IHMISBISNESTÄ VAI REILUA KAUPPAA?

YLE TV2 18.10.2010 Silminäkijässä Kahden työn loukussa on kyse osa-aikatyön teettämisestä - hillon ja reilujen työehtojen kohtaamisesta. Tai sanotaanko kohtaamattomuudesta..

"Osa-aikatyön lisääntymistä esimerkiksi kaupan alalla perustellaan pidentyneillä aukioloilla ja työvoiman kysynnän suurilla vaihteluilla. Joustavuus toteutuu sopimalla viikkotunnit vajaiksi, jolloin toimeentulon pakko tekee työntekijän hyppyherkäksi. Tuottavuus lisääntyy ja työntekijät tinkivät omista ja perheidensä tarpeista.

- Samaa työtä voisi tehdä yksi kokoaikaisena, mutta se halkaistaan kahtia. Silloin on kaksi, jotka tulevat huonosti toimeen työllään, sanoo SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta.

Työntekijä on muuttunut tuntisuunnittelussa käsipariksi. Aina valmiin käsiparin saa esimerkiksi työsopimuksella, jossa ennakkoon luvattu viikkotyömäärä on tasan nolla tuntia. Onko tämä reilua kauppaa, kysytään Silminnäkijässä."

toimittaja Jari Hakkarainen
tuottaja Hannele Valkeeniemi
tuotanto Yle Ajankohtaisjournalismi

KYSE ON KEKSELIÄÄSTÄ TAVASTA TYÖLLISTÄÄ HALVEMMALLA.

Porilaisen Uusi Aika -lehden uutinen 8.10.2010 Pätkätöiden käyttö ostopalveluyrityksissä tarkkaan tutkintaan

JHL::n puheenjohtaja "Santamäki-Vuori korosti Porissa myös sitä, että työn teettäminen on saatettava reilulle perustalle onpa kyse työsuhteesta tai siihen rinnastuvasta toimeksiantosuhteesta. Samaa mieltä oli seminaarin toinen puhuja, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta. Molemmat toivoivat, että työ- ja sosiaalilainsäädännön eriarvoistavia säännöksiä alettaisiin järjestelmällisesti kartoittaa ja korjata.
- Palkansaajista köyhiä on 3 prosenttia, työntekijäasemassa olevista 5 prosenttia, määräaikaisissa työsuhteissa olevista 10 prosenttia ja itsensä työllistäjistä 17 prosenttia. Itsensä työllistäjät ovat väliinputoajia, joiden aseman parantaminen on haaste ay-liikkeelle, Santamäki-Vuori tiivisti."

YKSIN SOVITTU TULEE KAAPISTA

Se on valmis! Tilata saa jo nyt Vastapainosta, sisällysluetteloon tästä.

Yksin sovittu
Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka (Vastapaino, 2010)
Toimittaneet
Suoranta Anu & Anttila Anu-Hanna

Tutkijat ja kokeneet työmarkkinatoimijat esittävät ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden järjestämisestä tilanteessa, jossa tulopoliittinen sopiminen on liukumassa menneisyyteen. Työmarkkinoiden osapuolet ovat ottaneet mittaa toisistaan viime vuosikymmenet globalisoituneessa ympäristössä. Tästä kamppailusta johtuvien, uudenlaisten työelämää ja sosiaaliturvaa koskevien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan paitsi tutkittua tietoa ja työelämän tietotaitoa, myös vankkaa tahtoa.

Millä keinoilla voitaisiin rakentaa yhdenvertainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä tässä tulopoliittisen sopimisen jälkeisessä tilanteessa? Kirjoittajat kartoittavat uudistuneita työn teettämisen ja tekemisen tapoja sekä määrittelevät uudelleen ammattiyhdistysliikkeen edustajien ja työnantajien vakiintuneita käytäntöjä.

Teoksen kirjoittajat:

Tuomo Alasoini, DI, VTT, sosiologian dosentti. Työskentelee Tekesissä teknologiajohtajana työelämän tutkimuksen ja kehittämisen tehtävissä. Kotoisin Karinaisista. Syntynyt vuonna 1958. ”Hyvä työ on hyvinvoinnin lähde.”

Anu-Hanna Anttila, VTT, sosiologian dosentti. Työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina (2009−2011) Turun yliopistossa. Kotoisin Karhulasta. Syntynyt vuonna 1965. ”Tutkijan velvollisuutena on olla heikomman puolella − ja uskaltaa sanoa se myös ääneen.”

Nikolas Elomaa, OTK. Työskentelee SAK:ssa edunvalvontajohtajana. Kotoisin Hyvinkäältä. Syntynyt vuonna 1968. ”It’s a long way to the top if you wanna rock’n’roll.”

Tapio Huttula, FT. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n puheenjohtajana (2005−2011). Kotoisin Alajärveltä. Syntynyt vuonna 1963. ”Ammattiliitto täyttää tehtäväänsä eli palvelee jäsentään vain, jos se uudistuu ja katsoo tulevaisuuteen.”

Raija Julkunen, YTT, dosentti, yhteiskuntapolitiikan lehtori emerita Jyväskylän yliopistossa. Syntynyt vuonna 1944 Varkaudessa tehtaan varjoon ja valoon. ”Kirjoittamalla maailma ymmärrettäväksi ja muutettavaksi.”

Kaija Kallinen, YTM. Työskennellyt SAK:ssa sosiaalipoliittisena asiantuntijana vuodesta 1980. Syntynyt vuonna 1950 Pohjaslahdella, joka nykyisin on osa Mänttä-Vilppulaa. ”Oikeudenmukaisiin ratkaisuihin tarvitaan tietoa, järkeä ja tunnetta.”

Pauli Kettunen, VTT, poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Syntynyt Säyneisen Losomäellä vuonna 1953. ”Että mitenkä? On hyvä kyseenalaistaa.”

Anne Kovalainen, KTT. Työskentelee akatemiaprofessorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Syntynyt vuonna 1960.

Lauri Lyly, SAK:n puheenjohtaja. Syntynyt vuonna 1953 Seinäjoella. ”Sopimisella Suomi on jatkossakin kilpailukykyinen”.

Tuire Santamäki-Vuori, KTT, kansantaloustieteen dosentti, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja. Kotoisin Hyvinkäältä. Syntynyt vuonna 1952. ”Hyvinvointipalvelujen tekijöiden, arjen ammattilaisten työ ansaitsee tulla paremmin näkyväksi ja arvostetuksi.”

Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n puheenjohtaja vuodesta 2002 alkaen. Kotoisin Helsingistä. Syntynyt vuonna 1960. ”Perusturvallisuus työssä, sen kaikissa merkityksissä, kuuluu jokaiselle.”

Anu Suoranta, VTT, hankekoordinaattori, SAK. Työskentelee Työelämän kehittämisen osastolla (2010−2012). Kotoisin Turusta. Syntynyt vuonna 1966. ”Ajantajuinen edunvalvonta tarvitsee yhteiskuntarelevanttien argumenttien rakentamiseen tutkijoita ja tutkimustietoa.”

ONKO KYSE PÄTKÄTYÖNTEKIJÖISTÄ?

Tekstini Onko kyse pätkätyöntekijöistä? on julkaistu TeMe:n Meteli 4/2010 -lehdessä

SAK:ssa pyörähti maaliskuussa 2010 käyntiin hanke ”Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään”. Hanke on kaksivuotinen.

Onko hankkeessa kyse pätkätyöntekijöistä? Vastaus on ei. Puhuminen pelkästään pätkätyöntekijöistä kaventaa fataalisti monella tavalla ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta tarttua työelämän perustavalaatuiseen muutokseen. Ensinnäkin puhunta pätkätyöntekijöistä suuntaa katseen akselin väärään päähän. Kun katse kohdistuu taudin uhreihin, pätkätyöntekijöihin, niin samalla samentuu katse taudin aiheuttajaan. Työtä teettää työn teettäjä, monimuotoisesti ja omine motiiveineen. Siksi jo hankkeen nimeen, ja toiminnan kohteeksi, on nostettu ”työn teettäminen reiluksi” ja ”pätkitty”. Toimilla on tekijänsä ja tahtonsa. Ne tunnistaen, niitä on myös mahdollista säännellä.

Työelämän ilmiöitä, ei voi rinnastaa luonnonvoimien myllerrykseen. Työelämänmuutokset ovat valintojen tulosta, eivät välttämättömyyksiä. Tätä yhteistä tahtoa, päämääriä ja yhteiskunnallisia toimintatapoja ovat SAK:n lisäksi hankkeessa rakentamassa viisi ammattiliittoa. Mukana ovat JHL, PAM, TeMe, PAU ja Muusikkojen liitto.

Toiseksi puhunta pätkätyöntekijöistä tuottaa ”meitä” ja ”niitä”. Puhunta myös yleensä johtaa käytännön toimiin. Puhunnalla on rakennettu - kenties tiedostamatta - työyhteiskunnan Berliinin muuria. Ammattiyhdistysliikkeen perustavin ehto on työntekijöiden keskinäisen kilpailun esto. Sitä on pitkään kutsuttu solidaarisuudeksi. Berliinin muurista ja sen kaatamisesta oppien SAK:n hankkeessa on lähdetty ylittämään pätkätyöhön liitettyä ajattelua, että pätkätyöntekijyys tai sen kaveri vakituinen työntekijä olisivat geneettisiä ominaisuuksia. Kukaan ei kuitenkaan synny pätkätyöntekijäksi. Muuttuvassa työn teettämisen maailmassa kuka tahansa voi seuraavassa hetkessä löytää työnsä ja sitä myöden elämänsä pätkittynä. Hankkeen kovaa ydintä on, että pätkätyössä kyseessä ei ylipäätään ole ihmiseen, vaan työn järjestämiseen ja työmarkkinamekanismeihin ja työn hinnoitteluun liittyvä ominaisuus.

Kolmanneksi puhe pätkästä osuu vain murto-osaan työn teettämisen moninaistuneesta pelikentästä. Pätkä viittaa ensisijaisesti määräaikaiseen työn teettämiseen. Se kuitenkin on vaan osa peliä. Kentällä on enenevässä määrin osa-aikaisesti työtään tekeviä, itsensä työllistäviä, toiminimiä, ammatinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.

Hankkeessa painotutaan vahvasti siihen, että itsensä työllistämistä näyttää nyt tunnistuvan kaikkialta. Työsuhteet pakenevat tai niiden velvoitteista paetaan paitsi julkisella, niin myös yksityisellä sektorilla. Kulttuurialoilta tuttu ilmiö levittäytyy läpi työmarkkinakentän. Mm. lähimarketeissa työllä on monet kasvot, sillä yksi myy lakritsia toiminimellä, toinen hyllyttää vaippoja teollisuuden provisiopalkkiolla, kolmas myy kosmetiikkaa konsulenttina, joku merkkivaatteita toiminimellä ja seuraava luontaistuotteita myynninedistäjänä. Merkittävä osa saman katon alla työskentelevistä voidaan lukea ns. bulk- yrittäjyyteen, joka kaiken järjen mukaan olisi pakotettava "yrittäjyyshuumasta" takaisin työsuhteeseen. Edunvalvonnan kulmasta oleellista on tunnistaa, että työ- tai edes työpaikka ei tyhjenny siihen miltä näyttää.

Mistä SAK -hankkeessa sitten on kysymys? Päämäärän kautta ilmaistuna. Hankkeessa pyritään rakentamaan työyhteiskunnan tahto ja tila, jossa ihmiset ovat työn teettämisen muodosta riippumatta yhdenvertaisia lain ja sopimusten edessä. Tämän tahdon toteuttamiseen SAK:n puheenjohtajansa Lauri Lylyn esittämänä ajaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelmaa”. Ohjelmalla ratkotaan kokonaisvaltaisesti työn teettämisen muutoksesta johtuvia eriarvoisuuksia.

Anu Suoranta, hankekoordinaattori
Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään, SAK

Ps. Pätkätyöntekijä on työmarkkina-asema, pätkätyöläinen taas luokka-asema. Pätkätyön teettämisessä on kyse perin luokattomasta menosta, jossa koulutuksella ei ole väliä.

MOTIIVI JA DEMARI PÄTKIMISESTÄ

Pätkitystä työstä ja sen edunvalvontavaikutuksista Motiivi no 8/2010 Haloo! palstalla otsikolla "Kuinka pätkätyöntekijä ruskettuisi, Anu Suoranta?" ja Demarin 26.8.2010 haastattelussa "Pätkätyö halutaan mukaan yhteiseen edunvalvontaan".

LAKKO-OIKEUS JA MAHDOLLISUUS

Marjo Ylhäisen terävä tulokulma totuttujen työmarkkinamekanismien toimivuuteen. Ks. Helsingin Sanomien 16.8.2010 vieraskynä Lakko-oikeus ei lohduta pätkätyöläistä

Työläisten sijaan puhuisin kyllä työntekijöistä siitä yksinkertaisesta syystä, että työntekijä on työmarkkina-asema ja työläinen on luokka-asema. Ja pätkätyön teettäminen on kyllä perin luokatonta menoa..

PITKÄNSILLAN TUOLLA PUOLEN...

Helsingin Sanomissa julkaistu Veli-Pekka Leppäsen arvio Askeleita Pitkälläsillalla kirjastamme Pitkänsillan tuolla puolen. Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Toim. Maria Lähteenmäki ja Anu Suoranta. 2010.

"Kirjassa kysytään ja kyseenalaistetaan (omiakin) paradigmoja. Se vaatii rohkeaa mieltä."

"Historian ja työväenluokan "liitto" purkautui 20-30 vuotta sitten. Työväenliike menetti agentin asemansa menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, kuten Pauli Kettunen osoittaa.

Se tappoi edistysuskon ja vapautti työväentutkimuksen. Tapio Bergholm pohtii työmarkkinahistorioita, samoin kuin omaakin väyläänsä "poliittisen logiikan" ja "ay-logiikan" ristiaalloissa. Suoraan - ja reilusti - hän kommentoi myös kollegoiden lähtökohtia."

Kirjaa voi ostaa Työväen Arkistosta

EI TUTKIMUSTA ILMAN VAIKUTUSTA

Janne Hernesniemen tekemään KU:n 6.8.2010 juttuun kuvaa klikaten.

"Yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voi rinnastaa luonnonvoiminen myllerrykseen. Muutokset työelämässä ovat nekin valintojen tulosta, ei välttämättömyyksiä, Suoranta tiivistää."

THINK TANKKIA

Olen haastateltavana 6.8.2010 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (printtilehti) otiskolla "Ei tutkimusta ilman vaikutusta".

"Ammattiyhdistysliike ottaisi merkittävän yhteiskunnallisen tilan haltuunsa, jos se yhtäältä itse panostaisi tutkimukseen ja toisaalta tekisi yhä voimakkaampaa yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kanssa.

Konkreettinen askel työelämä(keskustelun) haltuunottoon olisi ryhtyä rakentamaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistä ajatuspajaa."

Kuva: Anniina Säilynoja

TUTKIJA SUORANTA KIITTÄÄ

Anu kiittää Helsingin Yhteiskunnallista Opistoa sen myöntämästä yhteiskunnallisen tietoisuuden edistämisen tunnustuspalkinnosta.

"Suorannan esittämän vertauskuvan mukaan ”on järjetöntä tehdä sellaista ilmastotutkimusta, jonka päämääränä ei ole vaikuttaa ilmaston lämpenemisen estämiseen. Vastaavasti on järjetöntä tehdä työelämätutkimusta, jollei päämääränä ole rakentaa hyvää työelämää.”"

ONKO KYSEESSÄ PELKKÄ TUIJOTUS!

Vaaditaanko työpaikan säilyttämiseksi suorittavan ruumiin lisäksi myös mieleltä nöyrää, ripeää ja työnantajamyönteistä liikettä? Ks. SAK:n Uusi kulma -blogissa kirjoitukseni "Halutaan palvelukseen nöyrä mieli".

PÄTKITYN JA HALKAISTUN TYÖN TEETTÄMINEN

Pätkityn ja halkaistun työn teettäminen läpäisee työmarkkinakentän. Tosin kun voisi julkisesta puheesta luulla. Kyse ei ole työn tekijöiden geneettisestä ominaisuudesta. Kukaan ei synny pätkä- eikä osa-aikatyöntekijäksi, vaan kyse on työn teettämisen muuttuneesta tavasta.

Pätkinnästä ja halkomisesta äänessä KU:n jutussa PAM:lainen Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis ja Tieteentekijöiden liiton/JUKO:n Tampereen yliopiston pääluottamusmies Sinikka Torkkola.Ks. Pätkätyö ja matala palkka yhdistää yli keskusjärjestörajojen

SANOO, MUKAAN, HUOMAUTTAA, MIELESTÄ, PITÄÄ HUOLESTUTTAVANA...

Uutisointeja työn teettämisen muuttuneista tavoista ja mitä siitä seuraa..

YLE uutiset"

Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.
- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta."

YLE uutiset

"Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hankekoordinaattori, työelämän tutkija Anu Suoranta uskoo työnantajien vihdoin ymmärtäneen vakituisen työvoiman palkkaamisen hyödyt.
- Jos työnantaja ei sitoudu työntekijään, myöskään työntekijä si sitoudu työnantajaan. Tämä vähentää työn tuottavuutta, Suoranta sanoo.
Suomalaiset työmarkkinat ovat Suorannan mukaan kuitenkin jakautumassa vahvasti kahtia.
- Työnantajat pitävät kiinni ydintyövoimasta ja tulevat palkitsemaan sitä. Samalla on ikävä kyllä syntymässä toiset työmarkkinat, jota voi kutsua vaikka halvennetuksi työksi ja halpatyömarkkinoiksi. On sen tyyppisiä ilmiöitä, että ihmisiä vaihdetaan vaihtotavarana.
SAK:n Suoranta huomauttaa, että tilastointi ei tavoita nykyistä työn tekemisen kirjoa.
- Esimerkiksi kaupan alalla teetetään 30-tuntista työviikkoa, ja se tilastoituu kokoaikaiseksi. Lisäksi on uusia työn teettämisen tapoja, joita ei tilastoida yhteiskunnassa oikein laisinkaan.
Esimerkki tästä ovat ns. itsensä työllistäjät. Itsensä työllistäjä on esimerkiksi siivooja, jolta vaikkapa kunta ostaa rakennuksen siivouksen toimeksiantona."

Global Finland

"Maailman muuttuminen vaatii uutta ajattelua myös ammattiyhdistysliikkeeltä. Suorannan mielestä yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista kysymyksistä koskee globaalia solidaarisuutta: ”On pystyttävä irrottautumaan nationalismista ja laajennettava ajattelua – kenestä puhumme, kun puhumme meidän eduistamme?”

Kansan Uutiset

"SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta piti huolestuttavana Suomeen pesiytynyttä tapaa lisätä keinotekoisesti yrittäjyyttä. Kun ei ole muuta vaihtoehtoa työllistyä, ihminen ryhtyy yrittäjäksi ”vapaaehtoisesti” tai sitten pakotettuna.

Syntynyt ilmiö kaipaa lainsäädännöllistä selkeyttämistä varsinkin yrittäjäksi ryhtyneen sosiaaliturvan osalta.
– Suomessa ollaan joko palkansaajia tai yrittäjiä, mutta siihen väliin putoaa enenevässä määrin ihmisiä. Heitä arvioidaan olevan jo 170 000."

YLE uutiset

"Suoranta painottaa, että työntekijälle pitäisi kertyä 2,5 päivää lomaa kuukaudessa heti työsuhteen alusta alkaen. Pätkätyöläiset, osa- tai määräaikaiset ja muut epätyypillisissä työsuhteissa saavat usein vuosi toisensa jälkeen vähemmän lomaa kuin vakituiset työtoverinsa.
- Pidemmän lomaoikeuden sitominen jatkuvaan työsuhteeseen on käytännössä työelämän yhdenvertaisuuden vastaista, Suoranta huomauttaa."

Kansan Uutiset

"Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta. SAK:n pätkätyöhankkeen koordinaattorin Anu Suorannan mukaan naisista yli kolmannes työskentelee muussa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Kyse ei siis enää ole mistään epätyypillisyydestä, vaan pysyvästä elämäntilanteesta."

HEI ME PÄVATAAN!

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä politiikkaohjelmaa, jolla saataisiin kokonaisvaltaisesti ratkottua pätkä- ja silpputyön teettämisestä johtuvia ongelmia. ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelman” tavoitteena pitäisi hänen mukaansa olla työn teettämisen muodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Koko tiedote tästä

Ja osana kokonaisutta. Pitkä vuosiloma kaikille!

Loman ansaintajärjestelmä olisi aika päivittää vastaamaan nykyajan työelämän rakenteita, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta katsoo. Nykyisellään vuosilomalaki suosii vakituisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat lomaa 30 päivää vuodessa. Alle vuoden työsuhteessa lomakertymä on korkeintaan 24 päivää. Koko tiedote tästä.

PÄTKITYSTÄ ELÄMÄSTÄ PORISSA

Porin Suomi Areenassa keskustellaan työelämän pätkinnästä ainakin näillä lavoilla. Tiistaina YK:n naisten oikeuksien peruskirja - 30 vuotta Suomen sitoutumisesta ja Tulevaisuuden työstä. Keskiviikkona debatin otsikkona on Työelämän silppuuntuminen.

IHAN SAMA VAKKARI VAI MUU..

Kirjoitan SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogissa: Kaikille 2,5 päivää vuosilomakertymää heti!

"Työelämän sääntely ja oikeudet, kuten pitkä yhtäjaksoinen loma, on rakennettu olosuhteisiin, jolloin työntekijöitä palkittiin sitoutumisesta yhteen työnantajaan. Työsuhteen jatkuvuuden perspektiivin kadottua pätkittyjen töiden myötä, voi pidemmän lomaoikeuden sitomisen jatkuvaan työsuhteeseen tulkita olevan yksikertaisesti työelämän yhdenvertaisuuden vastaista".

SYKSY JA TYÖELÄMÄ TAMPEREELLA

Marraskuussa 2010 järjestetään Työelämän tutkimuspäivät Tampereella. Päivillä kokoontuu monitieteinen työryhmä Työn teettämisen muuttuvat tavat 2010-luvulla.

Työryhmän vetäjinä toimivat VTT Anu Suoranta (SAK) ja VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus). Ryhmää täydentää pätkätyötutkijoiden verkostosta VTM Liisa Lähteenmäki (Turun Yliopisto).

Työryhmän kuvaus tästä linkistä.

Tavoittelemme työryhmän osallistujiksi tutkijoita yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista, ammattiyhdistysliikkeestä ja ministeriöistä. Tervetuloa!

TYÖ, SUKUPUOLI JA KESÄ!

Kasvattajaseurani THPTS:n kesäseminaari Työ ja sukupuoli

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään 23.-24.8.2010 Kiljavanrannassa Nurmijärvellä.

Ohjelma:

Maanantai 23.8.2010

10.00-10.15 Puheenjohtaja, VTT Matti Hannikainen: Seminaarin avaus

10.15-11.30 Dosentti, erikoistutkija Tapio Bergholm (SAK): Suosivatko Suomen palkkatyöyhteiskunnan rakennemuutokset naisia?
Kommenttipuheenvuoro: VTT Matti Hannikainen + keskustelua

11.30-12.10 FT Jarmo Peltola (historia, Tampereen yliopisto):
Teollisuustyö, työttömyys ja sukupuoli. Teollisuuskaupunki Tampere 1930-luvun laman aikana

12.10-13.15 Lounas

13.15-13.55 FM Ritva Savtschenko (historia, Helsingin yliopisto):
Naiset lakkoliikkeessä 1970-luvulla

13.55-14.35 FM Tytti Steel (kansatiede, Helsingin yliopisto): Naisia satamatyössä

14.35-15.00 Kahvi

15.00-15.40 FM Jussi Turtiainen (historia, Helsingin yliopisto):
Metallimiesten ammattikulttuuri vuosina 1946-1969

15.40-16.20 FM, YTM Elina Kiviranta (sosiaalitutkimus, naistutkimus, Tampereen yliopisto): Palvelutyötä köyhyysrajalla. Kestävät työkäytännöt siivoustyössä

16.30-17.30 Paneelikeskustelu: Miten erilaiset tutkimusaineistot tavoittavat sukupuolen? Keskustelijoina FT Jarmo Peltola, VTT Anu Suoranta, PhD Sakari Saaritsa, dosentti Marjaliisa Hentilä ja VTT Matti Hannikainen.

18.00- Sauna & iltapala


Tiistai 24.8.2010

7.00-9.00 Aamiainen

9.00-9. 40 FM, tutkija Mari Kupiainen (Työterveyslaitos): Näkymätön, häivytetty, olemassa oleva - sukupuolen määrittely sukupuolijakaumaltaan erilaisissa organisaatioissa

9.40-10.20 VTM Kirsi Eräranta (sosiologia, Helsingin yliopisto): Työn ja perheen yhteensovittaminen työmarkkinapolitiikan ja työelämän kehittämisen kohteena


10.20-10.30 Tauko

10.30-11.30 FT Tiina Suopajärvi (kulttuuriantropologia, Oulun
yliopisto): Lasikattoja ja labyrinttejä - sukupuolistunut metsäammattilaisuus. Keskustelua.

11.30-12.30 Lounas

12.30-13.10 VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus): Sukupuoli ja pätkätyö

13.10-13.50 YTM, FM Satu Ojala (sosiaalitutkimus, Tampereen yliopisto) ja Ari Hautaniemi (Lahden ammattikorkeakoulu): Tietotyöntekijöiden asema työmarkkinoilla

13.50-14.30 Loppukeskustelu & kahvi

Osallistumismaksu koko seminaariin on 90 euroa ja päiväosallistumismaksu 50 euroa, molemmat päivät ilman yöpymistä 75 euroa. Perustutkinto-opiskelijat puoleen hintaan. Esiintyjille seminaari on maksuton. Yöpyminen on kahden hengen huoneissa.
Ilmoittautuminen viimeistään 13.8.2010 sihteeri Andreas McKeough'lle, (mckeough@mappi.helsinki.fi, 050 367 9801). Ilmoita oletko seminaarissa molemmat päivät vai vain jommankumman ja yövytkö Kiljavalla. Kerro myös, jos sinulla on erikoisruokavalio!

Lisätietoja: Puheenjohtaja Matti Hannikainen (matti.hannikainen@helsinki.fi, 050-3393824) ja Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen@jyu.fi).

SUORAAN SANOEN

Toimihenkilöunionin pj. Antti Rinteen esitys työmarkkinoiden, sopimusyhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan tilanteesta. Suoraan sanominen pelittää 22 minuutin kohdalta tästä linkistä

PÄVAUKSESTA POTKUA

Kasvattajaliittoni Tieteentekijöiden liiton Acatiimi -lehdessä on julkaistu Tapio Rissasen tekemä artikkeli Pävauksesta potkua edunvalvontaan.

"Pävauksen edunvalvonnan työkaluksi kehittänyt Suoranta näkee pätkätyön vaikutusten arvioinnin uutena työelämän laadun kehittämisen välineenä.

– Pävauksen kautta ilmiöt tunnistuvat ja sen jälkeen on tehtävä korjaavat toimenpiteet. Pävaus ei ole mikään ihmelääke, mutta se on oiva väline saada asiat agendalle.

Tämä vaatii etenkin ammattiliittojen aktivoitumista nostaa pätkätyö ja siihen liittyvät ongelmat neuvottelujen kohteeksi. Monella työalalla kysymys on pohjimmiltaan siitä, onko ay-liike ydintyövoiman liike vai myös puskuriksi työnnetyn työvoiman liike. Tieteentekijöiden kohdalla pätkätöiden tarkastelu pitäisi ilman muuta olla keskiössä, koska valtaosa jäsenistöstä kuitenkin tekee niitä."

PÄTKÄTYÖSSÄ OPAS

TJS Opintokeskus on julkaissut Sikke Leinikin tekemän Pätkätyöoppaan.

"Pätkätöitä tekeville ja heidän työpanostaan ostaville on julkaistu uusi opas. "Pätkätyössä! Selviytymisen opas" tarjoaa keinoja helpottaa pätkätöitä tekevän jaksamista, urahallintaa ja työyhteisöjen toimintaa. Kirjassa käsitellään myös pätkätyön verotusta sekä pätkätyöläisen perehdyttämistä eri osapuolten kannalta."

Koko lehdistötiedote tästä

UUSI KULMA! SAK:N TUTKIMUSTIIMIN BLOGI AVATTU

SAK:n tutkimustiimin blogi Uusi kulma näki tänään päivävalon.

Tervetuloa Juhan vetokulman, Anun suorakulman, Even rajakulman, Linnean tutkivan basistin, Tapion ajan voiman, Tarjan tehokulman, Tytin tilastokulman ja Christinan tietokulman lukijaksi ja keskustelijaksi.

YKSIN SOVITTU?

Työmarkkinalogiikka on villissä pyörteessä. Tekeillä on keskustelukirja, joka tulee Vastapainon kustantamana tuutista lokakuussa 2010.

Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka. Vastapaino, 2010.
Anu Suoranta & Anu-Hanna Anttila (toim.):

Yksin sovittu -teos esittelee ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden järjestämiseen. Kirjassa pohditaan tutkijoiden ja työmarkkinatoimijoiden voimin, miten tämä onnistuu tilanteessa, jossa työnantajapuoli pyrkii yksipuolisesti irtautumaan (kolmikantaisista) neuvottelusuhteista ja sanelemaan ehdot paikallisesti ja tapauskohtaisesti. Puheenvuorojen tarkoituksen on ottaa otetta, muodostaa agendaa ja haastaa työmarkkinatoimijoita, ennen muuta ammattiyhdistysliikkeen ajattelu- ja toimintatapoja työn teettämisen ja tekemisen muuttuneella kentällä.

Yksin sovittu -teoksen kirjoittajat ovat: dosentti Tuomo Alasoini, dosentti Anu-Hanna Anttila, edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, puheenjohtaja Tapio Huttula, dosentti Raija Julkunen, eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, professori Pauli Kettunen, professori Anne Kovalainen, puheenjohtaja Lauri Lyly, professori Kevät Nousiainen, puheenjohtaja Ann Selin, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ja VTT Anu Suoranta. Kirja on suunnattu työmarkkinatoimijoille sekä työmarkkina-, sosiaaliturva-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotutkijoille.

Mainittakoon, että Yksin sovittu kirja on Anttila-Suoranta produktiossa trilogian kolmas osa. Aiemmat tuotokset ovat Ammattia oppimassa eli A&O 2001, Pärjäämisen ajat - horjuvat työt (PA) 2007.

TUIRE SANTAMÄKI-VUORI: TYÖN TEETTÄMISTAPOJEN MUUTOS LÄPÄISEE TYÖMARKKINAT

SAK:n valtuuston pj. Tuire Santamäki-Vuori SAK:n valtuuston avajaispuheessa 20.5.2010

Ay-liike epävakaita töitä tekevien asialle

Työvoiman käyttö- ja hankintatavat muuttuvat. On pätkä-, silppu- ja vuokratyötä, on itsensä työllistämistä yrittäjänä tai vain työkorvauksen saajana - eri työn tekemisen tapoja peräkkäin tai rinnakkain. Tämä suunta näyttää olevan vain vahvistumassa. Monet tahot ovat pontevasti tuomassa Suomeen niin sanotun yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia. Isossa-Britanniassa se on merkinnyt julkisen sektorin työntekijöiden liukumista itsensä työllistäjiksi, joilta julkinen sektori sitoutuu hankkimaan palveluja muutaman vuoden määräajan. Työn teettämistapojen muutos läpäisee koko työmarkkinat.

Ay-liikkeen saavutukset työntekijöiden turvaksi eivät tarjoa enää riittävää eivätkä tasapuolista suojaa kaikkein epävakaimmassa asemassa työtään tekeville ihmisille. Sääntely, työelämän oikeudet ja sosiaaliturva on rakennettu toisenlaisiin olosuhteisiin. Työn tekemisen vähimmäisehtojen turvaaminen ja yhdenvertainen kohtelu on ulotettava myös palkkatyön harmaille reunoille ja siitä ulos - itsensä työllistämiseen. Uudistuvana liikkeenä meidän on mukautettava edunvalvonnan sisältöä ja piiriä niin, että kykenemme yhdessä löytämään ratkaisuja uusiin haasteisiin. SAK onkin yhdessä JHL:n, PAMin ja muutaman muun pienemmän ammattiliiton kanssa käynnistänyt hankkeen "Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään" koordinaattorinaan VTT Anu Suoranta.

Hanke tarjoaa työlle asiantuntemusta sekä alustan innostavalle yhteiselle pohdinnalle ja verkottumiselle. Korjaavien toimenpiteiden taustaksi on kartoitettava lakien ja työehtosopimusten puutteet ja tehtävä ne näkyviksi. Yhtä lailla kuin lakien ja työehtosopimusten sukupuolivaikutuksia on määrä arvioida (suvaus), vastaavaa arviota on käynnistettävä siitä, miten normit tunnistavat ja kohtelevat erilaisia työn suorittajia. Tässä meillä ay-liikkeenä on yhteisen tekemisen paikka sekä sopimuksia tekevinä järjestöinä että yhteiskuntavaikuttajina.

Koko puhe tästä

LYYTIUUTISOINTI

Uutisointeja Vuoden Lyyti palkinnosta.

YLE http://www.blogger.com/img/blank.gifyöelämätutkija sai tunnustuksen tasa-arvotyöstä
SAK SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta palkittiin vuoden Lyytinä,
Vastapaino VUODEN LYYTI ANU SUORANNALLE ,
Kansan Uutiset Anu Suoranta on Vuoden Lyyti,
Naisasialiitto Unioni Vuoden Lyyti Anu Suorannalle
Tasa-arvoklinikka Vuoden Lyyti Anu Suorannalle
Tasa-arvotiedon keskus Minna.fi Palkintoja tasa-arvon edistäjille
Tulva Huomio pätkätyöläisiin

VUODEN LYYTI -PALKINTO

Naisunioni 23.5.2010
Vuoden Lyyti Anu Suorannalle

Julkaisuvapaa 23.5.2010

Naisasialiitto Unioni ry nimitti Lyydian päivänä 23.5.2010 Vuoden Lyytiksi VTT Anu Suorannan, joka on väsymättömästi puolustanut epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien oikeuksia ja kehittänyt ratkaisumalleja sääntelyn, työelämän oikeuksien ja sosiaaliturvan yhdenvertaistamiseksi. Lyyti-arvonimi myönnetään vuosittain tunnustukseksi ansiokkaasta tasa-arvotyöstä.

Tutkija Anu Suoranta on toiminut Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtajana sekä tehnyt pitkäjänteistä yhteiskuntapoliittista vaikuttamista mm. apurahalla työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan parantamiseksi. Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan takaava laki astui voimaan vuoden 2009 alusta.

2000-luvulla moninaistuneet ´epätyypillisen´ työn teettämisen tavat ovat vakiintuneet osaksi työmarkkinoita. Määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö kasaantuvat erityisesti naisille ja niillä on pitkäaikaisia, vahingollisia vaikutuksia naisten taloudelliseen asemaan. Työn teettämisen tapa pätkittäin tai vajaana läpäisee työmarkkinakentän kaupan myyjästä tutkijaan. Suoranta on esittänyt pätkätyön vaikutusten arvioinnin - "pävauksen" - käyttöönottoa työehtosopimuksissa sekä työ- ja sosiaalilainsäädännössä. Yhtä lailla kuin lakien sukupuolivaikutuksia on määrä arvioida (suvaus), vastaava arviointi on käynnistettävä siitä, miten normit tunnistavat ja kohtelevat erilaisia työn suorittajia.

Suoranta on väitöskirjassaan (Halvennettu työ, Vastapaino 2009) tuonut esille, että epävarmat työsuhteet eivät ole sattumaa, eivätkä edes uusi ilmiö. Työn pätkiminen on seurausta työnantajapoliittisista valinnoista. Palkkatyö ei aina ole toimeentulon synonyymi, vaan säännöllisen epäsäännöllisesti teetetty työ tuottaa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta. Koska naiset edelleen kantavat pääasiallisen vastuun hoivatyöstä ja erityisesti pienten lasten kotona hoitamisen aiheuttamat taloudelliset menetykset kasaantuvat heille, silpputyö ja siihen usein liittyvä heikko sosiaaliturva on erityisen sukupuolittunut ongelma. Työn teettäminen pätkittäin johtaa yhä useammin tilanteisiin, jossa lapsen saannin jälkeen työmarkkinoille palaavilla äideillä ei ole työsuhdetta johon palata. Vuonna 2007 paluutyösuhde puuttui yli puolelta vanhempainrahaa saavista ja yli puolelta kotihoidontukea saavista.

Naisasialiitto Unioni nimittää Vuoden Lyytin Unionin edesmenneen aktiivin ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pitkäaikaisen pääsihteerin Eeva-Liisa Tuomisen eli Lyytin muistoksi. Arvonimen saaja palkitaan kuvanveistäjä Virpi Kannon veistoksella Naisasialiitto Unionin perinteisissä Hattujuhlissa Villa Salinissa Lauttasaaressa kesäkuun alussa. Lyyti nimettiin nyt kahdennentoista kerran.

Tällä hetkellä VTT Anu Suoranta työskentelee hankekoordinaattorina Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa määräaikaisessa työsuhteessa hankkeessa "Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään".

Lisätietoja:

Johanna Pakkanen, vs. pääsihteeri , p. 09 643 158, gsm. 040 773 9632 , paasihteeri@naisunioni.fi

Anu Suoranta, p. 040-1809 110 anu.suoranta@sak.fi (to-pe 20.-21.5 tavoittaa parhaiten jättämällä s-postiin soittopyynnön)

Lisätietoa naisten vanhempainvapailta työelämään paluun esteistä, ks. myös: Haataja Anita, selvitys vähimmäismääräisen vanhempainrahan kehityksestä sekä työsuhteen yleisyydestä vanhempainrahan ja kotihoidontuensaajilla, Kela 2008

SOVITAANKO VAI MÄÄRÄTÄÄNKÖ? VOIMA FIFI AUDIO FÖRBOMIN PUHEOHJELMA RAUHATTOMASTA TYÖSTÄ

Voima fifi audio Förbomin puheohjelma: Lakkomeininkiä! (eli rauhaton työ) kuunneltavissa tästä linkistä Studiossa Fazerin tehtaan luottamusmies Anne Wassholm ja SAK:n hankekoordinaattori, työelämän tutkija Anu Suoranta.

TYÖN HALVENTAMINEN JA TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Näinä tes-shoppailun ja työn halventamisen hetkinä. Lue halpakaupan työvoiman logiikasta linkin Wal Mart kirja-arvosteluni (Yhteiskuntapolitiikka) Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus. Wal Martin tilalle voi mielikuvitella esim Helsingin Bussiliikenne OY:n, erilaisia elintarvikefirmoja, kaupan alan työnantajia jne.

Työn, maahanmuuton ja integraation keskusteluihin puolestaan vauhtia voi hakea kirja-arvostelustani (Yhteiskuntapolitiikka) Kansankotiin maastoutuneet

ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT TURVAAN

Suomen sosiaalifoorumissa SAK järjestää seminaarin itsensä työllistäjistä

Saturday, 24 April 2010
14:00 - 15:45
Suomen sosiaalifoorumi, Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis
Dagmarinkatu 3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n järjestämässä seminaarissa Kampaaja, kirvesmies, kuorma-autonkuljettaja, kuvataiteilija, kodinhoitaja –Muuttumaton työ, muuttuuko turva? keskustellaan itsensä työllistämisestä.

Keskustelijoina:
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto
Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen
JHL:n lakimies Tuuli Vänskä

Tilaisuuden juontaa SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta.

Yhä useampi tekee työtä muussa kuin työsuhteessa. Monilla on työ- ja toimeksiantosuhteita, sekä itsensä työllistämistä. Itsensä työllistäjä kantaa markkinariskit suoraan ilman, että riskin vastapainona olisi aitoa mahdollisuutta yrittäjän voittoon. Työajat venyvät, mutta keskiansiot saattavat jäädä palkkatyötä pienemmäksi.

Yksin neuvotellessaan ihmiset alihinnoittelevat työtään. He kantavat itse taloudelliset menetykset. Alihinnoittelu ja palkkatyösuhteista heikompi sosiaaliturva vaikuttavat koko alan työpaikkoihin ja työehtoihin.

Seminaarissa pohditaan miten työn teettämisen ja työn hankinnan muuttuvat tavat haastavat laajentamaan edunvalvonnan ja sosiaaliturvan piiriä ja miten taataan työtä tekevien vähimmäisehtojen yhdenvertainen sääntely työn tekemisen tavasta riippumatta.

MERKITYKSELLISEKSI TULLEET KÄYTÄNNÖT OULUSSA

Pidän Oulun kaupunginkirjastossa (järj. Oulun yliopisto) tiistaina 6.4.2010 klo 18-20 esitelmän Halvennettu työ - jousto, pätkätyö ja sukupuoli.

Esitelmän ideana on osoittaa, että analogioilla argumentointi – perspektiiviä laajentavat sammakonloikat aikakausista toiseen – rikkovat lähtökohtaisen ajattelun historian jatkuvasta kehityksestä. Perspektiiviä laajentavien analogioiden käytön kaikkein todennäköisin uhri on käsitys uudesta. (Ks. John Tosh, In defence of applied history, 2006). Tuhannen taalan kysymys on. Mitä tästä seuraa työelämän käytännöille, ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnalle, työ- ja sosiaalilainsäädännölle?

PÄTKÄTYÖNTEKIJÖILLÄ TAHMEAA

JHL:n pj. Tuire Santamäki Vuori arvioi uusimmassa Motiivi -lehdessä sopimuskierrosta mm. seuraavasti:

Pettymystä puheenjohtaja on kokenut myös pätkätyöntekijöitä koskevissa kysymyksissä. Eteneminen on ollut vähintäänkin tahmeata.

– Pätkätyöntekijöiden palvelusuhteiden ehtoja on parannettava tai sitten olisi tehokkaammin päästävä puuttumaan perusteettomiin määräaikaisuuksiin.

Lääkkeeksi pätkätyöntekijöiden työehtojen parantamiseen Santamäki-Vuori tarjoaa paineita politiikkojen suuntaan jo ensi neuvottelukierroksella.

– Työnantajapuolen taustalla vaikuttavat poliitikot. Myös työntekijäosapuolten on luotava paineita voimakkaammin politiikkojen suuntaan, jotta se tahtotila, jonka eduskunta on säätänyt työsopimuslakia tehdessään, toteutuu, Santamäki-Vuori painottaa

Hänen mielestään ei pitäisi olla valtavan vastustuksen kohteena se, että myös työnantaja noudattaa lakia.

REILUSTI TURVAAN POINTEILLA

Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään SAK:n hankeavauksessa medialle 18.3.2010 esittämäni pp-show löytyy täältä.

TYÖN TEETTÄMINEN REILUKSI - TURVAA PÄTKITTYYN TYÖELÄMÄÄN

Koordinoimani SAK:n hanke on nimeltään: Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään. Tällä mennään!

Ja Kansan Uutisten uutisointi 18.3.2010 SAK ajaa uudella hankkeellaan turvaa pätkätyötä tekeville

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUSPALKINTO

Kiitän eilen 5.3.2010 saamastani vuoden Työväentutkimuspalkinnosta Työväenperinne ry:tä. KU:n uutisointi tästä. Ja HS tästä.

Kirjan kustantaja on Vastapaino.

RAIJA JULKUNEN: VÄITÖSKIRJASSAKIN HÄNTÄ MOTIVOI TUTKIMUKSEN JA VAIKUTTAMISEN YHDISTÄMINEN

Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä 1/2010 on väitöskirjastani Halvennettu työ Raija Julkusen arvio "Tulevaisuus ennen meitä".

Myös uudessa Ympäristöasiantuntija -lehdessä 1/2010 (s. 24 ja 25) on Laura Koskisen kirja-arvio
"Epätyypilliset työsuhteet sittenkin tyypillisiä".

KUKA SYYTTÄISI TYÖNANTAJIA?

Kansan Uutisten uutisointi NordWelin ja SAK yhteisestä Sovitaan(ko) seminaarista. Klikkaa tästä.

HAKANIEMEN RANTAAN

On siis kevät kuljen Hakaniemen rantaan. Aloitan työt hankekoordinaattorina/tutkijana 1.3.2010 SAK:ssa Työelämän kehittämisen linjalla.

"...On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Tosiaan ihmistä pelkään

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän."

Tavaramarkkinat, Kevät.

SANAT, JOILLA MAAILMAN SAA HALTUUN

Pilvi Torstin kolumni Demarissa 22.2.2010 "Sekous, hauraus ja pävaus".

YDINLIIKETOIMINTA , TYÖN HINTA JA ARVOSTUS?

Tasan vuosi sitten (17.2.2009) PAM:n pj. Ann Selin kirjoitti väitöskirjastani kolumnin Demariin otsikolla "Mitä ammattitaito on". Nyt sopimuskierroksen käydessä kuumimmillaan voi väittää, että samapalkkaisuuteen pureutuva kirjoitus ei ainakaan ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Pikemminkin päinvastoin.

TYÖN TEETTÄMISEN MONINAISTUVAT TAVAT

Työn teettämisen uudet tavat koettelevat yhdenvertaisuutta. Kansan Uutisten juttu SAK:n tasa-arvoviikonlopusta Jyväskylästä. Klikkaa tästä juttuun.

LUOTETAAN(KO) JA SOVITAAN(KO) JATKOSSAKIN

Metelin 1/2010 kolumnini Suu kiinni ja syntyvyyys laskuun pureutuu luottamusmiesjärjestelmän ja pätkätyön teettämisen kohtaamisen ongelmiin...

YLIOPISTON PELIÄ JA TOISTUVIA TYÖSUHTEITA

Helsingin yliopiston pelissä pohjoismainen hyvinvointi. Pelaamaan tästä.

ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄT, OSA-AIKAISET JA YHDENVERTAISUUS

Työelämän yhdenvertaisuus ja työn teettämisen ja tekemisen muuttuneet tavat ovat pohdittavina SAK:n tasa-arvoviikonlopussa Jyväskylässä 13.-14.2.2010.

Alustukseni lisäksi vedän debatin, johon muuttuneen työelämän työpaikkojen asiantuntemusta tuovat Citymarketin pamilainen pääluottamusmies Leila Tilvis ja itsensätyöllistäjä, äänisuunnittelija TeMe:läinen Kyösti Väntänen.

JHL: SYRJIVÄT ELEMENTIT POIS PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN LOMISTA

Kunta-alan sopimusneuvottelut ovat käynnissä. Palikkoja on neuvottelupöydissä paljon, mutta niiden joukossa on pätkätyöntekijöiden lomapalikka! Palkansaajapuoli haluaa syrjivät elementit pois pätkätyöntekijöiden lomista. Tuunatuilla työkaluilla parantamaan 2010 -luvun työn teettämisen tavan työntekijöiden maailmaa. Go JHL go!

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuoren neuvottelublogiin tästä

ALLE 4 KK APURAHATYÖSKENTELIJÄT SOSIAALITURVAAN!

Kysely lyhyiden apurahajaksojen vakuuttamisesta

Taidetta ja tiedettä apurahan turvin tekevät ovat olleet oikeutettuja lakisääteiseen eläke- ja tapaturmavakuutukseen vuoden 2009 alusta lukien. Vakuuttamista hoitaa Mela. Lain mukaan vakuuttamisvelvollisuus ratkaistaan aina apurahakohtaisesti ja vakuuttamisen edellytyksenä on vähintään neljän kuukauden yhtäjaksoinen työskentely.

Tieteen ja taiteen alan ammattiliitot toteuttavat yhdessä Melan kanssa kyselyn, jolla pyritään kartoittamaan kuinka paljon apurahalla tehtävää työtä jää lakisääteisen vakuuttamisen ulkopuolelle laissa olevan neljän kuukauden työskentelyehdon takia. Kyselyn tulosten perusteella tavoitteena on kehittää apurahansaajien sosiaaliturvaa edelleen.

Kysely löytyy osoitteesta www.webropol.com/apurahansaaja.net ja siihen pääsee kirjautumaan salasanalla "vakuutus".

Kysely on avoinna helmikuun loppuun asti. Vastaaminen vie noin viisi minuuttia ja vastaukset käsitellään anonyymisti.

PÄVATAAN VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT

JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori ´pävaamassa´ ja ´suvaamassa´ (arvioimassa ja korjaamassa pätkätyö- ja sukupuolivaikutuksia): "Meidän on tarkasteltava virka- ja työehtosopimusmääräysten syrjimättömyyttä niin sukupuolten kuin työsuhteen keston osalta ja ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin". Tuire rock!

Ks. ´pävauksesta´ taannoinen Tulvan kolumnini:

"SEURAAVAKSI päväys olisi syytä ulottaa työehtosopimuksiin. Ne edustavat työntekijöiden keskeisintä turvaa. Juuri siksi pätkätyöneutraaliuden kysely tekee kipeää. Kysyjälle tulee taatusti tunne, että on tullut nk. normaalityöntekijöiden hiekkalaatikolle leikkimään ja vielä omilla leluilla. Modernin ammattiyhdistysliikkeen kehittymisen ehtona on kuitenkin se, että ollaan reiluja ja otetaan leikkiin mukaan myös ne uudemmat pätkätyökaverit."

Rock!

PASKADUUNIANKKURI

Päivän työmarkkinatermin "paskaduuniankkuri" lanseeraa pääluottamusmies Pekka Kähkönen. (HS C5, 14.1.2010). Ytimeen. Työntekijöiden näkökulmasta Finnairin toimintojen ulkoistamisessa vuokrafirmalle on kyse työsuhteen ehtojen tietoisesta heikentämisestä.

Asioista on hyvä puhua oikeilla nimillä. Asioiden käsittämisen käsittämisen avain ovat käsitteet. Palkka-ankkurien lisäksi ammattiyhdistysliikkeen 2000-luvun edunvalvonnassa kyse on työelämän ja työsuhteiden perustavanlaatuisesta laatuasioiden vaadinnassa - tai nyt jo puolustamisessa. Paskaduuniankkuri on heitetty, jottei idea hyvästästä työelämästä päädy ristille ja kuole pois.

Työnantajaospuolen itsensähajauttamistendenssiä, sopimusyhteiskuntaa ja pelisääntöjen analyysiä tarjolla seminaarissa 26.10.2010 SOVITAAN(KO). Onnistuuko työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvan
järjestäminen ilman osapuolia?

HYYTÄVÄN HIENO ARVIO

Sosiologia 4/2009 lehdessä on Merja Kinnusen hyytävän hieno arvio "Mennyt tulevaisuus" v-kirjastani.

NAISTUTKIMUKSEN ARVIO

Naistutkimus 4/2009 on Katri Otonkorpi-Lehtorannan ja Hanna Ylöstalon arvio (ss. 80-82) "Sukupuolen mukaan hinnoiteltu työ" väitöskirjastani.

SOVITAAN(KO) SEMINAARI 26.2.2010

SOVITAAN(KO)
Onnistuuko työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvan
järjestäminen ilman osapuolia?


Hyvinvointivaltiota tutkiva pohjoismainen huippuyksikkö NordWel (Helsingin yliopisto) järjestää yhteistyössä SAK:n kanssa perjantaina 26.2.2010 klo 12.15–16.30 seminaarin Helsingin yliopistossa, osoitteessa Siltavuorenpenger 10 – Auditorio 1. 2krs.

Ilmoittautumiset 12.2.2010 mennessä oheisella verkkolomakkeella. Tervetuloa!

12.15
Tilaisuuden avaus

12.25
Professori Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto:
Kun työnantajaosapuoli hajauttaa itsensä

Kommentti: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, JHL:
Mitä hajauttamisesta aiheutuu palkansaajaliikkeelle

13.30
Dosentti Raija Julkunen, Jyväskylän yliopisto:
Sosiaalisen turvan institutionaalinen nujerrus

Kommentti: Puheenjohtaja Lauri Lyly, SAK:
Ammattiyhdistysliikkeen työkalut

14.35 Kahvitarjoilu

15.00
Työn hankintaympäristön ja hankintatavan muutos
-paneelikeskustelu

* Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, TEKES
* Puheenjohtaja Tapio Huttula, ERTO
* Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
* Puheenjohtaja Ann Selin, PAM

* Keskustelun vetää tutkijatohtori Anu Suoranta, Helsingin yliopisto

16.30
Seminaarin päätös

VEDÄ VIELÄ KERRAN HENKEE

Uusimmassa Hiidenkivi -lehdessä 6/2009 on Kirsi-Maria Hytösen arvostelu "Työmarkkinasuhteiden historiaa" v-kirjastani Halvennettu työ. (Arvostelun tekstistä poiketen en kyllä missään nimessä puhu työväestä. Käsitteellinen, ja perin tietoinen valinta, oli työntekijä(t)).

Hytönen on vähän sitä mieltä, että Suoranta olisi voinut antaa lukijalle välillä hengähdystauon tiiviistä yhteiskuntahistoriallisesta vyörytyksestä. Olisi se voinut, mutta tehdäänkö niin, että huudatetaan tää biisi ja vedetään vielä kerran henkee ja mennään taas!

HORJUVAT TYÖT JA KATKOJEN HALLINTA

Kuuntele radio-ohjelma, jossa JHL:n pj Tuire Santamäki-Vuori pätkätyöntekijöiden puolella. Ay-liikkeen keinoina Santamäki-Vuori kehittelee mm. 1. Pätkätyösuhteiden sääntelyn parantaminen 2. Katkojen hallinta ja niiden aikaisen toimeentulon parannus 3. Etujen kertymisen tasa-arvoistaminen (esim. vuosilomakertymä) 4. Työmarkkinakelpoisuuden ylläpito, esim pätkätyöntekijöiden oikeus koulutukseen.

PITKÄÄ TIKKUA. PANOKSENA (TYÖ)ELÄMÄ.

Työeläke -lehdessä 5/2009 olen haastateltavana Pelurit -sarjassa yhdessä SAK:n pj. Lauri Lylyn kanssa otsikolla Pätkä- ja silpputyön karu kuva työelämästä.

"Työeläke-lehti pureutuu pätkä- ja silpputyön ytimeen

Alkavat työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja lyhytkestoisia. Tällaista työtä luonnehditaan pätkä- tai silpputyöksi. Joulukuun Työeläke-lehdessä ay-liikkeen syväosaajat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja työelämän tutkijatohtori Anu Suoranta toteavat, että epätyypillisestä työn teettämisen muodosta on tullut tyypillinen.

ITSE TES:N RINNALLE!

TeMe:n Meteli -lehdessä 6/2009 kolumnini "Suuri harppaus".

"Kekseliäisyyttä tarvitaan, jotta ammattiyhdistysliike kykenee suojaamaan itsensä työllistäviä oman työn alihinnoittelun kaltaisilta heräteostoksilta."

MOTIIVI: AY-LIIKE ON KUULLUT PREKARIAAATIN HUUDON

JHL:n Motiivi -lehti 13/2009 jatkaa ammattiyhdistysliikkeen, pätkätyön, itsensätyöllistäjien, prekarin työn näkökulmien analyysiä lukuisien artikkelien volyymilla. Juttu myös otsikolla Vihreiden Jyrki Kasvi ja ammattiyhdistysliike: Me tullaan. Koko Motiivia lukemaan kilkkaamalla tästä.

"Samaan aikaan JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren huolena on epävarmimpien työn teettämistapojen lisääntyminen. Siksi hän marraskuun SAK:n valtuustopuhessaan halusi laajentaa pätkätyöpohdintaa ITSE-tekijöihin. Itsensä työllistäjät tai yksin yrittävät alkavat olla kaikista epävakaisimmassa työmarkkina-asemassa ja monet vastentahtoisesti. Kun työnantajat muuttavat työn hankinnan tapoja ja siirtävät riskiä yksittäiselle työntekijälle, on ay-liikkeen vastattava muutokseen.

– Miten suojaamme heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia siitäkin huolimatta, että he työskentelevät erilaisissa toimeksiantosuhteissa perinteisen työsuhteen sijaan, Tuire Santamäki-Vuori esittää. Hänestä ammattiyhdistysliikkeen pitäisi suhtautua tähän työn teettämistapojen ja työntekijän aseman muuttumiseen yhtä kauaskantoisesti kuin aikanaan vaatimukseen valtakunnallisista neuvotteluoikeuksista."

TASA-ARVOA AY-LIIKKEESSÄ

Tasa-arvo lehdessä 4/2009 on artikkeli otsikolla "Tasa-arvoa ay-liikkeessä". Jutussa ovat haastateltavina SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä, Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis, Toimihenkilöunionin johtaja Tuovi Orpana ja tutkija Anu Suoranta.

LAIVA KÄÄNTYY?

Kansan Uutisten pääkirjoitus : SAK:ssa merkittävä avaus.

Suurinta palkansaajajärjestöä SAK:ta on aivan viime vuosinakin syytetty kyvyttömyydestä ymmärtää työelämässä tapahtunutta suurta muutosta. SAK:n on sanottu elävän ajassa, jolloin työsuhteet olivat kokoaikaisia ja usein elinikäisiäkin, ja mitoittaneen edunvalvontansa sen mukaan.
....

Eilen SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori teki merkittävän avauksen toisen työelämässä nykyisin heikoimmalla olevan ryhmän suuntaan. Palkansaajakeskusjärjestö puhuu nyt myös pienimpien yrittäjien puolesta.

HAPERTUVA PALKKATYÖ, ITSENSÄ TYÖLLISTÄVÄT EDUNVALVONNAN PIIRIIN!

SAK:n valtuuston avajaispuheessa "Vähimmäisehdot turvattava myös perinteisen palkkatyön harmailla reunoilla" tänään 19.11.2009 valtuuston pj. Tuire Santamäki-Vuori nosti voimakkaasti esiin muuttuneen työn teettämisen tavan ja "itsensä työllistävät" (ammatinharjoittajat, freet, toimeksiannot) ja ay-liikkeen roolin heidän etujensa valvojana. Kyse on sekä työn ehtojen (kuten esim. hintajulkisuuden), että sosiaaliturvan ehtojen vaatimusten uudelleen muotoilusta.

Santamäki-Vuori viittaa kehitelmääni, että TES- järjestelmän rinnalle on rakennettava muuttunutta työn teettämisen ja hankinnan tapaa turvaava järjestelmä Itsensä Työllistävien Suojaamisen Ehdoiksi, ITSE.


Santamäki-Vuoren puhe on luettavissa SAK:n sivuilta.

Uutisointeja
Kansan Uutiset: SAK mikroyrittäjien asialle. (Kommentoin kyllä, että mikroyrittäjä -termi ei ole hyvä, turha konnontaatio yrittäjyyteen, kun tulonhankkimistapa lähentelee palkansaajuutta)

Työtä journalisteille asiallisin ehdoin -sivusto TJAT

TYÖN MONET MOTIIVIT

JHL:n Motiivi -lehti jatkaa tänään ilmestyneessä numerossaan 12/2009 monimuotoistuneiden työn teettämisen tapojen ja hankinnan erittelyä.

Juttuja on otsikoilla "Vuokratyön riistoa ja vapautta", "Silpputyön uraputkessa voi pärjätä". Itse ehdottelen otsikolla "Ongelmia kerrakseen" "pävausta" eli pätkätyövaikutusten arviointia työ- ja sosiaalilainsäädäntöön sekä työehtosopimuksiin.

Jo Motiivissa no 11/2009 pureuduttiin prekaarin työn teettämisen tapoihin usealla tulokulmalla.

VIHREÄN LANGAN PÄÄTOIMITTAJA JA RUKAN HENKI...

Vihreän langan päätoimittajalla ei ole oikein tiedot kohdallaan suomalaisesta työmarkkinamallista. Langan pääkirjoituksen päätteeksi Elina Grundström paikantaa työmarkkinajärjestöjen paikaksi palkkasovinnan: "Miksi työmarkkinajärjestöt nuhjaavat kabineteissa päättämässä asioista, jotka eivät niille kuulu? Miksi ne eivät hoida omia hommiaan: sovi keskenään tulokehyksistä ja rauhoita työmarkkinoita?" . Ks. Vihreä lanka.

Ne mitkä päätoimittajan mukaan eivät kuulu työmarkkinaosapuolille ovat eläke- ja sosiaaliturva-asiat. Noin lyhyesti työelämän ja sitä ympäröivän elämän laatuasiat. Jos pohjoismaisen sopimusyhteiskunnan läksyt olisi luettu tai edes olisi lievää tuntemusta nykyisyyden järjestelmien syntyprosessista, niin Langassakin tiedettäisiin, että vaikkapa työtapaturmavakuutuksen synty, lapsilisälaki, eläkelait, vuosilomalaki, työajan lyhennykset, yhdenvertaisuuslaki jne. ovat keskeistä työmarkkinaosapuolten sopimisen savottaa. Ja muistutettakoon perusasioista, että työanantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen (so. ammattiyhdistysliikkeen) välillä haetaan juuri sopimisella kompromisseja, jotta konflikteilta, jossa kaikki häviävät vältyttäisiin.

On sekä historiatiedotonta että pelottavaa tulevaisuushazardia vaatia työmarkkinaosapuolia pois näistä pöydistä. Vanhasen hallitukselleko päätoimittaja Grundström on nämä ratkaisut kolmikannan sijaan antamassa? Rukan hangilla on onneksi juuri nyt hiihtäminen estetty, jotta tuutista ei ihan heti tule Matin seuravaa hallitsematonta eläkeiän nostoaatosta...

Ps. Työelämän laatuasioista (!) hiihtokeskuksissa on käsittääkseni päästy jo aiemmin työmarkkinaosapuolten välillä sopuun, palkka-asia on se, josta on kiistaa...