Akkasen mielestä prekariaatti vaatii perustuloa, jotta voisi osoittaa mieltään, käydä festareilla ja jatkaa ikuista opiskelijaelämää. Tuskin. Kannattaisi kuunnella mitä aktivistit, aktiiviset kansalaiset sanovat. Kun valtaosa kansasta on nuijittu hiljaisiksi 1990-luvun laman jälkeisellä tappotahtisella pätkä-, katko- ja osa-aikatyöllä, niin sitä suuremmalla herkkyydellä olisi äänekkäitä kuultava.
Perustulossa kyse on tulonjakojärjestelmästä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen kaikille. Kyse ei ole nuorisotulosta. Jos vähänkin vaivaa päätään, niin prekariaatin vaaimusten taustalta voi ymmärtää universaalin hyvinvointivaltioideaalin, ja vieläpä pohjoismaisen mallin siitä. Siinä mallissa on kyse ihmisarvosta, ketään ei potkittaisi päähän ja yritysten intressit eivät määrittelisi kaikkia yhteiskunnassa tehtäviä valintoja.
Akkasen mielestä nuorisolle ei enää myöskään kelpaa työ, se työ jonka Eetu Viren tv-lähetyksessä kiteytti paskaduuniksi. Akkanen vetoaa historiaan. Suomesta Ruotsiin muutettiin massoittain 1960-70-luvulla ja tehtiin innolla paskaduuneja.
Muutettiin ja työtä tehtiin, mutta Akkaselle suosittelen noin aluksi luettavaksi Hanna Snellmanin teosta "Sallan suurin kylä - Göteborg" SKS 2003. Duunia tosiaan sai paiskia: Estrellalla paana syyti perunoita, Felixillä lihapullia ja Volvolla autoja. Suomalaiset paiskivat töitä. Ongelmaksi vaan muodostui, että ihmiset lähtivät pois suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta eivät kuitenkaan koskaan integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Kansalaistenko vaientaminenko on homman idea? Pysyy suu kiinni, kun tekee duunia.
Kirja-arvosteluni "Kansankotiin maastoutuneet" Hanna Snellmanin teoksesta on luettavissa
5 kommenttia:
hey
Samanlaista argumentaatioita kayttivat myos ne, jotka pitivat Ranskan uutta tyolakiehdotusta CPE:ta hyvana. Varsinkin International Herald Tribunessa oli lahes paivittain poliittisten kommentaattoreiden ja aktiivisten kansalaisten mielipidekirjoituksia, joissa hyokattiin CPE:ta vastustavia opiskelijoita vastaan.
Kirjoittajien mukaan ranskalainen tyolainsaadanto (35 h tyoviikko ja korkea tyosuhdeturva) olivat opettaneet eliittiopiskelijat liian hyvaan elamaan. Nuoren kun ei pitaisi olettaa, etta saa heti vakituisen tyopaikan.
Tastahan protesteissa ei ollut kysymys. Nuoret ennen kaikkea vastustivat sita, etta kahden vuoden tyoputken jalkeen tyonantajalla olisi mahdollisuus heittaa ensimmaisessa tyopaikassaan oleva nuori pihalle ilman, etta sita tarvitsee mitenkaan perustella. Opiskelijat eivat vain olleet valmiita hyvaksymaan sita, etta heita voidaan kohdella ihan miten tahansa.
Your website has a useful information for beginners like me.
»
Super color scheme, I like it! Keep up the good work. Thanks for sharing this wonderful site with us.
»
Great site loved it alot, will come back and visit again.
»
Lähetä kommentti