perjantaina, lokakuuta 31, 2008

Apurahasta työsuhteisiin


Päivän Suomenmaassa oleva haastattteluni päättyy sanoihin: "Parasta olisi, jos säätiöt suuntaisivat apurahan suoraan yliopistoille, jotka taas solmisivat palkkatyösuhteen tutkijan kanssa." Lisään tässä tiedoksi sopimusyhteiskunnan periaatteen. Työsuhteita ei anneta, eikä saada edes yliopistolla, vaan työsopimuksia solmitaan.

Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan uudistava laki on ensi viikolla eduskunnan käsittelyssä. Hyvä niin, mutta arvoisat kansanedustajat voisivat vielä pusertaa paketin kerralla kattavaksi. Tai sovitaanko niin, että laki tulee voimaan 1.1.2009 ja alle neljän kuukauden pätkäongelmaiset pääsevät lain piiriin 1.1.2010. OK?

maanantaina, lokakuuta 13, 2008

Yhteenlaskeminen on helppo toimitus

Eduskunnan sivistysvaliokunta on lausunut seuraavaa lainmuutoksesta, jolla parannettaan ja selkeytetään apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa.: Ks. linkki tästä.

Sivistysvaliokunnan lausumaesityksessä mm. todetaan: "Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet laajentaa apurahansaajien vakuutusvelvollisuutta siten, että neljä kuukautta lyhyemmät apurahakaudet voitaisiin laskea yhteen, jolloin ne oikeuttaisivat samaan sosiaaliturvaan kuin yksittäinen vähintään neljä kuukautta pitkä apurahajakso oikeuttaa."

keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008

Mikä ihmeen normaalityö?


SAK:ssa tekemäni pätkätyöselvitys Työtön, työssä, missä? Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet on luettavissa tästä linkistä SAK:n tutkimukset (lokakuu 2008) osioissa. SAK:n uutisoiti selvityksestä tästä linkistä.

Selvityksen tuloksista: Karkeasti yleistäen voi sanoa, että pätkätyöntekijän kannalta ongelman ydin ei ole ensisijaisesti jaksossa, jolloin ollaan pätkätyössä. Selvityksessä pätkätyöelämän ongelmat paikantuivat pikemminkin pätkätyön väliin jääviin toistuviin katkoksiin ja ns. normaalityön käytäntöihin nojaaviin työelämän oikeuksiin. Selvityksessä pätkittäistä työtä tekevien työn katkokset osoittautuivat erittäin yleisiksi, työttömyysturvan käyttö toistuvaksi mutta vajaaksi ja palkallisen loman vietto harvinaiseksi.

Selvityksessä keskityttiin PAMin ja TeMen aloilla työskenteleviin, joiden kautta oli osoitettavissa yhtenäisiä työn teettämisen tavasta johtuvia muutostrendejä, joiden voi olettaa koskevan monilla muillakin (SAK:laisilla)aloilla pätkätyössä työskenteleviä. Muun muassa oletus työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta näyttäytyy tämän selvityksen valossa epätodennäköiseltä. Kyse on työn - ja ennen muuta sen kustannustehokkuutta tavoittelevan järjestämisen tavan - eikä työnteon halun puutteesta.

Yhteiskuntapolitiikassa ja ennen muuta työttömyysturvan ja työsuhteeseen kytkeytyvien työelämän oikeuksien käsittämisessä tarvitaan edelleen uudelleenarviointia. Ay-liikkeen pätkätyöntekijöiden asemaa turvaavia toimia on kehitettävä, sillä onhan viimeistään 2000-luvun alusta käynyt selväksi, että Suomessa on siirrytty tyystin toisenlaiseen työyhteiskuntaan verrattuna tilanteeseen, jossa muun muassa nykymallinen työttömyysturva on rakennettu.

Työmarkkinoiden jo 1990-luvulta vakiintuneet ilmiöt tuottavat kasvavia ongelmia,kun toimeentulon turvaamiseen tähtäävät järjestelmät on pitkälti rakennettu kokoaikaisen ja vakinaisen palkkatyön pohjalta. Normaalityösuhteen tavoitteluun rajoittuva edunvalvonta tuottaa sen riskin, että edunvalvonnan pudokkaiksi ajautuvat ay-liikkeelle pitkälti tavoittamattoman nuorten työntekijöiden sukupolven lisäksi myös paljon pätkätöitä tekevät naiset.

Yhtä kaikki. Kokoaikaista, säännöllistä ja vakinaista työsuhdetta ei enää voi luonnehtia yleiseksi, kaikkia koskevaksi normiksi. Määrä- ja osa-aikaisista sekä
vuokratyösuhteista on tullut pysyvä ja laajamittainen ilmiö. Jatkossa kokonaan oman kentän ja edunvalvonnan problematiikan muodostavat ns.itsensä – joko vapaaehtoisesti tai pakolla – työllistävät. Ja tähän problematiikkan kannattaisi herätä nyt, sillä ihan ei taida tämän joukon hyvän elämän rakentamiseen palkkatyö-yrittäjyys -dualismin työkalupakki riittää...

tiistaina, lokakuuta 07, 2008

Mikä mättää?





Työväenliikkeen kirjaston puhujaseurassa torstaina 9.10.2008 klo 18.00 - 20.00

Tutkija Tommi Uschanov, FT Outi Alanko-Kahiluoto, VTK Lauri Holappa, Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen ja FL Ruurik Holm
kertovat ja keskustelevat kirjoista
Mikä vasemmistoa vaivaa?
Puolueiden kriisi - Puolueet ja uusliberalismi: Mitä on tehtävä?

Työväenliikkeen kirjasto
Paasivuorenkatu 5 B, 2.krs

Illan isäntänä on toimittaja Hannu Taanila

Tervetuloa!

maanantaina, lokakuuta 06, 2008

(Tämäkin) prosessi etenee...


VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 8.10.2008 klo 9.30 –

(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Vastaväittäjän, kustoksen ja arvosanalautakunnan lisäjäsenen nimeäminen VTM Anu Suorannan väitöstilaisuuteen

Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)

Asian jatkokäsittely tiedekuntaneuvoston kokouksesta 7/2008, jolloin Anu Suorannalle myönnettiin väittelylupa hänen väitöskirjakäsikirjoituksestaan annettujen esitarkastuslausuntojen (professori Merja Kinnunen, Lapin yliopisto, ja professori Kari Teräs, Turun yliopisto) perusteella. Esitys: pyydetään vastaväittäjäksi professori Kari Teräs (Turun yliopisto) sekä määrätään kustokseksi professori Pauli Kettunen ja arvosanalautakunnan lisäjäseneksi professori Marjatta Rahikainen

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

9 teesiä pätkätyöstä


(kuvat:Tuulikki Holopainen)


Palvelualojen ammattiliiton PAM -lehdessä tietotyön pätkätyöntekijä Anu Suoranta latoo tiskiin 9 teesiä pätkätyöelämästä. Ks. PAM -lehti.

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

TTL:n lausunto apurahalaista työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa

29.9.2008

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Tieteentekijöiden liitto pitää myönteisenä sitä, että apurahansaajien sosiaaliturva saadaan vihdoinkin järjestettyä kohtuullisella tavalla. Apurahoilla tehdään mittava määrä tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnassa eri tavoin. Siksi on tärkeää, että myös valtio osallistuu apurahansaajien sosiaaliturvan kustantamiseen ja järjestämiseen.

Tieteentekijöiden liitto pitää ehdotettuja lakimuutoksia ja sosiaaliturvan järjestämistapaa pääosin hyväksyttävinä. Sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä on tärkeää, että apurahansaajien käteen jäävän apurahan määrä ei laske. Verottoman apurahan pienuuden vuoksi apurahansaajat elävät toimeentulon äärirajoilla, minkä vuoksi apurahan ylärajan kohottaminen on ehdottoman tärkeää uudistuksen yhteydessä. Verottoman apurahan maksimimäärä on tällä hetkellä 1313,13 euroa kuukaudessa. Kehityksen tuleekin johtaa jatkossa apurahansaajien tulotason nousuun.

Ehdotuksen mukaan apurahansaaja olisi velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Käytännössä tämä tarkoittaa apurahansaajalle myönnettyä vähintään 1031,11 euron suuruista apurahaa vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, mikä on huomattavasti alle mainitun verottoman apurahan kuukausirajan. Ehdotuksen mukaan vakuuttamisvelvollisuus syntyisi erikseen jokaisen edellytykset täyttävän apurahan osalta.

Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta. Hallituksen esityksen tavoitteet huomioon ottaen ei ole perusteltua, että useista eri lähteistä rahoitusta saava apurahansaaja jää sosiaaliturvan ulkopuolelle, vaikka hänen työskentelynsä olisi yhdenjaksoista ja siten täyttää ehdotuksen vaatiman neljän kuukauden vähimmäiskeston ja hänen rahoituksensa ylittää vaaditun vuosityötulon.

Tieteentekijöiden liitto esittää, että ehdotuksessa harkittaisiin vielä vakuutusvelvollisuuden laajentamista koskemaan toisiaan seuraavia yhteensä vähintään neljän kuukauden mittaisia apurahakausia, joiden mukainen vuosityötulo on vähintään 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Muutos on perusteltu, jotta vastaisuudessa vältettäisiin pienten apurahojen venyttäminen keinotekoisesti neljän kuukauden mittaisiksi. Tämän lisäksi Tieteentekijöiden liitto ehdottaa, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta.

Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahatutkijat eivät työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen osoittamissa tiloissa, vaan osa työskentelee joko pysyvästi tai tilapäisesti esim. kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.

Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö.

Tieteentekijöiden liitto ehdottaa työttömyysturvalakiin pieniä muutoksia, jotka on esitetty oheisessa liitteessä.

Tieteentekijöiden liiton puolesta

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja

Ja Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kuuleminen samaisessa valiokunnassa

30.9.2008


Eduskunnan työelämävaliokunta


Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi


Tieteen- ja taiteentekijäjärjestöt ovat ajaneet apurahansaajien sosiaaliturvaa jo vuosikymmeniä. Siksi myös Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että myös hengenviljelijät viimein pääsevät sosiaaliturvan piiriin. Tämä tapahtuu vakuuttamalla heidät Maatalousyrittäjien eläkekassan kautta.

Laki myös vastaa suurelta osin Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmän vaatimuksia.
Lakia vaivaa kuitenkin puute, joka on alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä katsoo, että on sosiaaliturvan on kuuluttava kaikille apurahan turvin tutkimustyötä tekeville apurahajakson pituudesta riippumatta. Tiedemaailmassa lyhyet apurahat ovat jatkuvasti lisääntyneet ja on yhä tavallisempaa, että sama henkilö voi saada vuoden aikana useamman alle neljän kuukauden mittaisen työskentelyapurahan. Sosiaaliturvan järjestäminen myös näille tutkijoille olisi linjassa hallituksen pyrkimyksen kanssa tehdä työnteko kannattavaksi kaikissa tilanteissa sekä hallituksen pyrkimyksessä parantaa sosiaaliturvan aukkoja.

Onkin tärkeää, että välittömästi lain tultua voimaan perustetaan eri osapuolista koostuva työryhmä selvittämään, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat saataisiin sosiaaliturvan piiriin. Työryhmässä tulisi olla mukana samat osapuolet kuin lakia valmistelleessa työryhmässä.

Alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle johtunee siitä, että sosiaaliturva järjestetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Ehdotuksen mukaan apurahansaaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta.

Apurahoja myöntävät tahot ovat tuoneet esiin, että jatkossa kaikki apurahat voisivat olla vähintään 4kk mittaisia, jolloin sosiaaliturvan puuttumisen ongelmaa ei apurahansaajalle tulisi. Tämä voikin olla järkevää. Voi kuitenkin kysyä, onko kaikissa tapauksissa kansantaloudellisesti tai edes tutkijan itsensä etenemisen järkevää venyttää kolmen kuukauden työ neljään kuukauteen.

Apurahansaajien sosiaaliturvalain jatkokehittely

Lain perusteluihin on sisällytetty lupaus siitä, että lain toimivuutta seurataan ja lakia korjataan tarpeen vaatimalla tavalla. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä esittääkin, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta. Ongelmallisia ovat muun muassa edellä kuvatun kaltaiset tapaukset, joissa henkilön apurahakaudet muodostuvat useasta eri lähteestä saaduista apurahoista, joista yksikään ei oikeuta henkilöä vakuuttamaan itseään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa.

Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahansaajat eivät tee töitä työpaikalla vaan osa työskentelee kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.

Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö. Myös tämän jälkeen tulee seurata, tulevatko apurahansaajat työttömyystilanteissa tasapuolisesti ja lain edellyttämällä tavalla kohdelluiksi.

Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmä esittää selvitettäväksi yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin. Olisiko lyhyiden, alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen ketjuttaminen mahdollista, niin että ne yhdessä muodostaisivat vaaditun mittaisen jakson ja täyttäisivät lain vuositulokriteerin? Tulisi selvittää myös, tulisiko alle neljän kuukauden apurahojen osalta vapaaehtoinen vakuuttaminen kyseeseen, jolloin alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajan olisi mahdollista, mutta ei pakollista, vakuuttaa itsensä Maatalousyrittäjien eläkekassassa.

Edellä esitetyn lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä yhtyy Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantalan lausuntoon sekä sen liitteessä 1 esitettyihin muutosehdotuksiin, jotka ovat myös tämän lausunnon liitteenä.

Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puolesta

Outi Alanko-Kahiluoto
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtaja