MOTIIVI JA DEMARI PÄTKIMISESTÄ

Pätkitystä työstä ja sen edunvalvontavaikutuksista Motiivi no 8/2010 Haloo! palstalla otsikolla "Kuinka pätkätyöntekijä ruskettuisi, Anu Suoranta?" ja Demarin 26.8.2010 haastattelussa "Pätkätyö halutaan mukaan yhteiseen edunvalvontaan".

LAKKO-OIKEUS JA MAHDOLLISUUS

Marjo Ylhäisen terävä tulokulma totuttujen työmarkkinamekanismien toimivuuteen. Ks. Helsingin Sanomien 16.8.2010 vieraskynä Lakko-oikeus ei lohduta pätkätyöläistä

Työläisten sijaan puhuisin kyllä työntekijöistä siitä yksinkertaisesta syystä, että työntekijä on työmarkkina-asema ja työläinen on luokka-asema. Ja pätkätyön teettäminen on kyllä perin luokatonta menoa..

PITKÄNSILLAN TUOLLA PUOLEN...

Helsingin Sanomissa julkaistu Veli-Pekka Leppäsen arvio Askeleita Pitkälläsillalla kirjastamme Pitkänsillan tuolla puolen. Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Toim. Maria Lähteenmäki ja Anu Suoranta. 2010.

"Kirjassa kysytään ja kyseenalaistetaan (omiakin) paradigmoja. Se vaatii rohkeaa mieltä."

"Historian ja työväenluokan "liitto" purkautui 20-30 vuotta sitten. Työväenliike menetti agentin asemansa menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, kuten Pauli Kettunen osoittaa.

Se tappoi edistysuskon ja vapautti työväentutkimuksen. Tapio Bergholm pohtii työmarkkinahistorioita, samoin kuin omaakin väyläänsä "poliittisen logiikan" ja "ay-logiikan" ristiaalloissa. Suoraan - ja reilusti - hän kommentoi myös kollegoiden lähtökohtia."

Kirjaa voi ostaa Työväen Arkistosta

EI TUTKIMUSTA ILMAN VAIKUTUSTA

Janne Hernesniemen tekemään KU:n 6.8.2010 juttuun kuvaa klikaten.

"Yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voi rinnastaa luonnonvoiminen myllerrykseen. Muutokset työelämässä ovat nekin valintojen tulosta, ei välttämättömyyksiä, Suoranta tiivistää."

THINK TANKKIA

Olen haastateltavana 6.8.2010 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (printtilehti) otiskolla "Ei tutkimusta ilman vaikutusta".

"Ammattiyhdistysliike ottaisi merkittävän yhteiskunnallisen tilan haltuunsa, jos se yhtäältä itse panostaisi tutkimukseen ja toisaalta tekisi yhä voimakkaampaa yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kanssa.

Konkreettinen askel työelämä(keskustelun) haltuunottoon olisi ryhtyä rakentamaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistä ajatuspajaa."

Kuva: Anniina Säilynoja

TUTKIJA SUORANTA KIITTÄÄ

Anu kiittää Helsingin Yhteiskunnallista Opistoa sen myöntämästä yhteiskunnallisen tietoisuuden edistämisen tunnustuspalkinnosta.

"Suorannan esittämän vertauskuvan mukaan ”on järjetöntä tehdä sellaista ilmastotutkimusta, jonka päämääränä ei ole vaikuttaa ilmaston lämpenemisen estämiseen. Vastaavasti on järjetöntä tehdä työelämätutkimusta, jollei päämääränä ole rakentaa hyvää työelämää.”"

ONKO KYSEESSÄ PELKKÄ TUIJOTUS!

Vaaditaanko työpaikan säilyttämiseksi suorittavan ruumiin lisäksi myös mieleltä nöyrää, ripeää ja työnantajamyönteistä liikettä? Ks. SAK:n Uusi kulma -blogissa kirjoitukseni "Halutaan palvelukseen nöyrä mieli".

PÄTKITYN JA HALKAISTUN TYÖN TEETTÄMINEN

Pätkityn ja halkaistun työn teettäminen läpäisee työmarkkinakentän. Tosin kun voisi julkisesta puheesta luulla. Kyse ei ole työn tekijöiden geneettisestä ominaisuudesta. Kukaan ei synny pätkä- eikä osa-aikatyöntekijäksi, vaan kyse on työn teettämisen muuttuneesta tavasta.

Pätkinnästä ja halkomisesta äänessä KU:n jutussa PAM:lainen Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis ja Tieteentekijöiden liiton/JUKO:n Tampereen yliopiston pääluottamusmies Sinikka Torkkola.Ks. Pätkätyö ja matala palkka yhdistää yli keskusjärjestörajojen