiden vahvistamisessa onkin syytä pitää pää kylmänä ja havaita se, että heikommille aloilla tarvitaan vahvempaa selkänojaa. Mikäli vakavasti mielitään kuroa sukupuolen palkkatasa-arvoa umpeen eikä kaiveta levenevää kuilua, niin jonkun muun kuin alipalkattujen naisalojen on oltava solidaarisia. Siispä. Hallitus vastuuseen tasa-arvopuheistaan ja kolmikannantie kunniaan! Mikä mättää? Sekö, että Jyrki K ei hiffannut, että tasa-arvotupo pitää maksaa joka vuosi.

(kuva kuutostien varresta Parikkalasta)

Muuttuva työ ja työttömyysturva

Työministeri Cronberg haluaa selkeyttää tieteilijöiden ja taiteilijoiden työttömyysturvaa. Ks. Työministeriön tiedote .

Tutkijoiden sosiaaliturvan viimeinen taisto?

Eilisessä Apurahansaajien sosiaaliturva - hallitusohjelma todeksi - tilaisuudessa Eduskunnassa tuli koettua kauhua ja iloja.

Kauhua siitä, että tahdon lisäksi on perin epäselvää onko apurahansaajien sosiaaliturvaan tulossa rahaa vai ei. Tahtoa toteuttaa oli sekä rahastojen edustajalla, että sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajalla.

Halut ovat hieno asia, mutta se ei riitä. Hallituksen kehys, johon rahat on saatava lyödään pöytään ensi viikolla. Nyt tarvitaan reippaita ratkaisijoita. Ratkaisumaalin tekijälle on tarjolla kunniaa, joukkue on luonut tilanteen, eikä enää muuta voi.

Apurahan saajat ovat eri yhteyksissä artikuloineet intrenssinsä ja kirjauskin on hallitusohjelmassa. Eiköhän kahdenkymmenen vuoden sosiaaliturvaton koeaika riitä osoittamaan, että tutkijat ovat ihan kelpo kansalaisia. Mekin ollaan vaan ihan ihmisiä ja tarvitaan sairaus-, tapaturma- ja eläketurvaa.

Kauhun lisäksi iloa aiheutti se, että uusi työministeri vaikutti hiffaavan tutkijoiden työmarkkina-aseman peruskuvion. Katkonainen rahoitus tuottaa ikävä kyllä tilanteita, jolloin tutkija on työtön. Työttömyys on ikävä, huonosti toimivien työmarkkinoiden ilmiö, mutta tutkijoiden työttömyys ei kuitenkaan ole synonyymi yrittäjyydelle, kuten nykyinen hallintokäytäntö yrittää epätoivoisesti väittää.

Edelleen. Työttömyysturva ei ole tutkimusrahoituksen muoto. Mutta tutkijat eivät ole sen kummallisempi ryhmä kuin muutkaan, kun työt loppuvat. Nälkä meillekin tulee. Ratkaisu tutkijoiden työttömyysturvan soveltamisongelmiin on yksinkertainen. Työttömyysturvalain noudattaminen palauttaisi työttömälle tutkijalle normaalin työttömyysturva-aseman. Kun palkkarahoitus loppuu ja tutkija ilmoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä, niin uskotaan, eikä epäillä huijariksi.

Apuraha taas on palkansaajuuteen rinnastettava tutkijoiden työlistymisen muoto, joka kestollaan siirtää tutkijan oikeutta työttömyysturvaan. Toivon työministeriltä simppeliä kurinpalautusta yhä uusia temppuja kehittelevälle hallintokoneistolle. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että viranomaiset noudattavat, eivätkä säädä tai keksi lakeja..

Apurahansaajien sosiaaliturva - Hallitusohjelmasta todeksi

KUTSU Tiedoksi ja tervetuloa ensi viikon tilaisuuteen. Hallitus näytti ohjelmakirjauksellaan tahtoa ja nyt lupaukset on aika sinetöidä rahoilla budjettikehyksessä. Viestiä saa mielihyvin levittää kaikialla, listoilla ja blogeissa!

Apurahansaajien sosiaaliturva – hallitusohjelmasta todeksi

Eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetään tiistaina 15.5.2007 klo 17.00–19.00 paneelikeskustelu aiheesta Apurahansaajien sosiaaliturva – hallitusohjelmasta todeksi.

Tilaisuus on Eduskunnan lisärakennuksessa (Pikkuparlamentin kansalaisinfo), os. Arkadiankatu 3, Helsinki.

Asiasta ovat keskustelemassa työministeri Tarja Cronberg (vihr), toimitusjohtaja Paavo Hohti Säätiöpalvelusta, ylijohtaja Tarmo Pukkila sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta sekä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Paneelin puheenjohtajana toimii kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr).

Tilaisuuden järjestävät Vihreiden eduskuntaryhmä yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton kanssa.

Tervetuloa!

* * *

LISÄTIETOJA:

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, 050 5121 727;

toiminnanjohtaja Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto), 040 7508 284

Teitä pelkää en, mä kuulun liittoon

Lastentarhaopettajien liiton luottamusnainen osoitti vapunpäivän laulannassa esimerkillistä työ- ja vapaa-ajan eron tekoa kieltäytymällä absolut laulamasta Lasten liikennelaulua. Ei pidä sotkea työtä vapaapäivään. Naisvaltaisten matalapalkka-alojen yhteistyönä toteutettu laulanta oli komiaa ja keskittyi työväen päivänä vasemmalle sektorille. Illan ehdoton hitti oli Liiton tyttö.

Yksin pimeässä upj-palkan kaa......

Tutkijakolleega Anu Lahtinen Turusta kirjoittaa UPJ:n helmistä - palkanlaskusta ja salaperäisyydestä. Lahtinen on hinnoiteltu 131,11 egeä halvemmaksi toukokuusta alkaen. Innovaatio ja tehokkuuspuheiden kaikuessa melkein luulisi, että tokukouussa tapahtuva väittelynsä lisäisi, eikä vähentäisi pätevän naisen palkkaa. Mutta ei. Uuden kannustavan palkkausjärjestelmän käyttöönottanut yliopistotyönantaja kohtelee työntekijöitään toisin.

UPJ:n top secret - efektistä Lahtinen kitetyttä "systeemiin kuuluu, että osa prosessista on niin salainen, että hyvä jos uskaltaa omaa henkilökohtaisen suoritumisen lomakettaan lukea, saati näyttää muille".

On aika pistää etusivu uusiksi ja tehdä palkanlaskuskandaalista julkista!

Työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja

Esitin viime viikonloppuna Tieteentekijöiden liiton liittokokouksessa liitolle eettisen vastuunkannon lisäämistä. Käytännön sovellutuksena toimisi jäsenyys Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. Vastaanotto oli myönteinen. Meni prosessiin.

SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. Ay-liikkeen solidaarisuuskäsityksen pohjalta vahvistetaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla avustetaan heikommassa asemassa olevia ammattiliittoja.

SASK:n hankkeet ovat osa maailmanlaajuista edunvalvontaa, joka taistelee mm. työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja vastaan.

Ps. Suomesta saa kuvan reilun kaupan jalkapalloja.

Arvotonta kissankultaa tohtoritehtaan likuhihnalta

Eilisessä tutkijanuraseminaarissa tuli selväksi, että yritysmaailma ei ikäloppuja tohtoreita kaipaa. Björn Wahlroos muotoili paneelissa "sori vaan, 34 -vuotias ja neljässä vuodessa putkesta ulostullut tohtori ei ole mikään tehokkuuden osoitus". Selväksi kävi, että ei sellaisella ole mitään arvoa. 2000 -luvun yritysmaailmalla jylläävät kovemman luokan arvot. Siinä rumbassa työntekijä, olkoon tohtori tai ei, on kertakäyttötavaraa. Ihmisyys ja ammattilaisuus on jotain, jolla ei ole mitään sijaa tuossa kulutusruletissa.

Yritysmaailman hard core ei yllätä. Huolestuttavampaa sen sijaan on, että OPM ja Helsingin yliopiston edustajien puheenvuoroissa oli wahlroosimainen kaiku. Idea tuntui olevan, että perkeleesti tuotetaan jotain, mutta mitään väliä ei ole mitä tuutista tulee ja miksi. Puhumattakaan siitä, että tuottava instituutio olisi jotenkin kiinnostunut siitä mihin fordistisen tehtaan tuotanto "loppusijoittuu", kuten termi seminaarissa kuului.

Helsingin yliopiston henkilöstöpäälikön määrittelyssä tutkijakoulutuksessa, siis palvelussuhteessa yliopistoon olevat lensivät myös huoletta pois tutkijoiden kategoriasta. Henkilöstöpäällikkö levitti puheellaan verraten vahvaa signaalia siitä, että väitöskirjaansa tekevät ihmisinä ja ammattilaisina ovat arvontonta kissankultaa. Lopputuote kelpaa kyllä, mutta siitä eteenpäin sä oot ihan mattinykäsmäisesti upyours. Kertakäyttökamaa, joka hetken palveltuaan voi mennä. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus, josta voi saada lopputuotteen hyödyt firmalle. Se on ihan fifty-sixty käykö sille ihmiselle huonosti.

Ongelmallinen tutkijanura. Pitääkö tutkijanura -käsite sisällään palkkatulon?

Tutkijanuran todellisuutta pohditaan tänään seminaarissa klo 14-18 Helsingin yliopistossa. Ohjelma tästä linkistä. Mukana paneelissa mm. Tieteentekijöiden liitto, Suomen Akatemia, OPM ja Sampo-konserni.

Kirjaus hallitusohjelmassa! Tutkijoiden sosiaaliturva ei tullut yllättäen, eikä pyytämättä!

(selaimista likipiten kaikki muut paitsi Intrenet Explorer näyttävät blogini tekstit ja oikean laidan linkit oikein. Suosittelenkin Firefox Mozillaa IE:n sijaan)

Vanhanen kakkosen hallitusohjelmaan on kirjattu s. 22, "Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään" ja s. 42-43 "Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä".

Tämä ei tullut "yllättäen, eikä pyytämättä". Tutkijoiden sosiaaliturvan hallitusohjelmaan kirjaamisen taustalla on pitkä ketju määrätietoista edunvalvontatyötä, sosiaali- ja työttömyysturva-asioiden haltuunottoa, kannanottoja, kanteluita, strategista ajattelua, lobbaamista, verkostoja, neuvotteluja, mediaesiintymisiä ja mielenosoituksia.

Kirjaus tarkoittaa siis tutkijoiden hyväksymistä "apurahasidonnaisen" sosiaaliturvan piiriin. Käytännössä siis eläkekertymää, sairaustilanteiden turvaa ja työttömyysturvaa. Kaiken järjen mukaan työhallinnon pelleily määrittelemällä tutkijat työttömyystilanteissa "omassa työssä työllistyviksi" loppuu tähän.

Vino hymy kasvoilla voi todeta: Kiitos maan hallitukselle siitä , että apurahatutkijat saavat mahdollisuuden livahtaa muun väestön joukkoon. On nimittäin kovasti ikävä olla sen järjestelmän ulkopuolella, mihin systeemi nojaa. Samalla huomautan, että apurahan verovapauden rajan nosto puuttuu kirjauksestanne. Hoitanette sen, sillä saattaa muuten olla perin lähellä perusturvaa tuo apurahan saajien ansioihin sidottu turva.

Se miten ja miksi Säätytalon pöydässä apurahansaajien asiat iskeytyivät hallituksen paperiin on siis pitkän prosessin tuote, jonka moottorina on toiminut Tieteentekijöiden liitto ja sen sosiaaliturvatyöryhmä. Hyvä yhteistyökumppani on TATUSOTU -verkosto. TTL:n Sotu ryhmässä ja Tatusotussa ihmiset toimivat bensalla. Kiitos myös loppumetrien hitaammin käynnistyneille diselkoneille. Ja taisipa koneeseen sekoittua prosessissa myös bensaa. Hyvä, että koneistollakin lopulta sytytti. Johan apurahan saajat ovat olleet vasta vuosikymmeniä vailla asiallista sosiaaliturvaa.

Ps. Arvoisa Suomen hallitus. Teoria on nyt kirjattu ohjelmaanne. Hopi hopi vaan käytännön toteutukseen. Bonuksena voitte lisäbudjetoida kaikkien - sanotaan nyt vaikka 1990-luvulta alkaen - apurahaa saaneiden eläkekertymän taannehtivasti suoraan valtiokonttorin tileille. Kiitos.

Ay-unelmia

Uusimmassa Palkkatyöläisessä on kirjoituksia ay-liikkeen unelmista, muun muassa Juha Siltala visioi:

"Ammattiyhdistysliikkeen suuri visio lähivuosikymmeninä on markkinatalouden pelastaminen monopolistiselta keskittymiseltä jakeluketjuja hallitseville oligarkeille ja estää työväki luisumasta uusfeodalistiseen riippuvuuteen joko aasialaisen tehtaan orjina tai Wal-Martin oikeudettomina osa-aikatyöläisinä".

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ja ne, joille walmartismi on vielä tuntematon suuruus, voivat valaista itseään teoksella Wal-Mart. Globalisaation kova ydin. Kirja-arvioni "Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus"on julkaistu Yhteiskuntapolitiikassa no 1/2007

Turvaverkko, palvelussuhde ja apuraha

Ihan selvyyden vuoksi. Vaikka selvitysmiehen tehtävänantoon on kirjattu erityisesti apurahatutkijan työttömyysturvan selvitys.

Niin. Työministeriön muotoilusta ei seuraa, että Tieteentekijöiden liiton fokus pysähtyisi apurahansaajiin. Tieteentekijöiden liiton agendalla ministerin tapaamisessa olivat, ja vakavuusjärjestyksessä; nyt esiintyvä palvelussuhteesta työttömäksi jäävien työttömyyturvan kiistäminen ja apurahansaajien työttömyysturvaoikeus. Ensimmäinen näistä on äärimmäisen vakava työelämän pelisääntöjen loukkaus. Toinen on muuttuvan työelämän selkeitä pelisääntöjä kaipaava seuraus.

Ensimmäisestä, palkansaajan työttömyysturvasta on olemassa sovittu järjestelmä, jota yksinkertaisesti kutsutaan laiksi. Tarkemmin. Työsuhdetta ja sen päättymisen seurauksia määrittävät työsopimuslaki (virkamieslaki) ja työttömyysturvalaki. Nyt työhallinto on ryhtynyt tulkitsemaan ohi lakien alan ja säätämistarkoituksen.

Oletan, että kaikille 30.3. valtioneuvoston kokoustilassa istuneille, niin työministerin tehtävää hoitavalle ministeri Tuula Haataiselle, avustajilleen ja työministeriön selvitysmiehelle kävi vallan selväksi, että kyse ei ole vain apurahansaajien työttömyysturvaongelmista, vaan ja erityisesti myös palkansaajista.

Olin tulkitsevinani tilanteesta myös sen, että ministeri asian nyt tietoonsa saatuaan ei vaan tyydy odottamaan, vaan puuttuu asiaan. Saatan olla väärässä, mutta mielestäni on kestämätöntä ajatella, että palkansaajaväestön edustajaksi asettunut puolue haluaisi palkansaajien työttömyysturvan kiistäjän maineen. TTL:n asiamies Tuuli Vänskän letkautusta mukaellen; "meiltä loppuu jäsenet, teiltä loppuu jäsenet". Työttömyyden kohtaavien tutkijoiden kannalta ongelma on tietenkin hyvinvointivaltion turvaverkon läpi valahtaminen. Tai tarkemmin. Hallinto tunkee ihmisen väkisin läpi silmukoiden. Minne tungetaan on epäselvää, mutta sen sijaan selvää on se, että lahjakkainkaan tutkija ei ole turvassa. Rahoitus voi katketa keltä tahansa.

Respect! Työministeriö asettanut selvitysmiehen!.

Tieteentekijöiden liiton edustuksemme tapasi eilen työministerin virkaa hoitavan ministeri Tuula Haataisen. Tapaamisessa osoitettiin puolin ja tosin tahtoa tunnistaa tutkijoiden työttömyysturvaongelmien syitä ja seurauksia. Nyt löytyi asian vakavuuden vaatimaa respectiä!

Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin on määrännyt lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen
selvitysmieheksi, jonka tehtävänä on selvittää työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä tieteellisen tutkimustoimintaa harjoittavien henkilöiden, erityisesti apurahatutkijoiden ja taiteilijoiden osalta.

Kartoituksen ja ehdotusten tulee valmistua 29.6.2007 mennessä.

Tehtäviä ovat
1. kartoittaa työttömyysturvalain soveltamiskäytäntöä, erityisesti työvoimatoimikuntien lausuntokäytäntöä ja sen yhtenäisyyttä
2. arvioida nykyisten soveltamisohjeiden riittävyys ja tarvittaessa tehdä ehdotus uusiksi ohjeiksi
3. arvioida lainsäädäntömuutoksen tarve ja mahdollisuudet

Selvitysmiehen tulee työnsä aikana kuulla tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa asian eri osapuolia.

Selvitysmies saa kaikilta työhallinnon yksiköiltä tarvitsemansa avun.

Hienoa kansliapäälikkö Wallin! Työhallinnon avun lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä antaa kaiken apunsa. Väsymättä. Kokemusta onkin karttunut ja ratkaisuehdotuskin on tarjolla.

Kiva, että tuuleen huutelusta tuli sittenkin debatti. Helsingin Sanomien tammikuisessa kirjoituksessa fokus oli apurahatutkijoina työskenneleiden työttömyysturvaongelmissa. Ne ratkaisemalla hallinto olisi selvinnyt jäähyllä. Vuodenvaihteen alusta peli on koventunut, kun työhallinto on toistuvasti kiistänyt myös työsuhteesta työttömäksi jäävien tutkijoiden työttömyysturvan. Jääkiekossa pelisääntöjen tämänkaltaisesta piittaamattomuudesta seuraisi pelikieltoja ja ottelurangaistuksia. Kenties elinikäisiä. Jään luottavaisena odottamaan selvitysmies Järvisen raporttia. Respect!

Kulttuurityöntekijöiden ja duunarien mixed

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto on järjestäytymässä SAK:hon. Hienoa! Suomen muusikothan ovat optimaalisen edunvalvonnan paikkansa ymmärtäneet jo aiemmin.

Seuraavaksi sitten liittosolidaarisuutta peliin. Satamat sulki ja vienti poseen, ellei järjestelmä ala ymmärtää katkonaisen uuden työn tekijöiden oikeuksia sosiaaliturvaan. Vastineeksi media-alan väki voi tehdä SAK:lle tulevissa taistoissa tasokkaita mainoksia. Kunhan kunnon palkasta sovitaan :)

Sisarkateudesta sisarsolidaarisuuteen

Juha Siltalan avaus Etelä-Saimaan verkkolehden haastattelussa osuu ytimeen. Naisalojen alipalkkaus ei ratkea keskinäisten rajojen, vaan yhteisen rintaman rakentelulla.

Siltalan mukaan palkkatyöläisten tuloerot ovat marginaalisia ja niistä riitely estää palkkoja nousemasta jatkossakin. "....Siltala uskoo, että julkisen alan hoiva- ja opetusammattilaiset taas voittaisivat lakon hyvin äkkiä, jos SAK:laisiin, STTK:laisiin ja AKAVA:laisiin liittoihin jakautuneet matalapalkkanaiset huomaisivat, että heidän matalapalkkaisuudessaan on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä.

- Nuo liitot on kuitenkin tuomittu tappiollisiin erillislakkoihin niin kauan kuin sisarkateus estää hankkimasta etuja toisille, Siltala ennustaa.

Saaattaa Siltala olla oikeassa ja kateuden kulkevan solidaarisen edunvalvonnan edellä. Yhteistä kaikille naisille, keskusjärjestöstä riippumatta kuitenkin on, että naisen euro on yhä vajaampi. SAK: laisten naisten ansiot ovat 77 prosenttia miesten ansioista. STTK:laisten naisten ansiot ovat 73 prosenttia ja akavalaisten naisten 72 prosenttia miesten ansioista. (Ks. Pajunen Pirjo, Pitkää, pätkää, silppua. SAK järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti, Oulu 2006) . Akavalaisilla naisilla ei siis mene lujaa keskusjärjestössään. Liekö siis keskusjärjestö kerrassaan väärä monellekin naisvaltaiselle korkeasti koulutetuille naisliitolle....

Selain ja linkit

Huom. Blogini sivut ja linkit näkyvät oikessa formaatissa mm. Mozillla Firefoxin selaimella. IE -selain hukkaa oikean reunan linkit.

Tutkijoiden ihmiskoe

Tiistain Iltalehdestä voi lukea kantani tutkijuuden ongelmista. Ks.http://www.iltalehti.fi/vaalit/200703125810219_vl.shtml

Sosiaaliturvalupaukset videolla

TATUSOTU -blogissa on kuunneltavissa videoklippeinä perjantain mielenosoituksen puheita, mm. ministeri Haataisen lupaukset eläke- ja sosiaaliturvan edistämisestä.

Äänekäs kansa - uutiskuva kertoo?

Eduskuntatalon portaat täyttyivät perjantaina 2.3. taiteilijoista ja tutkijoista. TATUSOTU:n aloitteellisuudesta lähtenyt mielenosoitus vaati apurahan saajille eläke- ja sosiaaliturvaa sekä työttömyysturvan aukottomuutta. Outi Alanko-Kahiluoto esitti mielenosoittajien vaatimukset.

Media oli paikalla sankoin joukoin. Hyvä niin. MTV3:n uutiskuvassa kamera kiersi pitkää ja sankkaa mielenosoittajien rivistöä pitkin portaita, yleiskuvassa näkyi valtava väkijoukko ja toimittaja haastatteli niin mielenosoittajaa kuin myös sosiaali- ja terveysministeriä. Mielenosoituksen sanoma tuli esille ja ministeri Haatainen lupasi ruudussa hoitaa ongelmat kuntoon. Erinomaista. STM:ssä muistettiin näin vaalien alla kaivaa esiin jo vuonna 2004 sosiaaliturvaa valmistelleen työryhmän jättämä esitys jatkovalmisteluun.

YLEn radiouutiset mainitsi nettisivuillaan mielenosoittajien määräksi 1500. Linja varmaan piti myös eetteriin ajetuissa lähetyksissä. Myös Helsingin Sanomien jutun kuvista välittyi tungos.

Mutta mitä näki YLE TV1:n pääutislähetyksen katsoja. Jostakin eduskuntatalon korkeuksista kourallisen ihmisiä haahuilemassa portailla. Valtaa ei näkynyt missään. Edes paikalla ollutta ulkoministeriä, tutkijaa ja poliittisen historian dosenttia Erkki Tuomiojaa ei hiffattu kuvata. Tuomioja vakuutti puheenvuorossaan, että hallituspohjasta riippumatta apurahansaajien sosiaaliturva kunnostetaan.

Ylen TV-ruudussa homma näytti perin tavalliselta suomalaiselta mielenosoitusyritelmältä, johon ei ollut tullut juuri kukaan. Ilmeisestä kuitenkin on, että se joka ei osunut paikalle mielenosoituksen aikana olivat kuitenkin YLE:n ulkokamerat. Tekstiosuudessa YLEkin tv:n uutislähetys pärjäsi. Uutistenlukija nosti esiin mielenosoittajien keskeisen vaatimuksen: tutkijat ja taiteilijat on otettava mukaan työttömyysturvan uuden ohjeistuksen valmisteluun.

Suomalaisilla mielenosoituksilla ei ole tapana olla riehakkaammasta päästä. Tässä oli taiteilijoiden voimin yritystä performanssiin. Seuraavaan häppeningiin vinkiksi tsekkien 1989 samettivallankumouksen aikainen perin tehokas joukkovoiman osoitus. Sankan joukon kilistellässä avainnippuja on soundi mahtava. Toivottavasti tätä kikkaa ei tarvitse kuitenkaan testata vuonna 2011 seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä, kun tutkijat ja taitelijat vaativat taas eläke- ja työttömyysturvaa.