SAK:ssa tekemäni pätkätyöselvitys Työtön, työssä, missä? Pätkätyöntekijöiden pakenevat oikeudet on luettavissa tästä linkistä SAK:n tutkimukset (lokakuu 2008) osioissa. SAK:n uutisoiti selvityksestä tästä linkistä.
Selvityksen tuloksista: Karkeasti yleistäen voi sanoa, että pätkätyöntekijän kannalta ongelman ydin ei ole ensisijaisesti jaksossa, jolloin ollaan pätkätyössä. Selvityksessä pätkätyöelämän ongelmat paikantuivat pikemminkin pätkätyön väliin jääviin toistuviin katkoksiin ja ns. normaalityön käytäntöihin nojaaviin työelämän oikeuksiin. Selvityksessä pätkittäistä työtä tekevien työn katkokset osoittautuivat erittäin yleisiksi, työttömyysturvan käyttö toistuvaksi mutta vajaaksi ja palkallisen loman vietto harvinaiseksi.
Selvityksessä keskityttiin PAMin ja TeMen aloilla työskenteleviin, joiden kautta oli osoitettavissa yhtenäisiä työn teettämisen tavasta johtuvia muutostrendejä, joiden voi olettaa koskevan monilla muillakin (SAK:laisilla)aloilla pätkätyössä työskenteleviä. Muun muassa oletus työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta näyttäytyy tämän selvityksen valossa epätodennäköiseltä. Kyse on työn - ja ennen muuta sen kustannustehokkuutta tavoittelevan järjestämisen tavan - eikä työnteon halun puutteesta.
Yhteiskuntapolitiikassa ja ennen muuta työttömyysturvan ja työsuhteeseen kytkeytyvien työelämän oikeuksien käsittämisessä tarvitaan edelleen uudelleenarviointia. Ay-liikkeen pätkätyöntekijöiden asemaa turvaavia toimia on kehitettävä, sillä onhan viimeistään 2000-luvun alusta käynyt selväksi, että Suomessa on siirrytty tyystin toisenlaiseen työyhteiskuntaan verrattuna tilanteeseen, jossa muun muassa nykymallinen työttömyysturva on rakennettu.
Työmarkkinoiden jo 1990-luvulta vakiintuneet ilmiöt tuottavat kasvavia ongelmia,kun toimeentulon turvaamiseen tähtäävät järjestelmät on pitkälti rakennettu kokoaikaisen ja vakinaisen palkkatyön pohjalta. Normaalityösuhteen tavoitteluun rajoittuva edunvalvonta tuottaa sen riskin, että edunvalvonnan pudokkaiksi ajautuvat ay-liikkeelle pitkälti tavoittamattoman nuorten työntekijöiden sukupolven lisäksi myös paljon pätkätöitä tekevät naiset.
Yhtä kaikki. Kokoaikaista, säännöllistä ja vakinaista työsuhdetta ei enää voi luonnehtia yleiseksi, kaikkia koskevaksi normiksi. Määrä- ja osa-aikaisista sekä
vuokratyösuhteista on tullut pysyvä ja laajamittainen ilmiö. Jatkossa kokonaan oman kentän ja edunvalvonnan problematiikan muodostavat ns.itsensä – joko vapaaehtoisesti tai pakolla – työllistävät. Ja tähän problematiikkan kannattaisi herätä nyt, sillä ihan ei taida tämän joukon hyvän elämän rakentamiseen palkkatyö-yrittäjyys -dualismin työkalupakki riittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti