PÄTKITYN JA HALKAISTUN TYÖN TEETTÄMINEN

Pätkityn ja halkaistun työn teettäminen läpäisee työmarkkinakentän. Tosin kun voisi julkisesta puheesta luulla. Kyse ei ole työn tekijöiden geneettisestä ominaisuudesta. Kukaan ei synny pätkä- eikä osa-aikatyöntekijäksi, vaan kyse on työn teettämisen muuttuneesta tavasta.

Pätkinnästä ja halkomisesta äänessä KU:n jutussa PAM:lainen Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis ja Tieteentekijöiden liiton/JUKO:n Tampereen yliopiston pääluottamusmies Sinikka Torkkola.Ks. Pätkätyö ja matala palkka yhdistää yli keskusjärjestörajojen

SANOO, MUKAAN, HUOMAUTTAA, MIELESTÄ, PITÄÄ HUOLESTUTTAVANA...

Uutisointeja työn teettämisen muuttuneista tavoista ja mitä siitä seuraa..

YLE uutiset"

Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.
- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta."

YLE uutiset

"Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hankekoordinaattori, työelämän tutkija Anu Suoranta uskoo työnantajien vihdoin ymmärtäneen vakituisen työvoiman palkkaamisen hyödyt.
- Jos työnantaja ei sitoudu työntekijään, myöskään työntekijä si sitoudu työnantajaan. Tämä vähentää työn tuottavuutta, Suoranta sanoo.
Suomalaiset työmarkkinat ovat Suorannan mukaan kuitenkin jakautumassa vahvasti kahtia.
- Työnantajat pitävät kiinni ydintyövoimasta ja tulevat palkitsemaan sitä. Samalla on ikävä kyllä syntymässä toiset työmarkkinat, jota voi kutsua vaikka halvennetuksi työksi ja halpatyömarkkinoiksi. On sen tyyppisiä ilmiöitä, että ihmisiä vaihdetaan vaihtotavarana.
SAK:n Suoranta huomauttaa, että tilastointi ei tavoita nykyistä työn tekemisen kirjoa.
- Esimerkiksi kaupan alalla teetetään 30-tuntista työviikkoa, ja se tilastoituu kokoaikaiseksi. Lisäksi on uusia työn teettämisen tapoja, joita ei tilastoida yhteiskunnassa oikein laisinkaan.
Esimerkki tästä ovat ns. itsensä työllistäjät. Itsensä työllistäjä on esimerkiksi siivooja, jolta vaikkapa kunta ostaa rakennuksen siivouksen toimeksiantona."

Global Finland

"Maailman muuttuminen vaatii uutta ajattelua myös ammattiyhdistysliikkeeltä. Suorannan mielestä yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista kysymyksistä koskee globaalia solidaarisuutta: ”On pystyttävä irrottautumaan nationalismista ja laajennettava ajattelua – kenestä puhumme, kun puhumme meidän eduistamme?”

Kansan Uutiset

"SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta piti huolestuttavana Suomeen pesiytynyttä tapaa lisätä keinotekoisesti yrittäjyyttä. Kun ei ole muuta vaihtoehtoa työllistyä, ihminen ryhtyy yrittäjäksi ”vapaaehtoisesti” tai sitten pakotettuna.

Syntynyt ilmiö kaipaa lainsäädännöllistä selkeyttämistä varsinkin yrittäjäksi ryhtyneen sosiaaliturvan osalta.
– Suomessa ollaan joko palkansaajia tai yrittäjiä, mutta siihen väliin putoaa enenevässä määrin ihmisiä. Heitä arvioidaan olevan jo 170 000."

YLE uutiset

"Suoranta painottaa, että työntekijälle pitäisi kertyä 2,5 päivää lomaa kuukaudessa heti työsuhteen alusta alkaen. Pätkätyöläiset, osa- tai määräaikaiset ja muut epätyypillisissä työsuhteissa saavat usein vuosi toisensa jälkeen vähemmän lomaa kuin vakituiset työtoverinsa.
- Pidemmän lomaoikeuden sitominen jatkuvaan työsuhteeseen on käytännössä työelämän yhdenvertaisuuden vastaista, Suoranta huomauttaa."

Kansan Uutiset

"Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta. SAK:n pätkätyöhankkeen koordinaattorin Anu Suorannan mukaan naisista yli kolmannes työskentelee muussa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Kyse ei siis enää ole mistään epätyypillisyydestä, vaan pysyvästä elämäntilanteesta."

HEI ME PÄVATAAN!

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä politiikkaohjelmaa, jolla saataisiin kokonaisvaltaisesti ratkottua pätkä- ja silpputyön teettämisestä johtuvia ongelmia. ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelman” tavoitteena pitäisi hänen mukaansa olla työn teettämisen muodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Koko tiedote tästä

Ja osana kokonaisutta. Pitkä vuosiloma kaikille!

Loman ansaintajärjestelmä olisi aika päivittää vastaamaan nykyajan työelämän rakenteita, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta katsoo. Nykyisellään vuosilomalaki suosii vakituisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat lomaa 30 päivää vuodessa. Alle vuoden työsuhteessa lomakertymä on korkeintaan 24 päivää. Koko tiedote tästä.

PÄTKITYSTÄ ELÄMÄSTÄ PORISSA

Porin Suomi Areenassa keskustellaan työelämän pätkinnästä ainakin näillä lavoilla. Tiistaina YK:n naisten oikeuksien peruskirja - 30 vuotta Suomen sitoutumisesta ja Tulevaisuuden työstä. Keskiviikkona debatin otsikkona on Työelämän silppuuntuminen.

IHAN SAMA VAKKARI VAI MUU..

Kirjoitan SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogissa: Kaikille 2,5 päivää vuosilomakertymää heti!

"Työelämän sääntely ja oikeudet, kuten pitkä yhtäjaksoinen loma, on rakennettu olosuhteisiin, jolloin työntekijöitä palkittiin sitoutumisesta yhteen työnantajaan. Työsuhteen jatkuvuuden perspektiivin kadottua pätkittyjen töiden myötä, voi pidemmän lomaoikeuden sitomisen jatkuvaan työsuhteeseen tulkita olevan yksikertaisesti työelämän yhdenvertaisuuden vastaista".

SYKSY JA TYÖELÄMÄ TAMPEREELLA

Marraskuussa 2010 järjestetään Työelämän tutkimuspäivät Tampereella. Päivillä kokoontuu monitieteinen työryhmä Työn teettämisen muuttuvat tavat 2010-luvulla.

Työryhmän vetäjinä toimivat VTT Anu Suoranta (SAK) ja VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus). Ryhmää täydentää pätkätyötutkijoiden verkostosta VTM Liisa Lähteenmäki (Turun Yliopisto).

Työryhmän kuvaus tästä linkistä.

Tavoittelemme työryhmän osallistujiksi tutkijoita yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista, ammattiyhdistysliikkeestä ja ministeriöistä. Tervetuloa!

TYÖ, SUKUPUOLI JA KESÄ!

Kasvattajaseurani THPTS:n kesäseminaari Työ ja sukupuoli

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään 23.-24.8.2010 Kiljavanrannassa Nurmijärvellä.

Ohjelma:

Maanantai 23.8.2010

10.00-10.15 Puheenjohtaja, VTT Matti Hannikainen: Seminaarin avaus

10.15-11.30 Dosentti, erikoistutkija Tapio Bergholm (SAK): Suosivatko Suomen palkkatyöyhteiskunnan rakennemuutokset naisia?
Kommenttipuheenvuoro: VTT Matti Hannikainen + keskustelua

11.30-12.10 FT Jarmo Peltola (historia, Tampereen yliopisto):
Teollisuustyö, työttömyys ja sukupuoli. Teollisuuskaupunki Tampere 1930-luvun laman aikana

12.10-13.15 Lounas

13.15-13.55 FM Ritva Savtschenko (historia, Helsingin yliopisto):
Naiset lakkoliikkeessä 1970-luvulla

13.55-14.35 FM Tytti Steel (kansatiede, Helsingin yliopisto): Naisia satamatyössä

14.35-15.00 Kahvi

15.00-15.40 FM Jussi Turtiainen (historia, Helsingin yliopisto):
Metallimiesten ammattikulttuuri vuosina 1946-1969

15.40-16.20 FM, YTM Elina Kiviranta (sosiaalitutkimus, naistutkimus, Tampereen yliopisto): Palvelutyötä köyhyysrajalla. Kestävät työkäytännöt siivoustyössä

16.30-17.30 Paneelikeskustelu: Miten erilaiset tutkimusaineistot tavoittavat sukupuolen? Keskustelijoina FT Jarmo Peltola, VTT Anu Suoranta, PhD Sakari Saaritsa, dosentti Marjaliisa Hentilä ja VTT Matti Hannikainen.

18.00- Sauna & iltapala


Tiistai 24.8.2010

7.00-9.00 Aamiainen

9.00-9. 40 FM, tutkija Mari Kupiainen (Työterveyslaitos): Näkymätön, häivytetty, olemassa oleva - sukupuolen määrittely sukupuolijakaumaltaan erilaisissa organisaatioissa

9.40-10.20 VTM Kirsi Eräranta (sosiologia, Helsingin yliopisto): Työn ja perheen yhteensovittaminen työmarkkinapolitiikan ja työelämän kehittämisen kohteena


10.20-10.30 Tauko

10.30-11.30 FT Tiina Suopajärvi (kulttuuriantropologia, Oulun
yliopisto): Lasikattoja ja labyrinttejä - sukupuolistunut metsäammattilaisuus. Keskustelua.

11.30-12.30 Lounas

12.30-13.10 VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus): Sukupuoli ja pätkätyö

13.10-13.50 YTM, FM Satu Ojala (sosiaalitutkimus, Tampereen yliopisto) ja Ari Hautaniemi (Lahden ammattikorkeakoulu): Tietotyöntekijöiden asema työmarkkinoilla

13.50-14.30 Loppukeskustelu & kahvi

Osallistumismaksu koko seminaariin on 90 euroa ja päiväosallistumismaksu 50 euroa, molemmat päivät ilman yöpymistä 75 euroa. Perustutkinto-opiskelijat puoleen hintaan. Esiintyjille seminaari on maksuton. Yöpyminen on kahden hengen huoneissa.
Ilmoittautuminen viimeistään 13.8.2010 sihteeri Andreas McKeough'lle, (mckeough@mappi.helsinki.fi, 050 367 9801). Ilmoita oletko seminaarissa molemmat päivät vai vain jommankumman ja yövytkö Kiljavalla. Kerro myös, jos sinulla on erikoisruokavalio!

Lisätietoja: Puheenjohtaja Matti Hannikainen (matti.hannikainen@helsinki.fi, 050-3393824) ja Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen@jyu.fi).

SUORAAN SANOEN

Toimihenkilöunionin pj. Antti Rinteen esitys työmarkkinoiden, sopimusyhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan tilanteesta. Suoraan sanominen pelittää 22 minuutin kohdalta tästä linkistä

PÄVAUKSESTA POTKUA

Kasvattajaliittoni Tieteentekijöiden liiton Acatiimi -lehdessä on julkaistu Tapio Rissasen tekemä artikkeli Pävauksesta potkua edunvalvontaan.

"Pävauksen edunvalvonnan työkaluksi kehittänyt Suoranta näkee pätkätyön vaikutusten arvioinnin uutena työelämän laadun kehittämisen välineenä.

– Pävauksen kautta ilmiöt tunnistuvat ja sen jälkeen on tehtävä korjaavat toimenpiteet. Pävaus ei ole mikään ihmelääke, mutta se on oiva väline saada asiat agendalle.

Tämä vaatii etenkin ammattiliittojen aktivoitumista nostaa pätkätyö ja siihen liittyvät ongelmat neuvottelujen kohteeksi. Monella työalalla kysymys on pohjimmiltaan siitä, onko ay-liike ydintyövoiman liike vai myös puskuriksi työnnetyn työvoiman liike. Tieteentekijöiden kohdalla pätkätöiden tarkastelu pitäisi ilman muuta olla keskiössä, koska valtaosa jäsenistöstä kuitenkin tekee niitä."

PÄTKÄTYÖSSÄ OPAS

TJS Opintokeskus on julkaissut Sikke Leinikin tekemän Pätkätyöoppaan.

"Pätkätöitä tekeville ja heidän työpanostaan ostaville on julkaistu uusi opas. "Pätkätyössä! Selviytymisen opas" tarjoaa keinoja helpottaa pätkätöitä tekevän jaksamista, urahallintaa ja työyhteisöjen toimintaa. Kirjassa käsitellään myös pätkätyön verotusta sekä pätkätyöläisen perehdyttämistä eri osapuolten kannalta."

Koko lehdistötiedote tästä

UUSI KULMA! SAK:N TUTKIMUSTIIMIN BLOGI AVATTU

SAK:n tutkimustiimin blogi Uusi kulma näki tänään päivävalon.

Tervetuloa Juhan vetokulman, Anun suorakulman, Even rajakulman, Linnean tutkivan basistin, Tapion ajan voiman, Tarjan tehokulman, Tytin tilastokulman ja Christinan tietokulman lukijaksi ja keskustelijaksi.

YKSIN SOVITTU?

Työmarkkinalogiikka on villissä pyörteessä. Tekeillä on keskustelukirja, joka tulee Vastapainon kustantamana tuutista lokakuussa 2010.

Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka. Vastapaino, 2010.
Anu Suoranta & Anu-Hanna Anttila (toim.):

Yksin sovittu -teos esittelee ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden järjestämiseen. Kirjassa pohditaan tutkijoiden ja työmarkkinatoimijoiden voimin, miten tämä onnistuu tilanteessa, jossa työnantajapuoli pyrkii yksipuolisesti irtautumaan (kolmikantaisista) neuvottelusuhteista ja sanelemaan ehdot paikallisesti ja tapauskohtaisesti. Puheenvuorojen tarkoituksen on ottaa otetta, muodostaa agendaa ja haastaa työmarkkinatoimijoita, ennen muuta ammattiyhdistysliikkeen ajattelu- ja toimintatapoja työn teettämisen ja tekemisen muuttuneella kentällä.

Yksin sovittu -teoksen kirjoittajat ovat: dosentti Tuomo Alasoini, dosentti Anu-Hanna Anttila, edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa, puheenjohtaja Tapio Huttula, dosentti Raija Julkunen, eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, professori Pauli Kettunen, professori Anne Kovalainen, puheenjohtaja Lauri Lyly, professori Kevät Nousiainen, puheenjohtaja Ann Selin, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ja VTT Anu Suoranta. Kirja on suunnattu työmarkkinatoimijoille sekä työmarkkina-, sosiaaliturva-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotutkijoille.

Mainittakoon, että Yksin sovittu kirja on Anttila-Suoranta produktiossa trilogian kolmas osa. Aiemmat tuotokset ovat Ammattia oppimassa eli A&O 2001, Pärjäämisen ajat - horjuvat työt (PA) 2007.

TUIRE SANTAMÄKI-VUORI: TYÖN TEETTÄMISTAPOJEN MUUTOS LÄPÄISEE TYÖMARKKINAT

SAK:n valtuuston pj. Tuire Santamäki-Vuori SAK:n valtuuston avajaispuheessa 20.5.2010

Ay-liike epävakaita töitä tekevien asialle

Työvoiman käyttö- ja hankintatavat muuttuvat. On pätkä-, silppu- ja vuokratyötä, on itsensä työllistämistä yrittäjänä tai vain työkorvauksen saajana - eri työn tekemisen tapoja peräkkäin tai rinnakkain. Tämä suunta näyttää olevan vain vahvistumassa. Monet tahot ovat pontevasti tuomassa Suomeen niin sanotun yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia. Isossa-Britanniassa se on merkinnyt julkisen sektorin työntekijöiden liukumista itsensä työllistäjiksi, joilta julkinen sektori sitoutuu hankkimaan palveluja muutaman vuoden määräajan. Työn teettämistapojen muutos läpäisee koko työmarkkinat.

Ay-liikkeen saavutukset työntekijöiden turvaksi eivät tarjoa enää riittävää eivätkä tasapuolista suojaa kaikkein epävakaimmassa asemassa työtään tekeville ihmisille. Sääntely, työelämän oikeudet ja sosiaaliturva on rakennettu toisenlaisiin olosuhteisiin. Työn tekemisen vähimmäisehtojen turvaaminen ja yhdenvertainen kohtelu on ulotettava myös palkkatyön harmaille reunoille ja siitä ulos - itsensä työllistämiseen. Uudistuvana liikkeenä meidän on mukautettava edunvalvonnan sisältöä ja piiriä niin, että kykenemme yhdessä löytämään ratkaisuja uusiin haasteisiin. SAK onkin yhdessä JHL:n, PAMin ja muutaman muun pienemmän ammattiliiton kanssa käynnistänyt hankkeen "Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään" koordinaattorinaan VTT Anu Suoranta.

Hanke tarjoaa työlle asiantuntemusta sekä alustan innostavalle yhteiselle pohdinnalle ja verkottumiselle. Korjaavien toimenpiteiden taustaksi on kartoitettava lakien ja työehtosopimusten puutteet ja tehtävä ne näkyviksi. Yhtä lailla kuin lakien ja työehtosopimusten sukupuolivaikutuksia on määrä arvioida (suvaus), vastaavaa arviota on käynnistettävä siitä, miten normit tunnistavat ja kohtelevat erilaisia työn suorittajia. Tässä meillä ay-liikkeenä on yhteisen tekemisen paikka sekä sopimuksia tekevinä järjestöinä että yhteiskuntavaikuttajina.

Koko puhe tästä

LYYTIUUTISOINTI

Uutisointeja Vuoden Lyyti palkinnosta.

YLE http://www.blogger.com/img/blank.gifyöelämätutkija sai tunnustuksen tasa-arvotyöstä
SAK SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta palkittiin vuoden Lyytinä,
Vastapaino VUODEN LYYTI ANU SUORANNALLE ,
Kansan Uutiset Anu Suoranta on Vuoden Lyyti,
Naisasialiitto Unioni Vuoden Lyyti Anu Suorannalle
Tasa-arvoklinikka Vuoden Lyyti Anu Suorannalle
Tasa-arvotiedon keskus Minna.fi Palkintoja tasa-arvon edistäjille
Tulva Huomio pätkätyöläisiin

VUODEN LYYTI -PALKINTO

Naisunioni 23.5.2010
Vuoden Lyyti Anu Suorannalle

Julkaisuvapaa 23.5.2010

Naisasialiitto Unioni ry nimitti Lyydian päivänä 23.5.2010 Vuoden Lyytiksi VTT Anu Suorannan, joka on väsymättömästi puolustanut epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien oikeuksia ja kehittänyt ratkaisumalleja sääntelyn, työelämän oikeuksien ja sosiaaliturvan yhdenvertaistamiseksi. Lyyti-arvonimi myönnetään vuosittain tunnustukseksi ansiokkaasta tasa-arvotyöstä.

Tutkija Anu Suoranta on toiminut Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtajana sekä tehnyt pitkäjänteistä yhteiskuntapoliittista vaikuttamista mm. apurahalla työskentelevien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan parantamiseksi. Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan takaava laki astui voimaan vuoden 2009 alusta.

2000-luvulla moninaistuneet ´epätyypillisen´ työn teettämisen tavat ovat vakiintuneet osaksi työmarkkinoita. Määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö kasaantuvat erityisesti naisille ja niillä on pitkäaikaisia, vahingollisia vaikutuksia naisten taloudelliseen asemaan. Työn teettämisen tapa pätkittäin tai vajaana läpäisee työmarkkinakentän kaupan myyjästä tutkijaan. Suoranta on esittänyt pätkätyön vaikutusten arvioinnin - "pävauksen" - käyttöönottoa työehtosopimuksissa sekä työ- ja sosiaalilainsäädännössä. Yhtä lailla kuin lakien sukupuolivaikutuksia on määrä arvioida (suvaus), vastaava arviointi on käynnistettävä siitä, miten normit tunnistavat ja kohtelevat erilaisia työn suorittajia.

Suoranta on väitöskirjassaan (Halvennettu työ, Vastapaino 2009) tuonut esille, että epävarmat työsuhteet eivät ole sattumaa, eivätkä edes uusi ilmiö. Työn pätkiminen on seurausta työnantajapoliittisista valinnoista. Palkkatyö ei aina ole toimeentulon synonyymi, vaan säännöllisen epäsäännöllisesti teetetty työ tuottaa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta. Koska naiset edelleen kantavat pääasiallisen vastuun hoivatyöstä ja erityisesti pienten lasten kotona hoitamisen aiheuttamat taloudelliset menetykset kasaantuvat heille, silpputyö ja siihen usein liittyvä heikko sosiaaliturva on erityisen sukupuolittunut ongelma. Työn teettäminen pätkittäin johtaa yhä useammin tilanteisiin, jossa lapsen saannin jälkeen työmarkkinoille palaavilla äideillä ei ole työsuhdetta johon palata. Vuonna 2007 paluutyösuhde puuttui yli puolelta vanhempainrahaa saavista ja yli puolelta kotihoidontukea saavista.

Naisasialiitto Unioni nimittää Vuoden Lyytin Unionin edesmenneen aktiivin ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pitkäaikaisen pääsihteerin Eeva-Liisa Tuomisen eli Lyytin muistoksi. Arvonimen saaja palkitaan kuvanveistäjä Virpi Kannon veistoksella Naisasialiitto Unionin perinteisissä Hattujuhlissa Villa Salinissa Lauttasaaressa kesäkuun alussa. Lyyti nimettiin nyt kahdennentoista kerran.

Tällä hetkellä VTT Anu Suoranta työskentelee hankekoordinaattorina Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa määräaikaisessa työsuhteessa hankkeessa "Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään".

Lisätietoja:

Johanna Pakkanen, vs. pääsihteeri , p. 09 643 158, gsm. 040 773 9632 , paasihteeri@naisunioni.fi

Anu Suoranta, p. 040-1809 110 anu.suoranta@sak.fi (to-pe 20.-21.5 tavoittaa parhaiten jättämällä s-postiin soittopyynnön)

Lisätietoa naisten vanhempainvapailta työelämään paluun esteistä, ks. myös: Haataja Anita, selvitys vähimmäismääräisen vanhempainrahan kehityksestä sekä työsuhteen yleisyydestä vanhempainrahan ja kotihoidontuensaajilla, Kela 2008

SOVITAANKO VAI MÄÄRÄTÄÄNKÖ? VOIMA FIFI AUDIO FÖRBOMIN PUHEOHJELMA RAUHATTOMASTA TYÖSTÄ

Voima fifi audio Förbomin puheohjelma: Lakkomeininkiä! (eli rauhaton työ) kuunneltavissa tästä linkistä Studiossa Fazerin tehtaan luottamusmies Anne Wassholm ja SAK:n hankekoordinaattori, työelämän tutkija Anu Suoranta.

TYÖN HALVENTAMINEN JA TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Näinä tes-shoppailun ja työn halventamisen hetkinä. Lue halpakaupan työvoiman logiikasta linkin Wal Mart kirja-arvosteluni (Yhteiskuntapolitiikka) Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus. Wal Martin tilalle voi mielikuvitella esim Helsingin Bussiliikenne OY:n, erilaisia elintarvikefirmoja, kaupan alan työnantajia jne.

Työn, maahanmuuton ja integraation keskusteluihin puolestaan vauhtia voi hakea kirja-arvostelustani (Yhteiskuntapolitiikka) Kansankotiin maastoutuneet

ITSENSÄ TYÖLLISTÄJÄT TURVAAN

Suomen sosiaalifoorumissa SAK järjestää seminaarin itsensä työllistäjistä

Saturday, 24 April 2010
14:00 - 15:45
Suomen sosiaalifoorumi, Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis
Dagmarinkatu 3

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n järjestämässä seminaarissa Kampaaja, kirvesmies, kuorma-autonkuljettaja, kuvataiteilija, kodinhoitaja –Muuttumaton työ, muuttuuko turva? keskustellaan itsensä työllistämisestä.

Keskustelijoina:
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto
Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen
JHL:n lakimies Tuuli Vänskä

Tilaisuuden juontaa SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta.

Yhä useampi tekee työtä muussa kuin työsuhteessa. Monilla on työ- ja toimeksiantosuhteita, sekä itsensä työllistämistä. Itsensä työllistäjä kantaa markkinariskit suoraan ilman, että riskin vastapainona olisi aitoa mahdollisuutta yrittäjän voittoon. Työajat venyvät, mutta keskiansiot saattavat jäädä palkkatyötä pienemmäksi.

Yksin neuvotellessaan ihmiset alihinnoittelevat työtään. He kantavat itse taloudelliset menetykset. Alihinnoittelu ja palkkatyösuhteista heikompi sosiaaliturva vaikuttavat koko alan työpaikkoihin ja työehtoihin.

Seminaarissa pohditaan miten työn teettämisen ja työn hankinnan muuttuvat tavat haastavat laajentamaan edunvalvonnan ja sosiaaliturvan piiriä ja miten taataan työtä tekevien vähimmäisehtojen yhdenvertainen sääntely työn tekemisen tavasta riippumatta.

MERKITYKSELLISEKSI TULLEET KÄYTÄNNÖT OULUSSA

Pidän Oulun kaupunginkirjastossa (järj. Oulun yliopisto) tiistaina 6.4.2010 klo 18-20 esitelmän Halvennettu työ - jousto, pätkätyö ja sukupuoli.

Esitelmän ideana on osoittaa, että analogioilla argumentointi – perspektiiviä laajentavat sammakonloikat aikakausista toiseen – rikkovat lähtökohtaisen ajattelun historian jatkuvasta kehityksestä. Perspektiiviä laajentavien analogioiden käytön kaikkein todennäköisin uhri on käsitys uudesta. (Ks. John Tosh, In defence of applied history, 2006). Tuhannen taalan kysymys on. Mitä tästä seuraa työelämän käytännöille, ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnalle, työ- ja sosiaalilainsäädännölle?

PÄTKÄTYÖNTEKIJÖILLÄ TAHMEAA

JHL:n pj. Tuire Santamäki Vuori arvioi uusimmassa Motiivi -lehdessä sopimuskierrosta mm. seuraavasti:

Pettymystä puheenjohtaja on kokenut myös pätkätyöntekijöitä koskevissa kysymyksissä. Eteneminen on ollut vähintäänkin tahmeata.

– Pätkätyöntekijöiden palvelusuhteiden ehtoja on parannettava tai sitten olisi tehokkaammin päästävä puuttumaan perusteettomiin määräaikaisuuksiin.

Lääkkeeksi pätkätyöntekijöiden työehtojen parantamiseen Santamäki-Vuori tarjoaa paineita politiikkojen suuntaan jo ensi neuvottelukierroksella.

– Työnantajapuolen taustalla vaikuttavat poliitikot. Myös työntekijäosapuolten on luotava paineita voimakkaammin politiikkojen suuntaan, jotta se tahtotila, jonka eduskunta on säätänyt työsopimuslakia tehdessään, toteutuu, Santamäki-Vuori painottaa

Hänen mielestään ei pitäisi olla valtavan vastustuksen kohteena se, että myös työnantaja noudattaa lakia.