Yksin pimeässä upj-palkan kaa......

Tutkijakolleega Anu Lahtinen Turusta kirjoittaa UPJ:n helmistä - palkanlaskusta ja salaperäisyydestä. Lahtinen on hinnoiteltu 131,11 egeä halvemmaksi toukokuusta alkaen. Innovaatio ja tehokkuuspuheiden kaikuessa melkein luulisi, että tokukouussa tapahtuva väittelynsä lisäisi, eikä vähentäisi pätevän naisen palkkaa. Mutta ei. Uuden kannustavan palkkausjärjestelmän käyttöönottanut yliopistotyönantaja kohtelee työntekijöitään toisin.

UPJ:n top secret - efektistä Lahtinen kitetyttä "systeemiin kuuluu, että osa prosessista on niin salainen, että hyvä jos uskaltaa omaa henkilökohtaisen suoritumisen lomakettaan lukea, saati näyttää muille".

On aika pistää etusivu uusiksi ja tehdä palkanlaskuskandaalista julkista!

Työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja

Esitin viime viikonloppuna Tieteentekijöiden liiton liittokokouksessa liitolle eettisen vastuunkannon lisäämistä. Käytännön sovellutuksena toimisi jäsenyys Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ry:ssä. Vastaanotto oli myönteinen. Meni prosessiin.

SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. Ay-liikkeen solidaarisuuskäsityksen pohjalta vahvistetaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla avustetaan heikommassa asemassa olevia ammattiliittoja.

SASK:n hankkeet ovat osa maailmanlaajuista edunvalvontaa, joka taistelee mm. työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja vastaan.

Ps. Suomesta saa kuvan reilun kaupan jalkapalloja.

Arvotonta kissankultaa tohtoritehtaan likuhihnalta

Eilisessä tutkijanuraseminaarissa tuli selväksi, että yritysmaailma ei ikäloppuja tohtoreita kaipaa. Björn Wahlroos muotoili paneelissa "sori vaan, 34 -vuotias ja neljässä vuodessa putkesta ulostullut tohtori ei ole mikään tehokkuuden osoitus". Selväksi kävi, että ei sellaisella ole mitään arvoa. 2000 -luvun yritysmaailmalla jylläävät kovemman luokan arvot. Siinä rumbassa työntekijä, olkoon tohtori tai ei, on kertakäyttötavaraa. Ihmisyys ja ammattilaisuus on jotain, jolla ei ole mitään sijaa tuossa kulutusruletissa.

Yritysmaailman hard core ei yllätä. Huolestuttavampaa sen sijaan on, että OPM ja Helsingin yliopiston edustajien puheenvuoroissa oli wahlroosimainen kaiku. Idea tuntui olevan, että perkeleesti tuotetaan jotain, mutta mitään väliä ei ole mitä tuutista tulee ja miksi. Puhumattakaan siitä, että tuottava instituutio olisi jotenkin kiinnostunut siitä mihin fordistisen tehtaan tuotanto "loppusijoittuu", kuten termi seminaarissa kuului.

Helsingin yliopiston henkilöstöpäälikön määrittelyssä tutkijakoulutuksessa, siis palvelussuhteessa yliopistoon olevat lensivät myös huoletta pois tutkijoiden kategoriasta. Henkilöstöpäällikkö levitti puheellaan verraten vahvaa signaalia siitä, että väitöskirjaansa tekevät ihmisinä ja ammattilaisina ovat arvontonta kissankultaa. Lopputuote kelpaa kyllä, mutta siitä eteenpäin sä oot ihan mattinykäsmäisesti upyours. Kertakäyttökamaa, joka hetken palveltuaan voi mennä. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus, josta voi saada lopputuotteen hyödyt firmalle. Se on ihan fifty-sixty käykö sille ihmiselle huonosti.

Ongelmallinen tutkijanura. Pitääkö tutkijanura -käsite sisällään palkkatulon?

Tutkijanuran todellisuutta pohditaan tänään seminaarissa klo 14-18 Helsingin yliopistossa. Ohjelma tästä linkistä. Mukana paneelissa mm. Tieteentekijöiden liitto, Suomen Akatemia, OPM ja Sampo-konserni.

Kirjaus hallitusohjelmassa! Tutkijoiden sosiaaliturva ei tullut yllättäen, eikä pyytämättä!

(selaimista likipiten kaikki muut paitsi Intrenet Explorer näyttävät blogini tekstit ja oikean laidan linkit oikein. Suosittelenkin Firefox Mozillaa IE:n sijaan)

Vanhanen kakkosen hallitusohjelmaan on kirjattu s. 22, "Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään" ja s. 42-43 "Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä".

Tämä ei tullut "yllättäen, eikä pyytämättä". Tutkijoiden sosiaaliturvan hallitusohjelmaan kirjaamisen taustalla on pitkä ketju määrätietoista edunvalvontatyötä, sosiaali- ja työttömyysturva-asioiden haltuunottoa, kannanottoja, kanteluita, strategista ajattelua, lobbaamista, verkostoja, neuvotteluja, mediaesiintymisiä ja mielenosoituksia.

Kirjaus tarkoittaa siis tutkijoiden hyväksymistä "apurahasidonnaisen" sosiaaliturvan piiriin. Käytännössä siis eläkekertymää, sairaustilanteiden turvaa ja työttömyysturvaa. Kaiken järjen mukaan työhallinnon pelleily määrittelemällä tutkijat työttömyystilanteissa "omassa työssä työllistyviksi" loppuu tähän.

Vino hymy kasvoilla voi todeta: Kiitos maan hallitukselle siitä , että apurahatutkijat saavat mahdollisuuden livahtaa muun väestön joukkoon. On nimittäin kovasti ikävä olla sen järjestelmän ulkopuolella, mihin systeemi nojaa. Samalla huomautan, että apurahan verovapauden rajan nosto puuttuu kirjauksestanne. Hoitanette sen, sillä saattaa muuten olla perin lähellä perusturvaa tuo apurahan saajien ansioihin sidottu turva.

Se miten ja miksi Säätytalon pöydässä apurahansaajien asiat iskeytyivät hallituksen paperiin on siis pitkän prosessin tuote, jonka moottorina on toiminut Tieteentekijöiden liitto ja sen sosiaaliturvatyöryhmä. Hyvä yhteistyökumppani on TATUSOTU -verkosto. TTL:n Sotu ryhmässä ja Tatusotussa ihmiset toimivat bensalla. Kiitos myös loppumetrien hitaammin käynnistyneille diselkoneille. Ja taisipa koneeseen sekoittua prosessissa myös bensaa. Hyvä, että koneistollakin lopulta sytytti. Johan apurahan saajat ovat olleet vasta vuosikymmeniä vailla asiallista sosiaaliturvaa.

Ps. Arvoisa Suomen hallitus. Teoria on nyt kirjattu ohjelmaanne. Hopi hopi vaan käytännön toteutukseen. Bonuksena voitte lisäbudjetoida kaikkien - sanotaan nyt vaikka 1990-luvulta alkaen - apurahaa saaneiden eläkekertymän taannehtivasti suoraan valtiokonttorin tileille. Kiitos.

Ay-unelmia

Uusimmassa Palkkatyöläisessä on kirjoituksia ay-liikkeen unelmista, muun muassa Juha Siltala visioi:

"Ammattiyhdistysliikkeen suuri visio lähivuosikymmeninä on markkinatalouden pelastaminen monopolistiselta keskittymiseltä jakeluketjuja hallitseville oligarkeille ja estää työväki luisumasta uusfeodalistiseen riippuvuuteen joko aasialaisen tehtaan orjina tai Wal-Martin oikeudettomina osa-aikatyöläisinä".

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ja ne, joille walmartismi on vielä tuntematon suuruus, voivat valaista itseään teoksella Wal-Mart. Globalisaation kova ydin. Kirja-arvioni "Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus"on julkaistu Yhteiskuntapolitiikassa no 1/2007

Turvaverkko, palvelussuhde ja apuraha

Ihan selvyyden vuoksi. Vaikka selvitysmiehen tehtävänantoon on kirjattu erityisesti apurahatutkijan työttömyysturvan selvitys.

Niin. Työministeriön muotoilusta ei seuraa, että Tieteentekijöiden liiton fokus pysähtyisi apurahansaajiin. Tieteentekijöiden liiton agendalla ministerin tapaamisessa olivat, ja vakavuusjärjestyksessä; nyt esiintyvä palvelussuhteesta työttömäksi jäävien työttömyyturvan kiistäminen ja apurahansaajien työttömyysturvaoikeus. Ensimmäinen näistä on äärimmäisen vakava työelämän pelisääntöjen loukkaus. Toinen on muuttuvan työelämän selkeitä pelisääntöjä kaipaava seuraus.

Ensimmäisestä, palkansaajan työttömyysturvasta on olemassa sovittu järjestelmä, jota yksinkertaisesti kutsutaan laiksi. Tarkemmin. Työsuhdetta ja sen päättymisen seurauksia määrittävät työsopimuslaki (virkamieslaki) ja työttömyysturvalaki. Nyt työhallinto on ryhtynyt tulkitsemaan ohi lakien alan ja säätämistarkoituksen.

Oletan, että kaikille 30.3. valtioneuvoston kokoustilassa istuneille, niin työministerin tehtävää hoitavalle ministeri Tuula Haataiselle, avustajilleen ja työministeriön selvitysmiehelle kävi vallan selväksi, että kyse ei ole vain apurahansaajien työttömyysturvaongelmista, vaan ja erityisesti myös palkansaajista.

Olin tulkitsevinani tilanteesta myös sen, että ministeri asian nyt tietoonsa saatuaan ei vaan tyydy odottamaan, vaan puuttuu asiaan. Saatan olla väärässä, mutta mielestäni on kestämätöntä ajatella, että palkansaajaväestön edustajaksi asettunut puolue haluaisi palkansaajien työttömyysturvan kiistäjän maineen. TTL:n asiamies Tuuli Vänskän letkautusta mukaellen; "meiltä loppuu jäsenet, teiltä loppuu jäsenet". Työttömyyden kohtaavien tutkijoiden kannalta ongelma on tietenkin hyvinvointivaltion turvaverkon läpi valahtaminen. Tai tarkemmin. Hallinto tunkee ihmisen väkisin läpi silmukoiden. Minne tungetaan on epäselvää, mutta sen sijaan selvää on se, että lahjakkainkaan tutkija ei ole turvassa. Rahoitus voi katketa keltä tahansa.