YKSIN SOVITTU TULEE KAAPISTA

Se on valmis! Tilata saa jo nyt Vastapainosta, sisällysluetteloon tästä.

Yksin sovittu
Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka (Vastapaino, 2010)
Toimittaneet
Suoranta Anu & Anttila Anu-Hanna

Tutkijat ja kokeneet työmarkkinatoimijat esittävät ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden ja sosiaalisen turvallisuuden järjestämisestä tilanteessa, jossa tulopoliittinen sopiminen on liukumassa menneisyyteen. Työmarkkinoiden osapuolet ovat ottaneet mittaa toisistaan viime vuosikymmenet globalisoituneessa ympäristössä. Tästä kamppailusta johtuvien, uudenlaisten työelämää ja sosiaaliturvaa koskevien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan paitsi tutkittua tietoa ja työelämän tietotaitoa, myös vankkaa tahtoa.

Millä keinoilla voitaisiin rakentaa yhdenvertainen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja turvallinen työelämä tässä tulopoliittisen sopimisen jälkeisessä tilanteessa? Kirjoittajat kartoittavat uudistuneita työn teettämisen ja tekemisen tapoja sekä määrittelevät uudelleen ammattiyhdistysliikkeen edustajien ja työnantajien vakiintuneita käytäntöjä.

Teoksen kirjoittajat:

Tuomo Alasoini, DI, VTT, sosiologian dosentti. Työskentelee Tekesissä teknologiajohtajana työelämän tutkimuksen ja kehittämisen tehtävissä. Kotoisin Karinaisista. Syntynyt vuonna 1958. ”Hyvä työ on hyvinvoinnin lähde.”

Anu-Hanna Anttila, VTT, sosiologian dosentti. Työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina (2009−2011) Turun yliopistossa. Kotoisin Karhulasta. Syntynyt vuonna 1965. ”Tutkijan velvollisuutena on olla heikomman puolella − ja uskaltaa sanoa se myös ääneen.”

Nikolas Elomaa, OTK. Työskentelee SAK:ssa edunvalvontajohtajana. Kotoisin Hyvinkäältä. Syntynyt vuonna 1968. ”It’s a long way to the top if you wanna rock’n’roll.”

Tapio Huttula, FT. Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n puheenjohtajana (2005−2011). Kotoisin Alajärveltä. Syntynyt vuonna 1963. ”Ammattiliitto täyttää tehtäväänsä eli palvelee jäsentään vain, jos se uudistuu ja katsoo tulevaisuuteen.”

Raija Julkunen, YTT, dosentti, yhteiskuntapolitiikan lehtori emerita Jyväskylän yliopistossa. Syntynyt vuonna 1944 Varkaudessa tehtaan varjoon ja valoon. ”Kirjoittamalla maailma ymmärrettäväksi ja muutettavaksi.”

Kaija Kallinen, YTM. Työskennellyt SAK:ssa sosiaalipoliittisena asiantuntijana vuodesta 1980. Syntynyt vuonna 1950 Pohjaslahdella, joka nykyisin on osa Mänttä-Vilppulaa. ”Oikeudenmukaisiin ratkaisuihin tarvitaan tietoa, järkeä ja tunnetta.”

Pauli Kettunen, VTT, poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Syntynyt Säyneisen Losomäellä vuonna 1953. ”Että mitenkä? On hyvä kyseenalaistaa.”

Anne Kovalainen, KTT. Työskentelee akatemiaprofessorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Syntynyt vuonna 1960.

Lauri Lyly, SAK:n puheenjohtaja. Syntynyt vuonna 1953 Seinäjoella. ”Sopimisella Suomi on jatkossakin kilpailukykyinen”.

Tuire Santamäki-Vuori, KTT, kansantaloustieteen dosentti, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja. Kotoisin Hyvinkäältä. Syntynyt vuonna 1952. ”Hyvinvointipalvelujen tekijöiden, arjen ammattilaisten työ ansaitsee tulla paremmin näkyväksi ja arvostetuksi.”

Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n puheenjohtaja vuodesta 2002 alkaen. Kotoisin Helsingistä. Syntynyt vuonna 1960. ”Perusturvallisuus työssä, sen kaikissa merkityksissä, kuuluu jokaiselle.”

Anu Suoranta, VTT, hankekoordinaattori, SAK. Työskentelee Työelämän kehittämisen osastolla (2010−2012). Kotoisin Turusta. Syntynyt vuonna 1966. ”Ajantajuinen edunvalvonta tarvitsee yhteiskuntarelevanttien argumenttien rakentamiseen tutkijoita ja tutkimustietoa.”

ONKO KYSE PÄTKÄTYÖNTEKIJÖISTÄ?

Tekstini Onko kyse pätkätyöntekijöistä? on julkaistu TeMe:n Meteli 4/2010 -lehdessä

SAK:ssa pyörähti maaliskuussa 2010 käyntiin hanke ”Työn teettäminen reiluksi - turvaa pätkittyyn työelämään”. Hanke on kaksivuotinen.

Onko hankkeessa kyse pätkätyöntekijöistä? Vastaus on ei. Puhuminen pelkästään pätkätyöntekijöistä kaventaa fataalisti monella tavalla ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuutta tarttua työelämän perustavalaatuiseen muutokseen. Ensinnäkin puhunta pätkätyöntekijöistä suuntaa katseen akselin väärään päähän. Kun katse kohdistuu taudin uhreihin, pätkätyöntekijöihin, niin samalla samentuu katse taudin aiheuttajaan. Työtä teettää työn teettäjä, monimuotoisesti ja omine motiiveineen. Siksi jo hankkeen nimeen, ja toiminnan kohteeksi, on nostettu ”työn teettäminen reiluksi” ja ”pätkitty”. Toimilla on tekijänsä ja tahtonsa. Ne tunnistaen, niitä on myös mahdollista säännellä.

Työelämän ilmiöitä, ei voi rinnastaa luonnonvoimien myllerrykseen. Työelämänmuutokset ovat valintojen tulosta, eivät välttämättömyyksiä. Tätä yhteistä tahtoa, päämääriä ja yhteiskunnallisia toimintatapoja ovat SAK:n lisäksi hankkeessa rakentamassa viisi ammattiliittoa. Mukana ovat JHL, PAM, TeMe, PAU ja Muusikkojen liitto.

Toiseksi puhunta pätkätyöntekijöistä tuottaa ”meitä” ja ”niitä”. Puhunta myös yleensä johtaa käytännön toimiin. Puhunnalla on rakennettu - kenties tiedostamatta - työyhteiskunnan Berliinin muuria. Ammattiyhdistysliikkeen perustavin ehto on työntekijöiden keskinäisen kilpailun esto. Sitä on pitkään kutsuttu solidaarisuudeksi. Berliinin muurista ja sen kaatamisesta oppien SAK:n hankkeessa on lähdetty ylittämään pätkätyöhön liitettyä ajattelua, että pätkätyöntekijyys tai sen kaveri vakituinen työntekijä olisivat geneettisiä ominaisuuksia. Kukaan ei kuitenkaan synny pätkätyöntekijäksi. Muuttuvassa työn teettämisen maailmassa kuka tahansa voi seuraavassa hetkessä löytää työnsä ja sitä myöden elämänsä pätkittynä. Hankkeen kovaa ydintä on, että pätkätyössä kyseessä ei ylipäätään ole ihmiseen, vaan työn järjestämiseen ja työmarkkinamekanismeihin ja työn hinnoitteluun liittyvä ominaisuus.

Kolmanneksi puhe pätkästä osuu vain murto-osaan työn teettämisen moninaistuneesta pelikentästä. Pätkä viittaa ensisijaisesti määräaikaiseen työn teettämiseen. Se kuitenkin on vaan osa peliä. Kentällä on enenevässä määrin osa-aikaisesti työtään tekeviä, itsensä työllistäviä, toiminimiä, ammatinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä.

Hankkeessa painotutaan vahvasti siihen, että itsensä työllistämistä näyttää nyt tunnistuvan kaikkialta. Työsuhteet pakenevat tai niiden velvoitteista paetaan paitsi julkisella, niin myös yksityisellä sektorilla. Kulttuurialoilta tuttu ilmiö levittäytyy läpi työmarkkinakentän. Mm. lähimarketeissa työllä on monet kasvot, sillä yksi myy lakritsia toiminimellä, toinen hyllyttää vaippoja teollisuuden provisiopalkkiolla, kolmas myy kosmetiikkaa konsulenttina, joku merkkivaatteita toiminimellä ja seuraava luontaistuotteita myynninedistäjänä. Merkittävä osa saman katon alla työskentelevistä voidaan lukea ns. bulk- yrittäjyyteen, joka kaiken järjen mukaan olisi pakotettava "yrittäjyyshuumasta" takaisin työsuhteeseen. Edunvalvonnan kulmasta oleellista on tunnistaa, että työ- tai edes työpaikka ei tyhjenny siihen miltä näyttää.

Mistä SAK -hankkeessa sitten on kysymys? Päämäärän kautta ilmaistuna. Hankkeessa pyritään rakentamaan työyhteiskunnan tahto ja tila, jossa ihmiset ovat työn teettämisen muodosta riippumatta yhdenvertaisia lain ja sopimusten edessä. Tämän tahdon toteuttamiseen SAK:n puheenjohtajansa Lauri Lylyn esittämänä ajaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelmaa”. Ohjelmalla ratkotaan kokonaisvaltaisesti työn teettämisen muutoksesta johtuvia eriarvoisuuksia.

Anu Suoranta, hankekoordinaattori
Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään, SAK

Ps. Pätkätyöntekijä on työmarkkina-asema, pätkätyöläinen taas luokka-asema. Pätkätyön teettämisessä on kyse perin luokattomasta menosta, jossa koulutuksella ei ole väliä.

MOTIIVI JA DEMARI PÄTKIMISESTÄ

Pätkitystä työstä ja sen edunvalvontavaikutuksista Motiivi no 8/2010 Haloo! palstalla otsikolla "Kuinka pätkätyöntekijä ruskettuisi, Anu Suoranta?" ja Demarin 26.8.2010 haastattelussa "Pätkätyö halutaan mukaan yhteiseen edunvalvontaan".

LAKKO-OIKEUS JA MAHDOLLISUUS

Marjo Ylhäisen terävä tulokulma totuttujen työmarkkinamekanismien toimivuuteen. Ks. Helsingin Sanomien 16.8.2010 vieraskynä Lakko-oikeus ei lohduta pätkätyöläistä

Työläisten sijaan puhuisin kyllä työntekijöistä siitä yksinkertaisesta syystä, että työntekijä on työmarkkina-asema ja työläinen on luokka-asema. Ja pätkätyön teettäminen on kyllä perin luokatonta menoa..

PITKÄNSILLAN TUOLLA PUOLEN...

Helsingin Sanomissa julkaistu Veli-Pekka Leppäsen arvio Askeleita Pitkälläsillalla kirjastamme Pitkänsillan tuolla puolen. Puheenvuoroja työväenliikkeen historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta. Toim. Maria Lähteenmäki ja Anu Suoranta. 2010.

"Kirjassa kysytään ja kyseenalaistetaan (omiakin) paradigmoja. Se vaatii rohkeaa mieltä."

"Historian ja työväenluokan "liitto" purkautui 20-30 vuotta sitten. Työväenliike menetti agentin asemansa menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, kuten Pauli Kettunen osoittaa.

Se tappoi edistysuskon ja vapautti työväentutkimuksen. Tapio Bergholm pohtii työmarkkinahistorioita, samoin kuin omaakin väyläänsä "poliittisen logiikan" ja "ay-logiikan" ristiaalloissa. Suoraan - ja reilusti - hän kommentoi myös kollegoiden lähtökohtia."

Kirjaa voi ostaa Työväen Arkistosta

EI TUTKIMUSTA ILMAN VAIKUTUSTA

Janne Hernesniemen tekemään KU:n 6.8.2010 juttuun kuvaa klikaten.

"Yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voi rinnastaa luonnonvoiminen myllerrykseen. Muutokset työelämässä ovat nekin valintojen tulosta, ei välttämättömyyksiä, Suoranta tiivistää."

THINK TANKKIA

Olen haastateltavana 6.8.2010 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (printtilehti) otiskolla "Ei tutkimusta ilman vaikutusta".

"Ammattiyhdistysliike ottaisi merkittävän yhteiskunnallisen tilan haltuunsa, jos se yhtäältä itse panostaisi tutkimukseen ja toisaalta tekisi yhä voimakkaampaa yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kanssa.

Konkreettinen askel työelämä(keskustelun) haltuunottoon olisi ryhtyä rakentamaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistä ajatuspajaa."

Kuva: Anniina Säilynoja

TUTKIJA SUORANTA KIITTÄÄ

Anu kiittää Helsingin Yhteiskunnallista Opistoa sen myöntämästä yhteiskunnallisen tietoisuuden edistämisen tunnustuspalkinnosta.

"Suorannan esittämän vertauskuvan mukaan ”on järjetöntä tehdä sellaista ilmastotutkimusta, jonka päämääränä ei ole vaikuttaa ilmaston lämpenemisen estämiseen. Vastaavasti on järjetöntä tehdä työelämätutkimusta, jollei päämääränä ole rakentaa hyvää työelämää.”"

ONKO KYSEESSÄ PELKKÄ TUIJOTUS!

Vaaditaanko työpaikan säilyttämiseksi suorittavan ruumiin lisäksi myös mieleltä nöyrää, ripeää ja työnantajamyönteistä liikettä? Ks. SAK:n Uusi kulma -blogissa kirjoitukseni "Halutaan palvelukseen nöyrä mieli".

PÄTKITYN JA HALKAISTUN TYÖN TEETTÄMINEN

Pätkityn ja halkaistun työn teettäminen läpäisee työmarkkinakentän. Tosin kun voisi julkisesta puheesta luulla. Kyse ei ole työn tekijöiden geneettisestä ominaisuudesta. Kukaan ei synny pätkä- eikä osa-aikatyöntekijäksi, vaan kyse on työn teettämisen muuttuneesta tavasta.

Pätkinnästä ja halkomisesta äänessä KU:n jutussa PAM:lainen Citymarketin pääluottamusmies Leila Tilvis ja Tieteentekijöiden liiton/JUKO:n Tampereen yliopiston pääluottamusmies Sinikka Torkkola.Ks. Pätkätyö ja matala palkka yhdistää yli keskusjärjestörajojen

SANOO, MUKAAN, HUOMAUTTAA, MIELESTÄ, PITÄÄ HUOLESTUTTAVANA...

Uutisointeja työn teettämisen muuttuneista tavoista ja mitä siitä seuraa..

YLE uutiset"

Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.
- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta."

YLE uutiset

"Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n hankekoordinaattori, työelämän tutkija Anu Suoranta uskoo työnantajien vihdoin ymmärtäneen vakituisen työvoiman palkkaamisen hyödyt.
- Jos työnantaja ei sitoudu työntekijään, myöskään työntekijä si sitoudu työnantajaan. Tämä vähentää työn tuottavuutta, Suoranta sanoo.
Suomalaiset työmarkkinat ovat Suorannan mukaan kuitenkin jakautumassa vahvasti kahtia.
- Työnantajat pitävät kiinni ydintyövoimasta ja tulevat palkitsemaan sitä. Samalla on ikävä kyllä syntymässä toiset työmarkkinat, jota voi kutsua vaikka halvennetuksi työksi ja halpatyömarkkinoiksi. On sen tyyppisiä ilmiöitä, että ihmisiä vaihdetaan vaihtotavarana.
SAK:n Suoranta huomauttaa, että tilastointi ei tavoita nykyistä työn tekemisen kirjoa.
- Esimerkiksi kaupan alalla teetetään 30-tuntista työviikkoa, ja se tilastoituu kokoaikaiseksi. Lisäksi on uusia työn teettämisen tapoja, joita ei tilastoida yhteiskunnassa oikein laisinkaan.
Esimerkki tästä ovat ns. itsensä työllistäjät. Itsensä työllistäjä on esimerkiksi siivooja, jolta vaikkapa kunta ostaa rakennuksen siivouksen toimeksiantona."

Global Finland

"Maailman muuttuminen vaatii uutta ajattelua myös ammattiyhdistysliikkeeltä. Suorannan mielestä yksi ammattiyhdistysliikkeen suurimmista kysymyksistä koskee globaalia solidaarisuutta: ”On pystyttävä irrottautumaan nationalismista ja laajennettava ajattelua – kenestä puhumme, kun puhumme meidän eduistamme?”

Kansan Uutiset

"SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta piti huolestuttavana Suomeen pesiytynyttä tapaa lisätä keinotekoisesti yrittäjyyttä. Kun ei ole muuta vaihtoehtoa työllistyä, ihminen ryhtyy yrittäjäksi ”vapaaehtoisesti” tai sitten pakotettuna.

Syntynyt ilmiö kaipaa lainsäädännöllistä selkeyttämistä varsinkin yrittäjäksi ryhtyneen sosiaaliturvan osalta.
– Suomessa ollaan joko palkansaajia tai yrittäjiä, mutta siihen väliin putoaa enenevässä määrin ihmisiä. Heitä arvioidaan olevan jo 170 000."

YLE uutiset

"Suoranta painottaa, että työntekijälle pitäisi kertyä 2,5 päivää lomaa kuukaudessa heti työsuhteen alusta alkaen. Pätkätyöläiset, osa- tai määräaikaiset ja muut epätyypillisissä työsuhteissa saavat usein vuosi toisensa jälkeen vähemmän lomaa kuin vakituiset työtoverinsa.
- Pidemmän lomaoikeuden sitominen jatkuvaan työsuhteeseen on käytännössä työelämän yhdenvertaisuuden vastaista, Suoranta huomauttaa."

Kansan Uutiset

"Kyse ei ole marginaalisesta ongelmasta. SAK:n pätkätyöhankkeen koordinaattorin Anu Suorannan mukaan naisista yli kolmannes työskentelee muussa kuin vakituisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa. Kyse ei siis enää ole mistään epätyypillisyydestä, vaan pysyvästä elämäntilanteesta."

HEI ME PÄVATAAN!

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä politiikkaohjelmaa, jolla saataisiin kokonaisvaltaisesti ratkottua pätkä- ja silpputyön teettämisestä johtuvia ongelmia. ”Moninaistuneen työn teettämisen politiikkaohjelman” tavoitteena pitäisi hänen mukaansa olla työn teettämisen muodosta riippumaton yhdenvertaisuus lain ja sopimusten edessä. Koko tiedote tästä

Ja osana kokonaisutta. Pitkä vuosiloma kaikille!

Loman ansaintajärjestelmä olisi aika päivittää vastaamaan nykyajan työelämän rakenteita, SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta katsoo. Nykyisellään vuosilomalaki suosii vakituisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat lomaa 30 päivää vuodessa. Alle vuoden työsuhteessa lomakertymä on korkeintaan 24 päivää. Koko tiedote tästä.

PÄTKITYSTÄ ELÄMÄSTÄ PORISSA

Porin Suomi Areenassa keskustellaan työelämän pätkinnästä ainakin näillä lavoilla. Tiistaina YK:n naisten oikeuksien peruskirja - 30 vuotta Suomen sitoutumisesta ja Tulevaisuuden työstä. Keskiviikkona debatin otsikkona on Työelämän silppuuntuminen.

IHAN SAMA VAKKARI VAI MUU..

Kirjoitan SAK:n tutkimustiimin Uusi kulma -blogissa: Kaikille 2,5 päivää vuosilomakertymää heti!

"Työelämän sääntely ja oikeudet, kuten pitkä yhtäjaksoinen loma, on rakennettu olosuhteisiin, jolloin työntekijöitä palkittiin sitoutumisesta yhteen työnantajaan. Työsuhteen jatkuvuuden perspektiivin kadottua pätkittyjen töiden myötä, voi pidemmän lomaoikeuden sitomisen jatkuvaan työsuhteeseen tulkita olevan yksikertaisesti työelämän yhdenvertaisuuden vastaista".

SYKSY JA TYÖELÄMÄ TAMPEREELLA

Marraskuussa 2010 järjestetään Työelämän tutkimuspäivät Tampereella. Päivillä kokoontuu monitieteinen työryhmä Työn teettämisen muuttuvat tavat 2010-luvulla.

Työryhmän vetäjinä toimivat VTT Anu Suoranta (SAK) ja VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus). Ryhmää täydentää pätkätyötutkijoiden verkostosta VTM Liisa Lähteenmäki (Turun Yliopisto).

Työryhmän kuvaus tästä linkistä.

Tavoittelemme työryhmän osallistujiksi tutkijoita yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista, ammattiyhdistysliikkeestä ja ministeriöistä. Tervetuloa!

TYÖ, SUKUPUOLI JA KESÄ!

Kasvattajaseurani THPTS:n kesäseminaari Työ ja sukupuoli

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteinen kesäseminaari järjestetään 23.-24.8.2010 Kiljavanrannassa Nurmijärvellä.

Ohjelma:

Maanantai 23.8.2010

10.00-10.15 Puheenjohtaja, VTT Matti Hannikainen: Seminaarin avaus

10.15-11.30 Dosentti, erikoistutkija Tapio Bergholm (SAK): Suosivatko Suomen palkkatyöyhteiskunnan rakennemuutokset naisia?
Kommenttipuheenvuoro: VTT Matti Hannikainen + keskustelua

11.30-12.10 FT Jarmo Peltola (historia, Tampereen yliopisto):
Teollisuustyö, työttömyys ja sukupuoli. Teollisuuskaupunki Tampere 1930-luvun laman aikana

12.10-13.15 Lounas

13.15-13.55 FM Ritva Savtschenko (historia, Helsingin yliopisto):
Naiset lakkoliikkeessä 1970-luvulla

13.55-14.35 FM Tytti Steel (kansatiede, Helsingin yliopisto): Naisia satamatyössä

14.35-15.00 Kahvi

15.00-15.40 FM Jussi Turtiainen (historia, Helsingin yliopisto):
Metallimiesten ammattikulttuuri vuosina 1946-1969

15.40-16.20 FM, YTM Elina Kiviranta (sosiaalitutkimus, naistutkimus, Tampereen yliopisto): Palvelutyötä köyhyysrajalla. Kestävät työkäytännöt siivoustyössä

16.30-17.30 Paneelikeskustelu: Miten erilaiset tutkimusaineistot tavoittavat sukupuolen? Keskustelijoina FT Jarmo Peltola, VTT Anu Suoranta, PhD Sakari Saaritsa, dosentti Marjaliisa Hentilä ja VTT Matti Hannikainen.

18.00- Sauna & iltapala


Tiistai 24.8.2010

7.00-9.00 Aamiainen

9.00-9. 40 FM, tutkija Mari Kupiainen (Työterveyslaitos): Näkymätön, häivytetty, olemassa oleva - sukupuolen määrittely sukupuolijakaumaltaan erilaisissa organisaatioissa

9.40-10.20 VTM Kirsi Eräranta (sosiologia, Helsingin yliopisto): Työn ja perheen yhteensovittaminen työmarkkinapolitiikan ja työelämän kehittämisen kohteena


10.20-10.30 Tauko

10.30-11.30 FT Tiina Suopajärvi (kulttuuriantropologia, Oulun
yliopisto): Lasikattoja ja labyrinttejä - sukupuolistunut metsäammattilaisuus. Keskustelua.

11.30-12.30 Lounas

12.30-13.10 VTT Sikke Leinikki (TJS Opintokeskus): Sukupuoli ja pätkätyö

13.10-13.50 YTM, FM Satu Ojala (sosiaalitutkimus, Tampereen yliopisto) ja Ari Hautaniemi (Lahden ammattikorkeakoulu): Tietotyöntekijöiden asema työmarkkinoilla

13.50-14.30 Loppukeskustelu & kahvi

Osallistumismaksu koko seminaariin on 90 euroa ja päiväosallistumismaksu 50 euroa, molemmat päivät ilman yöpymistä 75 euroa. Perustutkinto-opiskelijat puoleen hintaan. Esiintyjille seminaari on maksuton. Yöpyminen on kahden hengen huoneissa.
Ilmoittautuminen viimeistään 13.8.2010 sihteeri Andreas McKeough'lle, (mckeough@mappi.helsinki.fi, 050 367 9801). Ilmoita oletko seminaarissa molemmat päivät vai vain jommankumman ja yövytkö Kiljavalla. Kerro myös, jos sinulla on erikoisruokavalio!

Lisätietoja: Puheenjohtaja Matti Hannikainen (matti.hannikainen@helsinki.fi, 050-3393824) ja Kirsi-Maria Hytönen (kirsi-m.hytonen@jyu.fi).

SUORAAN SANOEN

Toimihenkilöunionin pj. Antti Rinteen esitys työmarkkinoiden, sopimusyhteiskunnan ja yhteiskuntapolitiikan tilanteesta. Suoraan sanominen pelittää 22 minuutin kohdalta tästä linkistä

PÄVAUKSESTA POTKUA

Kasvattajaliittoni Tieteentekijöiden liiton Acatiimi -lehdessä on julkaistu Tapio Rissasen tekemä artikkeli Pävauksesta potkua edunvalvontaan.

"Pävauksen edunvalvonnan työkaluksi kehittänyt Suoranta näkee pätkätyön vaikutusten arvioinnin uutena työelämän laadun kehittämisen välineenä.

– Pävauksen kautta ilmiöt tunnistuvat ja sen jälkeen on tehtävä korjaavat toimenpiteet. Pävaus ei ole mikään ihmelääke, mutta se on oiva väline saada asiat agendalle.

Tämä vaatii etenkin ammattiliittojen aktivoitumista nostaa pätkätyö ja siihen liittyvät ongelmat neuvottelujen kohteeksi. Monella työalalla kysymys on pohjimmiltaan siitä, onko ay-liike ydintyövoiman liike vai myös puskuriksi työnnetyn työvoiman liike. Tieteentekijöiden kohdalla pätkätöiden tarkastelu pitäisi ilman muuta olla keskiössä, koska valtaosa jäsenistöstä kuitenkin tekee niitä."

PÄTKÄTYÖSSÄ OPAS

TJS Opintokeskus on julkaissut Sikke Leinikin tekemän Pätkätyöoppaan.

"Pätkätöitä tekeville ja heidän työpanostaan ostaville on julkaistu uusi opas. "Pätkätyössä! Selviytymisen opas" tarjoaa keinoja helpottaa pätkätöitä tekevän jaksamista, urahallintaa ja työyhteisöjen toimintaa. Kirjassa käsitellään myös pätkätyön verotusta sekä pätkätyöläisen perehdyttämistä eri osapuolten kannalta."

Koko lehdistötiedote tästä

UUSI KULMA! SAK:N TUTKIMUSTIIMIN BLOGI AVATTU

SAK:n tutkimustiimin blogi Uusi kulma näki tänään päivävalon.

Tervetuloa Juhan vetokulman, Anun suorakulman, Even rajakulman, Linnean tutkivan basistin, Tapion ajan voiman, Tarjan tehokulman, Tytin tilastokulman ja Christinan tietokulman lukijaksi ja keskustelijaksi.