TTL:n lausunto apurahalaista työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa

29.9.2008

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Tieteentekijöiden liitto pitää myönteisenä sitä, että apurahansaajien sosiaaliturva saadaan vihdoinkin järjestettyä kohtuullisella tavalla. Apurahoilla tehdään mittava määrä tieteellistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnassa eri tavoin. Siksi on tärkeää, että myös valtio osallistuu apurahansaajien sosiaaliturvan kustantamiseen ja järjestämiseen.

Tieteentekijöiden liitto pitää ehdotettuja lakimuutoksia ja sosiaaliturvan järjestämistapaa pääosin hyväksyttävinä. Sosiaaliturvan uudistuksen yhteydessä on tärkeää, että apurahansaajien käteen jäävän apurahan määrä ei laske. Verottoman apurahan pienuuden vuoksi apurahansaajat elävät toimeentulon äärirajoilla, minkä vuoksi apurahan ylärajan kohottaminen on ehdottoman tärkeää uudistuksen yhteydessä. Verottoman apurahan maksimimäärä on tällä hetkellä 1313,13 euroa kuukaudessa. Kehityksen tuleekin johtaa jatkossa apurahansaajien tulotason nousuun.

Ehdotuksen mukaan apurahansaaja olisi velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Käytännössä tämä tarkoittaa apurahansaajalle myönnettyä vähintään 1031,11 euron suuruista apurahaa vähintään neljän kuukauden työskentelyä varten, mikä on huomattavasti alle mainitun verottoman apurahan kuukausirajan. Ehdotuksen mukaan vakuuttamisvelvollisuus syntyisi erikseen jokaisen edellytykset täyttävän apurahan osalta.

Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta. Hallituksen esityksen tavoitteet huomioon ottaen ei ole perusteltua, että useista eri lähteistä rahoitusta saava apurahansaaja jää sosiaaliturvan ulkopuolelle, vaikka hänen työskentelynsä olisi yhdenjaksoista ja siten täyttää ehdotuksen vaatiman neljän kuukauden vähimmäiskeston ja hänen rahoituksensa ylittää vaaditun vuosityötulon.

Tieteentekijöiden liitto esittää, että ehdotuksessa harkittaisiin vielä vakuutusvelvollisuuden laajentamista koskemaan toisiaan seuraavia yhteensä vähintään neljän kuukauden mittaisia apurahakausia, joiden mukainen vuosityötulo on vähintään 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Muutos on perusteltu, jotta vastaisuudessa vältettäisiin pienten apurahojen venyttäminen keinotekoisesti neljän kuukauden mittaisiksi. Tämän lisäksi Tieteentekijöiden liitto ehdottaa, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta.

Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahatutkijat eivät työskentele yliopiston tai tutkimuslaitoksen osoittamissa tiloissa, vaan osa työskentelee joko pysyvästi tai tilapäisesti esim. kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.

Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö.

Tieteentekijöiden liitto ehdottaa työttömyysturvalakiin pieniä muutoksia, jotka on esitetty oheisessa liitteessä.

Tieteentekijöiden liiton puolesta

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja

Ja Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kuuleminen samaisessa valiokunnassa

30.9.2008


Eduskunnan työelämävaliokunta


Asia: Kuuleminen hallituksen esityksestä HE 92/2008 vp laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi


Tieteen- ja taiteentekijäjärjestöt ovat ajaneet apurahansaajien sosiaaliturvaa jo vuosikymmeniä. Siksi myös Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että myös hengenviljelijät viimein pääsevät sosiaaliturvan piiriin. Tämä tapahtuu vakuuttamalla heidät Maatalousyrittäjien eläkekassan kautta.

Laki myös vastaa suurelta osin Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmän vaatimuksia.
Lakia vaivaa kuitenkin puute, joka on alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä katsoo, että on sosiaaliturvan on kuuluttava kaikille apurahan turvin tutkimustyötä tekeville apurahajakson pituudesta riippumatta. Tiedemaailmassa lyhyet apurahat ovat jatkuvasti lisääntyneet ja on yhä tavallisempaa, että sama henkilö voi saada vuoden aikana useamman alle neljän kuukauden mittaisen työskentelyapurahan. Sosiaaliturvan järjestäminen myös näille tutkijoille olisi linjassa hallituksen pyrkimyksen kanssa tehdä työnteko kannattavaksi kaikissa tilanteissa sekä hallituksen pyrkimyksessä parantaa sosiaaliturvan aukkoja.

Onkin tärkeää, että välittömästi lain tultua voimaan perustetaan eri osapuolista koostuva työryhmä selvittämään, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat saataisiin sosiaaliturvan piiriin. Työryhmässä tulisi olla mukana samat osapuolet kuin lakia valmistelleessa työryhmässä.

Alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle johtunee siitä, että sosiaaliturva järjestetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Ehdotuksen mukaan apurahansaaja on velvollinen vakuuttamaan itsensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa, kun hänelle on Suomessa myönnetty apuraha, jonka turvin hän työskentelee yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja apurahan suuruus vuotuiseksi työtuloksi muutettuna on vähintään maatalousyrittäjien eläkelain alarajan suuruinen, joka on 3093,33 euroa vuoden 2008 tasossa. Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana saattaa olla vaikkapa neljä kolmen kuukauden mittaista apurahakautta.

Apurahoja myöntävät tahot ovat tuoneet esiin, että jatkossa kaikki apurahat voisivat olla vähintään 4kk mittaisia, jolloin sosiaaliturvan puuttumisen ongelmaa ei apurahansaajalle tulisi. Tämä voikin olla järkevää. Voi kuitenkin kysyä, onko kaikissa tapauksissa kansantaloudellisesti tai edes tutkijan itsensä etenemisen järkevää venyttää kolmen kuukauden työ neljään kuukauteen.

Apurahansaajien sosiaaliturvalain jatkokehittely

Lain perusteluihin on sisällytetty lupaus siitä, että lain toimivuutta seurataan ja lakia korjataan tarpeen vaatimalla tavalla. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä esittääkin, että apurahansaajien vakuuttamista seurattaisiin ja samalla selvitettäisiin vakuuttamismahdollisuutta myös alle neljän kuukauden apurahojen osalta. Ongelmallisia ovat muun muassa edellä kuvatun kaltaiset tapaukset, joissa henkilön apurahakaudet muodostuvat useasta eri lähteestä saaduista apurahoista, joista yksikään ei oikeuta henkilöä vakuuttamaan itseään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa.

Pakollisen tapaturmavakuutuksen osalta Tieteentekijöiden liitto ehdottaa seurantaa apurahansaajille sattuneista tapaturmista. Tällöin voidaan tarkastella sitä, onko apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksu oikea suhteessa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusmaksuun. Kaikki apurahansaajat eivät tee töitä työpaikalla vaan osa työskentelee kotona. Tämä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä tulkittaessa sitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei.

Tieteentekijöiden liitto pitää työttömyysturvalakiin esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti TE-keskuksia ja työvoimatoimistoja huhtikuussa 2008 lähettämässään kirjeessä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvasta eräissä tilanteissa. Kirjeellä ei ole ollut toivottua vaikutusta kaikissa työvoimatoimistoissa. Apurahansaajia on jäänyt edelleenkin työttömyysturvan ulkopuolelle ohjeistuksen vastaisesti. On hyvä, että työttömyysturvalakiin tulee ensi vuoden alusta alkaen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeen keskeinen sisältö. Myös tämän jälkeen tulee seurata, tulevatko apurahansaajat työttömyystilanteissa tasapuolisesti ja lain edellyttämällä tavalla kohdelluiksi.

Tieteentekijöiden sosiaaliturvatyöryhmä esittää selvitettäväksi yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa, millä keinoin myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin. Olisiko lyhyiden, alle neljän kuukauden mittaisten apurahojen ketjuttaminen mahdollista, niin että ne yhdessä muodostaisivat vaaditun mittaisen jakson ja täyttäisivät lain vuositulokriteerin? Tulisi selvittää myös, tulisiko alle neljän kuukauden apurahojen osalta vapaaehtoinen vakuuttaminen kyseeseen, jolloin alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajan olisi mahdollista, mutta ei pakollista, vakuuttaa itsensä Maatalousyrittäjien eläkekassassa.

Edellä esitetyn lisäksi Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä yhtyy Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantalan lausuntoon sekä sen liitteessä 1 esitettyihin muutosehdotuksiin, jotka ovat myös tämän lausunnon liitteenä.

Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puolesta

Outi Alanko-Kahiluoto
Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän puheenjohtaja

Lisää 14 prossasta

Suomen Kulttuurirahaston sivuilta löytyy jo apurahansaajien sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta. Ks. SKR

+ 14 prosssaa plussaa

Katso Tieteenteköiden liiton sosiaaliturvatyöryhmän tiedote 26.9.2008: APURAHANSAAJA!
– Apurahalaki tulee – huomioi sosiaaliturvamaksusi apurahahakemuksessa

Ja 14 % lisäyksestä apurahoihin. Ks. Outi Alanko-Kahiluodon blogikirjaus 25.9.2008 Apurahasaajien sosiaaliturva budjetissa budjetissa

Kovaa ja tuottavaa tiedettä pankkiin....

Markus Jäntti enteilee melkoista uusjakoa yliopistoissa uuden yliopistolain myötä. Ks. Turun Sanomat "Akateeminen vapaus joutuu ahtaalle".

Vastaavissa hyvästijätön tunnelmissa on Kari Uusikylä KU Viikkolehden haaastattelussa "Luottamus ja rauha katosivat yliopistosta".

Itse käväisin viikolla Lapin yliopistossa puhumassa seminaarissa "Uusi yliopisto ja muuttuvat urat". Se mikä Helsingin itseriittoisessa yliopistoelitismissä minua tökkii veti Lapin yliopistossa puoleensa. Väittäkää toisin, mutta maakuntayliopiston ja yhteiskunnan suhde on aivan eri tasolla. Ja mielestäni tuolla Lapissa ratkaisevasti terveemmällä. Sen vaan jollain lailla aistii! Eikä pelkästään aisti, vaan oli itsestäänselvää, että yliopistossa ollaan joko työ- tai virkasuhteessa tai sitten sinnitellään apurahoilla. Itseäni Helsingin yliopistossa hämmentänyt ilman tutkimusrahoitusta (toim.huom. pappa betalar -pohjainen tutkijaksivalikoituminen) tapahtuva muuten vaan tutkimustyön teeskentely loisti pohjoisen työpaikalla poissaolollaan. Ja helvetin hyvä niin.

Kari Uusikylä tiivistää haastattelussa nykymenon "- Maakuntien yliopistoilla on valtava itsenäinen sivistystehtävänsä. Eikö se riitä? Miksi niiden pitää pelleillä, että ne olisivat jossain Shanghain listalla kärjessä?". Tähän lisään, että olisiko pikkaisen mennyt kansallista kilpailukykyä kohottavalta tämän maan hallitukselta sekaisin mittatikut ja sekin ketä sen tieteen olikaan tarkoitus palvella....

Tämä on tie vapauteen....

HELSINGIN YLIOPISTO ESITTELYLISTA 7/2008
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 3.9.2008 klo 9.30 –
Paikka: tiedekunnan kokoushuone, Unioninkatu 37, I kerros

.......23 §
(Terhi Kulonpalo 191 24805)

Väittelyluvan myöntäminen VTM Anu Suorannalle
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä
työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori
Jorma Kalela (Turun yliopisto)
Professori Merja Kinnusen (Lapin yliopisto) ja dosentti Kari Teräksen (Turun yliopisto) esitarkastuslausunnot
väitöskirjakäsikirjoituksesta ovat LIITTEENÄ.
Esitys: myönnetään väittelylupa esitarkastuslausuntojen perusteella.

SAK:ssakin pätkätyötä teki....

Neljän kuukauden pestini SAK:n yhteiskuntapoliittisella edunvalvontaosastolla päättyy elokuun lopussa. Pätkätyöselvitysraportti on putkessa. Siitä(kin) jatkossa lisää. Maailma on tehty muutettavaksi!

Kiitokset Eve Kyntäjälle ja Pia Björkbackalle nopeasti syntyneestä hauskasta työtoveruudesta. Kiitokset myös kiintiömiehellemme Eki Laukkaselle. Mehän tiedämme, että "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan".

Lämpimät special thanxit SAK:n apulaisjohtaja, pomolleni Kaija Kalliselle. Yhteistyö jatkukoon. Kaijan kantaaottavaan ja nerokkaaseen korttiriimittelyyn on tiivistetty homman ydin. Kiitos SAK:lle työpätkästä- oikeansuuntaista, mutta riittämätöntä.

Kun vallankumous voitti ja tuli uudet ihanteet...

(Kuva: Vaclavin aukion mielenosoitus, Praha 24.11.1989: kuva Anu Suoranta)

Docpoint esittää ulkoilmaesityksenä 21.8. dokkareita Prahasta 1968.Muistikuvia on paikan päältä samettivallankumouksesta samoilta kaduilta vuodelta 1989. Kautta aikojen vaikuttavin mielenosoitusefekti on ollut 400 000 avainnipun kilistely Vaclavin aukion sakeassa ihmistungoksessa. Havel na hrad!

Kolmikannan tie on meidän tiemme...

Päivän Helsingin Sanomissa (28.7.2008) on julkaistu minun ja Outi Alanko-Kahiluodon kirjoitus "Perinteisiä ammattiliittoja on syytä päivittää" kommenttina Kimmo Kevätsalon (13.7.2008) avaamaan keskusteluun pätkätyöntekijöiden ammattiliitosta (ao. teksti klikkaamalla suuremmaksi). Sanomamme pätkätyön edunvalvontaan on tiivistettävissä: Ay-valtaa on käytettävä, eikä syytä käydä hukkaamaan perustamalla vallatonta organisaatiota.

Kolmikannan tie on meidän tiemme, mutta 2000-luvun jo pysyvästi muuttuneiden työmarkkinoiden pätevään ja turvalliseen edunvalvontaan tarvitaan päivitetyt kompassit ja navigaattorit. Ranskalaisten vuoden 1968 sanoin "Travailleur: tu as 25 ans mais ton syndicat est de láutre siecle" - Työläinen: olet 25-vuotias, mutta ammattiliittosi on toiselta vuosisadalta.

Oivaltavaa pullojen kierrätystä

Tsekkiläisen Jan Sverakin Kino Engelissä esitettävässä elokuvassa Vratné lahve (Pullonkierrätys, suomennettu tosin Elämä kierrättää) päähenkilö tekee sen mikä monille työelämän oravanpyörässä rimpuileville tekisi hyvää. Kun ei enää tunnu hyvältä niin Josef Tkaloun ottaa hatkat opettajan työstään, harhailee hetken pyörälähettinä ja löytää tilaa haaveiden, työn ja elämän mielekkyydelle pullojen kierrätyksessä. Nerokas tsekkiläinen huomautus siitä, että työn ja identiteetin yhteenkietoutuminen ei aina ja kaikille ole tie onneen....

Kun sopimusyhteiskuntaa halvennetaan...

YLE 1 Ulkolinja esittää tänään klo 21.40 dokkarin halpakauppajätti Wal-Martin valtakunta.

Halvassa on kysymys halvennuksesta. Kysymys onkin käännettävä halvasta kamasta työnantajan halpamaisiin arvoihin. Sillä kun yhtiön ideana on myydä halvalla se myös käyttää systemaattisesti halpatyövoimaa. Halpahinnoittelu ulottuu tällöin tuotteista myös työntekijöihin. Wal-Martin maksamat nälkäpalkat ovatkin johtaneet Wal-Martin työntekijät riippuvuuteen julkisista tukiohjelmista, kuten ruokakupongeista ja vakuuttamattomien terveydenhuollosta.

Nelson Lichtensteinin toimittama Wal-Mart artikkelikokoelma Wal-Mart. Globalisaation kova ydin ilmestyi taannoin myös suomeksi.

Arvosteluni Amerikan eilispäivän globaali tulevaisuus on luettavissa Yhteiskuntapolitiikka 1/2007.

Ks. myös wakeup wal mart

Apurahalaki eduskunnalle

Se on siellä maanantaina 16.6. Tuolloin eduskunta käsittelee apurahansaajien sosiaaliturvalakia. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoo blogissaan tyhjentävästi apurahansaajien historiallisesta hetkestä- tai pitäisikö sanoa turvatummista tulevista ajoista.

Minä kiitän kaikkia apurahansaajien sosiaaliturvan ajamiseen vuosien - tai oikeammin vuosikymmenien varrella osallistuneita. Loppumetreillä sotu-taiston vauhti kiihtyi ja erityisen kiitoksen ansaitsee Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmä. Toimin itse siinä pj:nä huhtikuuhun 2008 saakka, sen jälkeen Outi siirtyi työryhmän jäsenyydestä pj:ksi. Kiitos Outi, minä tiedän kuinka paljon ja sitoutuneesti olet hommaa hoitanut. Työryhmän sihteerinä toiminut TTL:n asiamies Tuuli Vänskä on ollut loistava ja innostava tiimin jäsen. Tuulissa on potkua paljon paljon suurempiinkin kehiin. Kiitos Tuuli, soturyhmällämme on syytä paukutella henkseleitä. Kiitos myös työryhmän jäsenenä toimineelle TTL:n toiminnajohtaja Eeva Rantalalle, joka on alusta saakka uskonut ja luottanut sotutiimin asiantuntemukseen ja antanut tilaa monen rintaman yhteiskuntapoliittiselle vaikuttamiselle.

Kiitoksen ansaitsevat myös TATUSOTU -verkosto, SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Opettajien työttömyyskassan lakimies Marjaana Maisonlahti, TEME:n porukat, "vapaat taiteilijat" ja monet muut. Special thanksit on annettava TEM:n lainsäädäntöjohtaja Pasi Järviselle, virkamiehelle joka ei jättänyt asiaa kuulemisen tasolla, vaan myös kuunteli apurahalla työtä tekevien todellista tilannetta. Pasilla tarkka tuuminta johti myös tiukkaan toimintaan (Nasua mukaillen). Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä kiitän lämpimästi työministeri Tarja Cronbergia, jolla on ollut merkittävä ja aktiivinen rooli apurahansaajien sotu-lain läpiviemisessä.

Edunvavonta on pitkäjänteistä työtä, mutta voin kertoa, että onnistuessaan pistää hymyilyttämään!

Oikea suunta, mutta vielä on parannettavaa...

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 174/2008, 12.6.2008

Cronberg: Apurahansaajien epäreilu kohtelu päättyy vihdoinkin

Työministeri Tarja Cronberg iloitsee tämänpäiväisestä hallituksen lakiesityksistä apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi.

– Apurahansaajien epäreilu kohtelu päättyy vihdoinkin. Apurahansaajat ovat olleet sosiaaliturvamme väliinputoajia. Uudet säädökset muuttavat tilanteen. Vaikka parannettavaa vielä jääkin, hallitus on pitänyt lupauksensa, Cronberg toteaa tänään 12. kesäkuuta.

– Päätös on historiallinen, Cronberg luonnehtii tyytyväisenä

Ministeri Cronberg arvioi, nyt voimassa olevat säädökset eivät tunnista luovan työn luonnetta, vaan tekijä puristetaan joko perinteisen palkansaajan tai yrittäjän muottiin.

– Suomi on siirtymässä luovaan talouteen. Luovien alojen merkitys korostuu globalisaation aikana erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Jatkamme työ- ja elinkeinoministeriössä luovien alojen kehittämistyötä. Tähän kuuluvat nyt tehtyjen päätösten lisäksi kysymykset tekijänoikeuksista, työn uusista muodoista, luovien alojen yrittäjyyden edistämisestä sekä uusista innovaatioista.

Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden asioihin perehtyvien työvoimaneuvojien verkosto käynnisti toimintansa tämän vuoden alussa. Verkostoon kuuluu työvoimaneuvojia keskeistä yliopisto- ja korkeakoulukaupungeista, neljä työvoimaneuvojaa valtakunnallisesta työhallinnon asiakaspalvelupuhelimesta ja Työttömyysturvan puhelinneuvonnasta sekä Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten työttömyysturva-asiamiehet.

Hallitus päätti tänään lakiesityksistään eduskunnalle, jolla apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa selkeytetään. Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Parannuksista sovittiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa.

Lisätiedot:

erityisavustaja Elina Moisio, TEM, puh. 050 396 0006

Vetoomus ministeri Hyssälälle

Taide- ja tiedeväki luovutti tänään vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Hyssälälle. Vetoomuksessa esitetään, että apurahalla työtä tekevien sinänsä perin loistavaa sosiaaliturvauudistusta ei jätettäisi torsoksi. Nykyisellään laki ei koskisi apurahan saajia, joiden apuraha jäisi yhtäjaksoisesti alle 4kk. Alipätkiä saattaisi olla useitakin, mutta sillä ei turvaa tavoitettaisi.

Tämä alle 4 kk pätkäapurahojen rajaaminen uudistuksen ulkopuolelle on vastakkainen pätkätyöyhteiskunnan lääkkeeksi tarkoitettujen muiden toimien kanssa. Muussa lainsäädännössä on jo pidempään ollut pyrkimyksenä saattaa kaikki - työsuhteen pituudesta riippumatta - yhdenvertaisten oikeuksien piiriin.

Vetoomus on luettavissa Teatteri- ja mediatyöntekijöiden sivuilta. Vetoomuksen oli luovutushetkellä allekirjoittanut n. 800 kulttuurialan toimijaa ja lukuisia alan järjestöjä. Sen jälkeen nimiä on tulvinut. Adressin luovuttajat ilmaisivat vetoomuksen vastaanottaneelle valtiosihteeri Terttu Savolaiselle malttinsa odottaa uudistusta sen verran, että eläkelaitoksen tietotekniset ongelmat saadaan ratkaistua ja sosiaaliturva ulotettavaksi kaikille apurahan saajille. SAK:n ja järjestöjen edustus on korostanut uudistuksen tasapuolista toteutumista koko valmisteluprosessin ajan.

Ministeri Hyssälä ei tilaisuuteen vetoomusta vastaanottamaan ehtinyt. Mutta pallo on siitä huolimatta nyt poliittisella päättäjällä. Tämäkin ratkaisu on ennen muuta tahdon asia.

Voit allekirjoittaa vetoomuksen vielä 10.6. asti (ammattinimike, nimi) savel@teme.fi

Keitä ovat tämän päivän työläiset?

Keskustelutilaisuus eduskunnan Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) tiistaina 13.5. klo 17.30-19.

"Vasemmisto etsii työtä" -kirjan tuottanut General Intellect -osuuskunta haastaa poliitikkoja ja ammattiyhdistysliikettä vastaamaan työn ja tuotannon muutoksiin.

Vastaajina tilaisuudessa mm. kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas), kaupunginvaltuutettu Elina Moisio (vihr) ja ekonomisti Erkki Laukkanen, SAK. Keskustelua vetää Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja Ruurik Holm.

Tilaisuuden järjestää Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä yhdessä Vasemmistofoorumin ja Vasemmistolinkki ry:n kanssa.

V-kirja matkaa Rovaniemelle ja Turkuun

No niin. Se on siellä!

HELSINGIN YLIOPISTO ESITTELYLISTA 5/2008
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS
Aika: keskiviikko 14.5.2008 klo 9.30 –

21 §
(Terhi Kulonpalo 191 24805)
Esitarkastajien määrääminen VTM Anu Suorannan väitöskirjakäsikirjoitukselle
Väitöskirjatutkimus: “Halvennettu työ: pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä” (poliittinen historia) - ohjaajat professori Pauli Kettunen ja professori JormaKalela (Turun yliopisto)

Esitys: pyydetään esitarkastajiksi professori Merja Kinnunen (Lapin yliopisto) ja dosentti Kari Teräs (Turun yliopisto).

Päätös:

Oli(ko) Viljasen hymyssä jotakin.....

Työpaikat omien alta. Kenen pussiin Akavan pj. Matti Viljanen pelaa?

Asiasta uutsoi mm. YLE Akavan Viljaselle kovaa kritiikkiä http://www.yle.fi/uutiset/24h/id89170.html

JULKILAUSUMA 26.4.2008

HETI JULKAISTAVISSA

Professoriliiton valtuusto ja Tieteentekijöiden liittokokous eivät luota Akavan puheenjohtajaan

Professoriliiton valtuusto ja Tieteentekijöiden liiton liittokokous paheksuvat Akavan puheenjohtaja Matti Viljasen tapaa hoitaa jäsenistönsä asioita. Liittojen ylimmät päättävät elimet olivat koolla lauantaina.

Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen esitti Suomen Kuvalehden haastattelussa 18. huhtikuuta voimakasta suomalaisen korkeakouluverkoston alasajoa. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto tuomitsivat välittömästi Viljasen kannanotot. Myös Akavan hallitus irtisanoutui puheenjohtajansa lausunnoista 22. huhtikuuta.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä on ennenkuulumatonta, että ammattijärjestön puheenjohtaja esittää oman jäsenistönsä työpaikkojen lakkauttamista. Vastaavia lausuntoja ei voisi kuvitella muiden keskusjärjestöjen nokkamiesten suusta.

Liittojen mielestä Akavan puheenjohtajan lausunnot osoittivat suurta asiantuntemattomuutta yliopistoväen edunvalvonnasta ja yliopistojen nykytilanteesta. Suomen yliopistolaitos on suurten muutosten keskellä. Puheenjohtaja Viljasen näkemykset murentavat luottamusta Akavan kykyyn valvoa yliopistojen henkilökunnan etuja.

Tieteentekijöiden liittokokouksen ja Professoriliiton valtuuston mielestä korkeasti koulutettujen keskusjärjestö tarvitsee jäsenistönsä etuja ajavan ja heidän toimintaympäristönsä tuntevan puheenjohtajan.

LISÄTIETOJA:

Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja Terttu Katila, 040 514 2956;

Tieteentekijöiden liittokokouksen puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi, 0400 289 942;

Professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen, 040 505 6111;

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Ragna Rönnholm, 050 535 5431

Edistystä, mutta työttömyyslaastari ei paranna tutkijoiden ammattitautia

Pitkähkössä ja moniulotteisessa edunvalvontakamppailussa on saavutettu merkittävä etappi. 15.4. päivätty työministeri Tarja Cronbergin ja lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen allekirjoittama hallinnollinen kirje "TYÖTTÖMYYSTURVALAIN SOVELTAMINEN TIETEEN JA TAITEEN TEKIJÖIHIN ERÄISSÄ TILANTEISSA" on lähtenyt työhallinnolle. Kirjeessä kuvatut menettelyt otetaan käyttöön välittömästi.

Kirjeessä on selväsanaiset ilmaisut muun muassa apurahakauden keston mittaamisesta, tutkimusrahoituksen hakemisen vertautumisesta työnhakuun, väitöskirjan esitarkastukseen jättämisen merkityksestä, tutkijakoulutettavien palkansaaja-asemasta jne.

Yhtä kaikki TEM on nyt rastinsa ohjeistuksen osalta hoitanut. Lainsäädäntömuutokset ovat prosessissa. Seuraavaksi valtionhallinnon aloista OPM voisi pohtia miten ihmeessä tutkijoiden työttömyys on tutkijoiden arkea. Se, että laastaria nyt saa, ei paranna itse tautia. Aivan terveen suunnittelun tulos ei ole sellainen työelämä, jossa vuositasolla yli 10 % ammattikunnasta kohtaa työttömyyden, vallankin kun kyseinen ammattiryhmä on poikkeuksellisen koulutettua. So. maistereita ja tohtoreita vilisee silmissä.

Tutkijoiden työttömyyden spesiaalipiirteenä on vielä se, että työttömyys osuu solidaarisesti, niin hyviin kuin vähemmän hyviin ammattikunnan edustajiin. Huippututkijasta on yllättävän lyhyt matka työhallinnon kurssitukseen. Joku sanoisi, että kansantaloudellisesti systeemi lähentelee tuhlausta, yksilötasolla koulutuspetosta.

************************************************************

TYÖTTÖMYYSTURVALAIN SOVELTAMINEN TIETEEN JA TAITEEN TEKIJÖIHIN ERÄISSÄ TILANTEISSA

Nykyisen hallituksen ohjelma painottaa voimakkaasti luovan talouden ja luovan työn merkitystä Suomelle. Ohjelmansa mukaan hallituksen tavoitteena on luoda innovaatiotoiminnalle maailman paras toimintaympäristö. Tavoitteena on myös, että työnteko ja yrittäminen ovat aina kannattavia.

Luovan talouden ja luovan työn edistäminen on uuden työ- ja elinkeinoministeriön keskeisiä strategisia hankkeita. Jotta luova työ olisi houkutteleva vaihtoehto hankkia elantonsa ja tarjota omaa osaamistaan, myös sosiaaliturvan tarjoaman turvaverkon tulee olla riittävä, ja sosiaalietuuksien ehtojen olla läpinäkyviä. Luovassa työssä työnteon muodot poikkeavat perinteisestä palkkatyöstä ja yritystoiminnasta varsinkin tutkijan ja taiteilijan ammateissa. Siksi on erityisen tärkeää, ettei erilaisia työskentelymuotoja aseteta sosiaaliturvan soveltamisessa keskenään eri asemaan enempää kuin on perusteltua.

Hallituksen ohjelmaan onkin kirjattu nimenomainen lupaus, että apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan, että tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä. Parannusten toteuttamiseksi tarvittavan hallituksen esityksen valmistelu on meneillään. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle jo sen kevätistuntokauden aikana. Tieteen ja taiteen tekijöiden osalta työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan samassa aikataulussa asetusehdotukset sekä tarvittavat ohjeet uuden lain soveltamisesta. Ohjeissa otetaan riittävällä tavalla huomioon sekä tieteen tekemiseen että vapaisiin ja ns. työsuhteisiin taiteilijoihin liittyvät erityispiirteet.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 4 §:n 1 momentin ja työ- ja elinkeinoministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1024/2007) 1 §:n mukaan työttömyysturvan toimeenpanoa johtaa, ohjaa ja kehittää työvoimapoliittisten asioiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Nykyisen lain soveltamisesta ministeriö ei enää anna kattavia soveltamisohjeita. Työttömyysturvalain säännösten soveltamisesta tutkijoihin ja taiteilijoihin on viime aikoina liittynyt joitakin väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi ministeriö toteaa käsityksenään työttömyysturvan saamisen edellytyksistä eräissä tilanteissa ja niiden tutkimiseen liittyvistä menettelyistä seuraavan:

Työttömyysturvajärjestelmän tavoitteena on turvata työttömän työnhakijan toimeentulo sinä aikana, kun hän aktiivisesti hakee työtä tai yrittää päästä työllistymistään edistäviin toimenpiteisiin. Työttömyysturva on työstä saatavaan toimeentuloon nähden aina toissijainen. Työttömyysturvalaissa ei ole erityisiä vain luovan työn tekijöitä koskevia säännöksiä. Taitelijoiden ja tutkijoiden työn ominaispiirteistä johtuu, ettei työttömyysturvalain soveltaminen heidän kohdallaan ole aina ongelmatonta.
1. Työllistymisen päättymisen arvioinnista

Aiemmin taiteilijan- tai tutkijantyössään päätoimisesti työllistyneen työnhakijan on ollut vaikea päästä työttömyysturvajärjestelmän piiriin. Päätoimisen työllistymisen katsotaan jatkuvan siihen asti, kunnes toiminta on todisteellisesti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Käytännössä erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa taiteilijalla tai tutkijalla ei ole esittää mitään näyttöä omasta työllistymisestään tai siinä tapahtuneista muutoksista. Toiminnan lopettamis- ja keskeyttämistilanteissa työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa siirrytään etukäteisvalvonnasta jälkikäteen tapahtuvaan valvontaan. Tällöin päätös asiassa perustetaan jatkossa hakijan omaan ilmoitukseen toiminnan laajuudesta ja sitovuudesta. Lisäksi on huomioitava, että tutkijalla tai taiteilijalla ei pääsääntöisesti ole sellaista vaihto- tai käyttöomaisuutta, josta luopumalla voisi osoittaa toiminnan päättyneen. Taiteilijan ei tarvitse luopua työssään tarvitsemista tarvikkeista, välineistä tai tavanomaisesta teosvarastosta. Toisin sanoen neljän kuukauden todisteellista keskeytysaikaa ei enää edellytetä.

Jos etuuden hakija vetoaa toiminnan päättymiseen tai keskeytymiseen eikä ole olemassa tapaa, jolla hän voisi näyttää asian kohtuudella toteen, annetaan hänelle jatkossa esteetön työvoimapoliittinen lausunto ehdollisena ja määräaikaisena työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Lausunto (0M1) annetaan enintään neljän kuukauden ajaksi. Lausunnon perusteluista tulee ilmetä, että se perustuu hakijan omaan ilmoitukseen. Hakijalle tulee myös kertoa hänen velvollisuudestaan ilmoittaa tilanteessa tapahtuvista muutoksista. Työhuoneesta luopuminen ei ole edellytys esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon antamiselle silloin, kun etuuden hakija vetoaa toiminnan keskeytymiseen tai muuttumiseen sivutoimiseksi.

Määräajan päätyttyä asia käsitellään uudelleen hakijan, etuuden maksajan tai työvoimatoimiston aloitteesta. Työvoimatoimisto pyytää työnhakijalta selvityksen toiminnasta ajalta, jota määräaikainen lausunto on koskenut. Tarvittaessa voidaan antaa aikaisemman määräaikaisen esteettömän lausunnon estämättä uusi esteellinen lausunto takautuvasti siitä päivästä lukien, jolloin hakijan katsotaan päätoimisesti työllistyneen taiteilijan- tai tutkijantyössään. Jos uutta selvitystä työllistymisestä päätoimisesti ei ilmene, annetaan hakijalle toistaiseksi voimassa oleva uusi esteetön lausunto.


2. Apurahoista

Apurahojen merkitys arvioitaessa päätoimista tutkijan- tai taitelijantyössä työllistymistä tai sen päättymistä on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Pääsääntöisesti vain työskentelyapurahoilla on merkitystä arvioitaessa apurahansaajan työllistymistä. Jos apurahapäätöksestä ei ilmene kausi, jonka toimeentuloksi apuraha on tarkoitettu, myönnetty apuraha jaetaan verottoman apurahan kuukausittaisella euromäärällä (v. 2008 1.320 e/kk), ja apurahakauden katsotaan kestävän tämän laskennallisen ajan. Kustannuskorvauksiksi tarkoitetut apurahat eivät osoita päätoimista työllistymistä.

Väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen on osoitus päätoimisen työskentelyn päättymisestä. Tutkimustyö voi keskeytyä myös kesken väitöskirjan teon esimerkiksi apurahakauden päättyessä.

Apurahoja hakemalla tutkija tai taiteilija osoittaa aktiivisesti pyrkivänsä työllistymään. Työtä hakevan tutkijan tai taiteilijan apurahahakemuksia ei voida pitää näyttönä siitä, että apurahan hakija työllistyy toiminnassa päätoimisesti.

Kun apurahaa saanut apurahakauden päättymisen jälkeen ilmoittautuu työnhakijaksi, häneen sovelletaan kohdassa 1 kuvattua jälkikäteisvalvontaa: ehdollinen ja määräaikainen esteetön lausunto annetaan työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien, ja lausunnon oikeellisuus tarkistetaan kuvatulla tavalla jälkikäteen. Jälkikäteisessä tarkistamisessa on otettava huomioon se, että apurahojen hakeminen määräaikaisen lausunnon aikana ei osoita päätoimista työllistymistä. Myöskään jo ennen työnhakijaksi ilmoittautumista valmistuneiden kirjallisten töiden ja artikkeleiden julkaisu tai teosten esittäminen määräaikaisen lausunnon aikana ei osoita toimintaa päätoimiseksi.

3. Tutkijakoulutus, määräaikaiset tutkimusvirat ja –tehtävät

Tutkijakoulujärjestelmällä on pyritty saamaan yhä useampi tohtorintutkintoa suorittava työ- tai virkasuhteeseen. Nimikkeet vaihtelevat mm. tutkijakoulutettavasta tutkijaan tai projektitutkijaan. Työnantajana on yliopisto taikka tutkimuslaitos ja rahoitus voi olla tutkijakoulurahoitusta tai projektirahoitusta. Tutkijakoulutettavan työ on nimikkeestä riippumatta normaalia palkkatyötä ja sitä arvioidaan samoin perustein kuin muutakin työsuhteessa tehtyä määräaikaista työtä. Tutkijakoulutuksesta työttömäksi joutuva on oikeutettu työttömyysturvaan samoilla ehdoilla ja edellytyksillä kuin muutkin palkkatyön tekijät.


Tässä kirjeessä kuvatut menettelyt otetaan käyttöön välittömästi.


Tarja Cronberg
Työministeri


Pasi Järvinen
Lainsäädäntöjohtaja

Kevät Hakaniemessä

Tavaramarkkinoiden Kevät -biisin siivittämänä olen siirtynyt yliopiston pätkätöistä pätkätyöhön SAK:oon Hakaniemeen. Työskentelen projektitutkijana SAK:n yhteiskuntapoliittisella edunvalvontaosastolla kehittämislinjalla.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Pystynkö mitään antaan?

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

On siis kevät
Uskoin vakavaan valaan,
No pojat on poikia ne lupaa muttei palaa
kevät - Kaiketi taivas vielä kestää,
pilvet jo luin, ei sadetta voi estää
kevät - Sinua ihmistä pelkään
minä oli hölmö, otin turpiin sekä selkään,
kevät - Tosiaan ihmistä pelkään

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

On siis kevät
kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Tosiaan ihmistä pelkään

Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

Kafkamaisuuden loppu!

Vihreä lanka kirjoittaa tänään apurahansaajien sosiaaliturvasta. Haastateltavana jutussa on mm. TEM:n lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen, joka ykskantaan toteaa, että apurahan päättyminen tekee ihmisestä työttömän. Ja tokaisee myös "Jotkut päätökset ovat olleet kafkamaisia". Ytimeen virkamies :)

Se on siinä. Kafkamaisuus tuli tiensä päähän. Kafkaa lainaten "suotte minulle kunnian kehottaessanne minua kirjoittamaan aikaisemmasta apinanelämästäni". Enää ei tarvitse.

Tätäpä tässä on väännetty(kin). Helsingin Sanomien sunnuntaidebatin artikkelissani "Tutkijoista tehdään pakolla yrittäjiä" (1 vuosi, 2kk, 7 pv sitten) kirjoitin mm. "Apurahakauden päättyessä tutkija on työmarkkinoiden käytettävissä. Viranomaiset eivät kuitenkaan näytä ymmärtävän, että kun rahoitus loppuu, myös projektit keskeytyvät. Kun rahoitusta ei ole, tutkija on työtön."

Ps. tapaturmavakuutuslaitoksen virkailija, lakitieteen tohtori Franz Kafkan kokoelma "Nälkätaitelija" sisältää mm. novellin "Selonteko Akatemialle", josta yo. lainaus.

Vihdoin viimein

TIEDOTE 10.3.2008

HETI JULKAISTAVISSA

Tieteentekijöiden liitto:

Apurahansaajille sosiaaliturva – viimeinkin

Tieteentekijöiden liitto pitää sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän päätöstä apurahansaajien eläketurvan, tapaturmavakuutusturvan ja sairausvakuutusturvan järjestämisestä erittäin merkittävänä parannuksena nykyiseen tilanteeseen. Hallitus päättää asian vaatimasta budjettirahoituksesta tiistain kehysriihessä.

- Apurahatutkijat ovat maamme koulutetuinta köyhälistöä. Tämän joukon sosiaaliturvan järjestäminen on ollut häpeällisen kauan järjestämättä, vaikka apurahojen turvin tehdään merkittävä osa suomalaisesta tieteestä. Asian kuntoon saattamisen ei edes pitäisi olla rahasta kiinni, huomauttaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

Tieteentekijöiden liitto on koko ajan korostanut, että vuoden 2009 alusta toteutettava uudistus ei saa merkitä käteen jäävän apurahan määrän pienentymistä. Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä esitti viime torstaina, että verottoman apurahan vuosittainen yläraja nostettaisiin nykyisestä noin 15 848 eurosta 18 300 euroon. Korotus kattaisi vakuutusmaksut.

- Tämä merkitsee, että käteen jäävä osuus pysyy samana kuin nyt. Jatkossa toivomme, että apurahansaajien työtä arvostettaisiin niin paljon, että käteen jäävä osuus nousisi, Rantala edellyttää.

Hallitusohjelmassa luvataan myös parantaa apurahansaajien työttömyysturvaa. Siihen liittyvät ratkaisut ovat kuitenkin vielä auki. Tieteentekijöiden liitto kummeksuu sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ollutta esitystä, jonka mukaan ilman työhistoriaa olevat apurahansaajat saisivat työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa vain, jos heillä olisi kahden vuoden apurahakausi työttömyyttä edeltävien neljän vuoden aikana.

- Kahden vuoden apurahakausivaatimus on aivan liian tiukka. Mielestämme tähän pitäisi riittää 10 kuukauden mittainen rahoituskausi. Silloin se vastaisi normaalia työssäoloehtoa, Rantala toteaa.

* * *

LISÄTIETOJA:

toiminnanjohtaja Eeva Rantala, 040 7508 284

Lainsuojattomista kansalaisiksi

Outi Alanko-Kahiluodon kirjoitus Apurahansaajille sosiaaliturva - vihdoin! kuvastaa myös minun tunnetilaani. Vihdoin!

Pitkällisen sosiaaliturvavääntämisen kuluessa on juolahtanut kaikenlaista mieleen. Toistuvasti olen tullut pohtineeksi erään kolleegani tiivistystä "Oikeastaan pitäisi tutkia miten Suomi toimii". Sosiaali- ja työttömyysturvan edunvalvotataipaletta tarvottuani väittäsin, että voisi toimia paremmin. Paljonkin paremmin.

Valtiovalta voisi aloittaa paranemisensa siitä, että pakottaa hallinnonalansa kommunikoimaan keskenään. Yhteistyöharjoitetteita voisi prosessoida OPM:n ja TEM:n, STM:n ja TEM:n ja kuinka ollakaan OPM:n ja STM:n välillä. Saattaisi kansalaisilla olla vähemmän ongelmia, jos virkamiehet ja poliittiset päättäjät käyttäisivät toimivia kommunikaatiokanavia. Pikkasen on tullut mieleen, että kyseessä olisi tahdon asia.

Apurahansaajien sosiaaliturvamallista päätöksiä

Tiedoksi STM:n tiedote Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä päätti apurahansaajien sosiaaliturvamallista.

Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä esittää, että verottoman apurahan yläraja nostettaisiin nykyisestä noin 15 848 eurosta 18 300 euroon. Korotus kattaisi vakuutusmaksut, jolloin käteen jäävän apurahan määrä ei pienenisi nykyisestä sosiaalivakuutusmaksujen vuoksi.

Suomella menee hyvin. Kyllä sieltä valtion kassasta olisi rohkeampaankin verovapaan nostoon varaa. Käteen jäävä tulo, se tonnikolmesataa siis, ei laske. Hienoa. Mutta uutinen olisi, että valtiovalta ei aliarvostaisi tutkimusta ja verovapaan raja nousisi reippaasti, mielellään myös jatkossa seuraisi muuta ansiokehitystä. Eiköhän ministeri Hyssälä lasketa vielä kerran numeroita....

Luokasta saa puhua!

Kansan Uutisissa on loistava juttu Työväen tyttärestä akateemiseen köyhälistöön.

Haastateltavana on Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa teoksen tekijä Katriina Järvinen.

"Me olemme luoneet hienot systeemit, niin mitä te tulette tänne narisemaan."

Uusimassa Kansan Uutisten viikkolehdessä Susanna Rahkonen ja Sirpa Puhakka debatoivat professori Jorma Kalelan kahden viikon takaiseen KU:ssa julkaistun haastettelun "Miksi vasemmisto on neuvoton" teemoista (Skrollaa Hirvasnoron juttuarkistoa pvm:ään 8.2.2008).

Rahkosen ja Puhakan debatissa tunnistuu ongelmia, syitä ja selityksiä vasemmiston hämmennykseen. Susanna Rahkonen mm tokaisee työelämän muutokseen liittyen: "He ehkä kokivat, että se on kiittämätöntä puhetta. Me olemme luoneet hienot systeemit, niin mitä te tulette tänne narisemaan. Vähän tällaista henkeä oli, kun alkoi nostaa esiin uusia ongelmia, jotka liittyivät työelämän muutokseen ja kansainvälistymisen tuomiin uhkiin. Omien käsien luoma rakennelma koettiin niin rakkaaksi, ettei haluttu nähdä uusia haasteita".

Hämmennys vasemmistossa on aito ja ilmeinen, mutta tiet ulos jäävät tässäkin debatissa hämäriksi. Ehkä vasemmiston on kilpailukyvyn turvaamisen ja vastakkainasettelun väistämisen -logiikasta palattava punkyhtye Tinnerin tiivistykseen. Tinnerin biisin ydin on, että yhteiskunnan perustavimmista arvoista kaikki eivät ihan oikeasti ole samaa mieltä:

"Maailma on mustavalkoinen,
sun on oltava puolesta tai vastaan,
sun pitää sanoo, se on joko tai.
Onks se muka jotain hauskaa vai?"

-Tinneri 1979

Työttömyysturvasta työllisyysturvaan

Ministeri Cronbergin eilisessä tiedotteessa on sisällöllisesti mielenkiintoinen siirtymä. Tiedote kuuluu: "Järjestelmämme ei vastaa riittävästi luovissa ammateissa toimivien sosiaali- ja työllisyysturvaongelmiin". Ei siis työttömyys-, vaan työllisyysturva.

Veikkaan, että TEM- ajattelussa järjestelmävirheen ratkaisumallia etsitään aktivoivasta työllisyyspolitiikasta. Työnvälitys on toki hyvä sinänsä, kunhan pidetään mielesssä, että ratkaisu on laadukas ja ammattitaitoa vastaava työpaikka, eikä mikä tahansa keikka-, pätkä-, osa-aika, vuokra- tai muuten vaan provisiopalkkainen huonolaatunen sijoituspaikka.

Pasi Järvisen paluu tutkijoiden työttömyysturvakehiin

TEM tiedote 13.2. 2008

Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan parantaminen etenee

Työministeri Tarja Cronberg on määrännyt työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvisen vetämään lainsäädäntöhanketta, jolla parannetaan tieteen ja taiteen tekijöiden asemaa täsmentämällä työttömyysturvalakia.

Lakiesitys annetaan samaan aikaan kuin sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa oleva esitys, jossa apurahan saajille turvataan apurahojen määrän perusteella eläke, sairausvakuutus, työtapaturma ja työttömyysturva.

Järvinen valmistelee tämän lisäksi aiemman selvitysmiesraporttinsa pohjalta ohjeet työhallinnolle nykyisen työttömyysturvalain soveltamisesta tieteen ja taiteen tekijöihin, erityisesti apurahan saajiin. Ministeriö antaa ohjeet mahdollisimman pikaisesti kuluvan kevään aikana.

- Järjestelmämme ei vastaa riittävästi luovissa ammateissa toimivien sosiaali- ja työllisyysturvaongelmiin. Pidän tärkeänä, että asiaan saadaan korjaus mahdollisemman pian. Kaikki keskeiset tahot tulevat kuulluksi ennen ohjeistuksen valmistumista, työministeri Tarja Cronberg lupaa.

Neuvontaverkosto käynnisti toimintansa

Taiteilijoiden ja tieteentekijöiden asioihin perehtyvien työvoimaneuvojien verkosto käynnisti toimintansa helmikuussa 2008 kolmella alueellisella koulutustilaisuudella. Koulutuksen tavoitteena on lisätä työvoimaneuvojien asiantuntemusta erityisesti taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työllistymisen ja työllistymismahdollisuuksien osalta. Koulutustilaisuuksiin osallistuu yhteensä noin 60 työhallinnon edustajaa.

Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan parantamisesta sovittiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa.

Lisätietoja:

lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen, puh. 010 60 48067

ylitarkastaja Tiina Korhonen, 010 60 49048 (neuvontaverkosto)

Politiikattomuus yhteiskunnallisten arvovalintojen kätkentänä

Uudessa Kansan Uutisten Viikkolehdessä on haastattelu "Historia ei ollutkaan ikuista edistystä" ja juttu "Politiikka on poistettu politiikasta", joissa emeritusprofessori Jorma Kalela esittää mikä yhteiskunnassa mättää. Ks. lisää KU

Kenen joukoissa seisot?

Vihreän langan päätoimittaja Elina Grundströmin kulma taitelijoiden ja tutkijoiden viimeviikkoiseen ulosmarssiin TEMmistä ei avaudu. Olen toki samaa mieltä päätoimittajan kanssa, että lainsäädännön rukkaaminen on se tie, jolla hommaan saadaan tolkullinen roti. Mutta samalla en alkuunkaan ymmärrä Grundströmin argumenttia siitä, että nyt laadinnassa oleva työttömyysturvaohjeistus olisi vain pikalaastaria.

Ensinnäkin nyt valmistelussa olevan ohjeistuksen kautta määräytyy kenties hyvinkin pitkään ihan oikeiden ihmisten kohtalo työttömyysturvatilanteessa. Saadako vai eikö saada. On selvää, että kaikille työttömyysturva ei automaattisesti kuulu, mutta koko homman idea onkin turvata työttömyystilanteen turva niille, joille se kuuluu. Toiseksi on naivia kuvitella, että nyt valmistelussa oleva ohjeistus häviää historian hämärään lainmuutosten myötä. Niin se vaan hallintokulttuurissa on, että uutta rakennetaan vanhan pohjalle.

Grundström kehuu Cronbergin toiminnan hiljaisen akateemisen köyhälistön asioiden ryhdikkäästä hoitamisesta. - No jaa...Sanotaan niin, että vielä on suoritus ministeriltä kesken - ilmalento näyttää pitkältä, mutta lopullisia telemarkkeja odotellaan. Joten en kävisi vielä hurraamaan suoritukselle.

Sokerina pohjalla olen hämmästynyt, kenties jopa järkyttynyt Vihreän langan päätoimittajan vastakkainasettelusta. Se, että "koko muu Suomi keskittyy vaatimaan paperityöläisille juuri samanlaisia vakitöitä kuin heillä on ennenkin ollut" ei mielestäni ole milliäkään pois taiteilijoiden ja tutkijoiden työttömyysturvakamppailusta. Melkein väittäisin, että pikemminkin olemme perin samassa veneessä kemijärveläisten kanssa. Demarivihan keskellä olisi langassakin syytä pysähtyä miettimään ja tunnistamaan mikä taho niitä työsuhteiden ja sosiaaliturvan pelisääntöjä oikeastaan pyrkii alas ajamaan.

Kabinetista kadulle

Ulkoparlamentaarinen keino tehosi. Ks. STT.n uutinen tänään Taiteen ja tieteen ulosmarssi puri Cronbergiin

Työministeri pelaa joukkuepeliä

Tutkija taiteilijajärjestöjen tiistai 29.1. iltapäivän ulosmarssimme TEM kuulemistilaisuudesta kantaa hedelmää. Yhteistyö järjestöjen kesken tiivistyi ja lehdistötiedote 17 keskeisen tutkija-, journalisti- ja taiteilijajärjestön allekirjoittamana oli median sähköposteissa iltapäivällä.

Tiedotteen jälken poliittista tahtoa edustava työministeri Tarja Cronberg on lausunut sekä YLE pääuutislähetyksessä että Helsingin Sanomille, että työttömyysturvaohjeiden valmistelu palautetaan siihen yhteenpuhaltamisen henkeen, jossa oltiin syksyllä 2007 Pasi Järvisen raportin tultua. Hallitusohjelmakirjaus edellyttää, että tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan saannin edellytyksiä parannetaan. Näillä palikoilla mennään. Tutkija-, taiteilija- ja journalistikenttä yhteistyössä poliittisen tahdon kanssa ei alistu virkamiesvalmistelun mielettömyyteen.

Ulosmarssi työministeriöstä. Pallo on nyt työministerillä.

TIEDOTE 29.1.2008

VAPAA JULKAISTAVAKSI

Taiteilijoiden ja tutkijoiden edustajat marssivat ulos TEM:n tilaisuudesta

Joukko keskeisten taiteilija- ja tutkijajärjestöjen edustajia marssi ulos työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) järjestämästä kuulemistilaisuudesta tiistaina.

TEM on joulukuusta 2007 valmistellut taiteilijoiden ja tutkijoiden työttömyysturvan saantiedellytyksiä koskevaa ohjeistusta. Ohjeistuksen tulisi hallitusohjelman mukaan parantaa taiteilijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa.

Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Järjestöt katsovat, että ohjeistuksen avulla pyritään pikemminkin vakiinnuttamaan työhallinnon tämänhetkiset, ongelmalliset käytännöt.

Lisäksi ohjeistuksessa puututaan perusoikeuksien toteutumisen kannalta kyseenalaisiin asioihin. Työttömyysturvan saamisen saattaa estää esimerkiksi taide- tai tiedealan koulutus, ammattiliiton tai yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenyys, työskentelyrahoituksen hakeminen tai työvälineiden kuten pensseleiden hallussapito.

Järjestöjen mielestä TEM:n tulee aloittaa ohjeistuksen valmistelu uudelleen siten, että hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan. Asiantuntemuksen takaamiseksi ministeriön tulee ottaa mukaan valmisteluun taiteilijoiden ja tutkijoiden edustajat.

Järjestöt pitävät hyvin valitettavana, että vielä viime syksynä lupaavalta näyttänyt yhteistyö työhallinnon tietämyksen ja ymmärryksen lisäämiseksi taiteilijoita ja tutkijoita koskevissa asioissa ei näytä johtavan toivottuun tulokseen. Taiteilijoiden ja tutkijoiden edustajat vetoavat työministeri Tarja Cronbergiin, jotta ohjeistuksen valmistelu palautetaan hallitusohjelman linjoille. Ohjeistuksen tulee parantaa, ei heikentää taiteilijoiden ja tutkijoiden työttömyysturvaa.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Petra Havu, Suomen Taiteilijaseura, puh. 040 775 2715 Toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Tieteentekijöiden liitto, puh. 040 750 8284

Mukana olevat järjestöt:

Suomen Taiteilijaseura

Suomen Kirjailijaliitto

Suomen Säveltäjät

Suomen Näytelmäkirjailijaliitto

Finlands Svenska Författareförening

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Tieteentekijöiden liitto

TATUSOTU-työryhmä

Suomen Journalistiliitto

Suomen freelance-journalistit

Teatteri- ja Mediatyöntekijät

Suomen Muusikkojen liitto

Suomen Näyttelijäliitto

Dokumenttikilta

Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto

Suomen Elokuvaohjaajaliitto

Suomen arvostelijain liitto

PA -kirjaa ja joustoturvaa mediassa

STT-Merja Könösen PA-kirjan joustoturva-artikkeliin nojautuva juttu "Kun uraputki onkin pelkkiä putken pätkiä" on julkaistu mm. Metro-lehdessä( s.9), Kainuun Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Hämeen Sanomissa... Hep!

Uraputki pätkii?

STT-Merja Könönen kirjoittaa Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -kirjastamme 26.12. Verkkouutisissa seuraavaa: "Joustoturva. Mukavan, rauhoittavan ja reilun kuuloinen työelämän uudissana: työnantajat saavat kaipaamaansa joustoa, työntekijät turvallisuutta". Lue lisää

Jyrkiboy ja tasa-arvotupolupailu

Uuden (12/2007) Yliopisto -lehden ´´Helmi -palstalla on siteeraattu taannoista youngPAM -lehden kolumniani Ale! Rea! - Halpoja naisia. Teksti suurenee luettavaksi klikkaamalla kuvaa.

Kuuluuko Hakaniemi, kuuluuko Mikonkatu, kuuluuko Pasila?

Kansan Uutisten viikkolehti uutisoi tänään perjantaina 14.12. seuraavaa:

Ay-liike ei kuule pätkäväen ääntä

Erilaisia pätkätöitä tekeviä tulee koko ajan lisää, mutta kuuleeko ammattiyhdistysliike heidän ääntään? Heikosti, väittää tutkija Anu Suoranta, itsekin pitkäaikainen pätkäläinen. Aloite on yhä härskimmin käyttäytyvillä työnantajilla. Lue juttu

Juttu luettavissa tiistaista 18.12. alkaen KU:n toimittaja Kai Hirvasnoron juttuarkistosta

Työelämäagenda ja action

Keskustelen tänään torstaina kansanedustaja Paavo Arhinmäen kanssa vasemmiston työelämäpelin tilasta ja taktiikasta ravintola Pacificossa alk klo 19.00. Avauksia, keskityksiä, syöttöjä ja torjuntoja mm. seuraavista kulmista:

Onko Vasemmistoliiton työelämäagenda ajan tasalla?

- kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvaa toteutetaan
- miten taiteen- ja tieteentekijöiden toimeentulo-ongelmat ratkaistaan
- kuinka sukupuolten tasa-arvo nostetaan ay-liikkeen vaatimusten kärkeen

Pärjäämisen ajat - horjuvat työt -kirjan julkistaminen 12.12.

KUTSU kirjanjulkistamistilaisuuteen

Tervetuloa Pärjäämisen ajat – horjuvat työt -teoksen julkistamistilaisuuteen, joka pidetään keskiviikkona 12.12.2007 klo 10.30–12.00 Hakaniemessä Työväenliikkeen kirjastossa. . (Paasivuorenkatu 5 b, 2 krs.). Kirjaa myydään tilaisuudessa 10 € hintaan (norm 20 € www.tiedekirja.fi).

Pärjäämisen ajat - horjuvat työt – teos ottaa osaa työelämän muutoksesta käytävään ajankohtaiseen debattiin. Siinä kysytään kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvan vaihtelevia muotoja on toteutettu ja toteutetaan. Kaikkien voittoon johtavan win-win -retoriikan rinnalle tuodaan win-lose -tilanteita. Teoksen yhdeksässä artikkelissa otetaan kantaa palkkatyöyhteiskunnan muutoksia ja sopimuksellisuutta ohjaaviin arvokeskusteluihin. Esimerkeiksi tällöin nostetaan etenkin joustoturva ja perustulo sekä oikeus työhön ja vapaaseen.

Teoksessa osoitetaan, että heikentyvän työelämän historian juonteita on pidemmältä ajalta kuin viimeisiltä kvartaalitalouden vuosikymmeniltä. Tietyillä aloilla ja tiettyjen väestöryhmien kohdalla pätkä-, keikka-, tunti- ja kausityöt, ylityöt, joustaminen ovat olleet tavallisia. Mitä pärjääminen on sitten tarkoittanut? Entä keitä horjuvat työt ovat ennen kaikkea koskeneet? Yleishuomiona voidaan väittää, että pärjäämisen ajat ja tavat ovat näkyneet niiden väestöryhmien elämässä, jotka on määritelty "toisiksi" tai luokiteltu yhteiskunnalliseen marginaaleihin kuuluviksi.

Kirjan tiedot: Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta (toim.): Pärjäämisen ajat - horjuvat työt. Väki Voimakas 20. Teos on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, Tampere 2007.

Sisällys:

• Anu-Hanna Anttila & Anu Suoranta: Prologi - pärjäämisen ajat
• Mia Hemming: Sosiaalinen markkinatalous – talousjärjestelmä, joka ei tyydytä tarpeita
• Anu-Hanna Anttila: Palkkatyö vapaan edellytyksenä
• Jari Heinonen: Työläisisiltä pojille. Kolmen miessukupolven työkokemuksia
• Liisa Lähteenmäki: Työntekijät ruotuun! Pätkä- ja vuokratyöt palkansaajien moraalisäätelynä
• Katri Kaunisto: Halpaa metsätyötä. Yrittäjyys ja työttömyys metsäammattilaisten kokemana.
• Kimmo Kevätsalo: Työnantaja ja työntekijä muutoksessa – entä ammattiyhdistysliike?
• Marko Nenonen: Syntyvätkö työttömien pakkotyömaat uudelleen?
• Anu Suoranta & Anu-Hanna Anttila: Epilogi - horjuvat työt

Lisätietoja: Anu-Hanna Anttila (anantti@utu.fi) & Anu Suoranta ( anu.suoranta@helsinki.fi) p. 050-5125197

Workers playtime?

Tämän taitavammin ammattiyhdistysliikkeen dilemmaa ei voi asettaa:

"Tehyn työtaistelua käytiin myös taitavana tiedotussotana ja näyttävin karnevalisoiduin muodoin. Työtaistelutoimien saama laaja kannatus ja mediajulkisuus sekä mittavan uhan edessä saavutettu sovintoratkaisu saattavat johtaa vaatimuksiin militanttien keinojen käytöstä ammattiliittojen edunvalvonnassa.

Ammattiyhdistysliikkeen aseman kannalta on syytä pohtia, miten suomalaiseen nykykäytäntöön nähden erilainen toimintatapa vaikuttaisi ammattiyhdistysliikkeen kannatukseen, arvostukseen ja vaikutusvaltaan yhteiskunnassa. Olisiko seurauksena tuloksekasta palkansaajien edunvalvontaa vai äänekäs ja näkyvä, mutta heikentyvä ammattiyhdistysliike?" (JHL:n pj. Tuire Santamäki-Vuori SAK:n valtuuston kokouksessa 23.-24. 11.2007)

Yhteiskuntatieteilijät rytisevässä yhteiskunnassa!!

Perjantaiksi 16.11. 2007 on kutsuttu koolle Kymenlaakson talkoot niminen tutkijakokous. Hyvä!

Uusia jakoja, insidereita ja outsidereita?

Kalevi Sorsa säätiö järjestää tutkimus- ja politiikkapäivät 23.-24.11.2007, jonka teemana on "Aatteet(on) tulevaisuus?"

Olen mukana ryhmässä:

Yhteiskuntaluokat, sosiaaliset kerrostumat ja niiden muutos

Entä jos uusi politiikka ei olekaan paljon puhuttua arvopolitiikkaa, vaan poliittinen järjestelmä rakentuu edelleen, mutta uudenlaisten, yhteiskuntaluokkien ympärille? Perinteinen työväenluokka on toimihenkilöistynyt, sirpaloitunut ja uusia jakoja on syntynyt ennen muuta työssä käyvien ja käymättömien välille. Sekä punavihreä, että aika ajoin poliittisesta oikeistosta nouseva yhteiskuntakritiikki koskee ja korostaa ennen muuta työmarkkinoiden ”insiderien” ja outsiderien” välisiä eroja, ei niinkään perinteistä työn ja pääoman ristiriitaa.

Muutos koskee myös perinteistä keskiluokkaa, joista osan voidaan nähdä prekarisoituneen, osan proletarisoituneen aineellisesti kuitenkin verrattain korkealle tasolle ja osan hyötyneen huomattavasti globaalista kehityksestä vaurastumisen ja mahdollisuuksien avautumisen myötä. Kaiken taustalla vaikuttaa globaaliksi muuttunut kapitalismi, joka on monin osin irronnut perinteisestä kansallisesta kehyksestään, jossa suurin osa työntekijöistä on edelleen pakotettu toimimaan.

Työryhmän tarkoituksena on hahmotella tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviä yhteiskuntaluokkia. Syntyykö sellaisia, ja jos, niin millaisia – ja ketkä ovat niiden vastavoimia? Maahanmuuttajaluokka? Pätkätyöläiset? Tietotyöläiset? Globaalit ”voittajat”? Ovatko nämä riittävän vahvoja muodostaakseen tietynlaista ”luokkaan” liittyvää itseymmärrystä ja poliittista voimatekijää, vai ovatko sosioekonomiseen asemaan perustuvat identiteetit historiaa?

Alustajat:
Harri Melin, sosiologian professori, Turun yliopisto
Anu Suoranta, tutkija, Yhteiskuntahistorian laitos, Helsingin yliopisto, Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen

Ryhmän työkieli on suomi.

Ohjeistusta ja edistystä työttömyysturvassa

Outi Alanko-Kahiluoto päivittää TATUSOTU- blogissa missä mennään työministeriössä tutkijoiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan parannuksessa.

Kun yhteiskunta romahti

Joulukuussa 1989 tuijotin Tsekin tositv:stä Ceausescun takaa-ajoa ja lahtausta. Keväältä 1990 on kokemusta sähköttömästä Romaniasta, jossa seinissä on luodinreikiä, kärryissä puupyörät, eikä edes Amerikan rahalla saa Intercontinental Bukarestia lukuunottamatta ostettua ateriaa. Jänteinen pihvi oli se mitä kaikkivaltiailla ulkomaan dollareilla irtosi. Ahdisti ja pelotti. Minua ja romanialaisia.

Elokuvateatteri Andorrassa esitetään maanantaina 29.10. romanialainen elokuva kello 18.00: Radu Muntean: Paper Will Be Blue. On mentävä selvittämään mistä oli kysymys...

Tieteentekijöitä ja teollisia työsuhteita

Tieteentekijöiden liitto julkaisi tällä viikolla Mika Kallioisen kirjoittaman liiton historian Tieteentekijän muuttuva kuva.



Ensi viikolla (25.10.2007) puolestaan julkaistaan Berliinissä Marjatta Rahikaisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittamana suomalaisen naisen työn historiaan pureutuva teos Arbeitsam und gefügig. Zur Geschichte der Frauenarbeit in Finnland. Olen kirjoittanut tähän yhdessä Marjatta Rahikaisen kanssa naisten teollisista työsuhteista otsikolla Frauenarbeit in der Industrie vom 19. bis zum 20. Jahrhundert. Muut kirjan kirjoittajat ovat Kirsi Vainio-Korhonen, Anu Lahtinen, Johanna Ilmakunnas, Ann-Catrin Östman, Marjaliisa Hentilä, Anne Ollila ja Kaisa Kauppinen.

Apuraha-ansa MOT:ssa

Apuraha-ansasta tänään klo 20. YLE:n MOT -ohjelmassa. Työministeriön selvitysmiehen syykuussa julkaistu selvitys ansan purkamisesta oli lupaava.

Nasua mukaellen: On siirryttävä tarkasta tuuminnasta tiukkaan toimintaan. Selvitysmies Järvisen raportin henkeä noudattaen ja toimeenpannen tutkijoiden työttömyysturvaongelma olisi jo historiaa. Itse suurempi ongelma, se miksi tutkijoita on jatkuvasti työttömänä onkin sitten visaisemmin ratkaistavissa.

Eilinen (15.10.2007) Mot -ohjelma Apuraha-ansa on katsottavissa osoitteesta:
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/866688.asx?bitrate=1000000

Uusinnat TV1 ti klo 10:30, TV Finland ti 11:30, TV1 pe 16:00

Halpoja alan naisia...

Kolumnini young PAM -lehdessä 3/2007. Tekstin luettavuus lisääntyy klikkaamalla sitä. Koko lehti on jollain aikataululla luettavissa nettissä PAM:n osoitteessa.

Väkeä kun Chicagossa!

Elokuvateatteri K13 Katajanokalla on tämän viikon tarjolla puolalaisia elokuvia. Päivän järkyttävän, mutta loistavan elävän kuvan Plac Zbawiciela (Vapahtajan aukio) näytöksessä tupa oli täynnä - puolalaisia. Elokuvan toisen ohjaajan Krzysztof Krauzen mukaan elokuvasta kiinnostunutta alkuperäisväestöä näyttää olevan enemmän Helsingissä kuin Chicagossa. Ja se on paljon se!

Koulutus vanhentaa

Olipa kiva herätä uuteen aamuun ja viikkoon kertaheitolla yhdeksän vuotta ikääntyneenä. Näin kävi tasapuolisesti vuonna 1966 syntyneille sekä akateemisten perheiden (määritelmä: vähintään toinen vanhemmista maisteri tai tohtori) lapsille että työläiskakaroille. Ihmeikääntyminen on täyttä totta, ainakin mikäli on uskominen Helsingin Sanomien uutisointia Osmo Kivisen & co tutkimuksesta "Eliittiyliopistosta massakorkeakoulutukseen: koulutuksen laajentuminen, mahdollisuuksien tasa-arvo ja yliopistokoulutuksen tuotot".

Henkilökohtaisesti positiivista uutisessa on se, että yllättäen 1966 syntyneet yliopistokoulutuksen hankkineet tienaavat sekä kolme- että viisikymppisenä enemmän kuin 1946 syntyneet. Pikkaisen henkilökohtaisesti negatiivista on se, että olen kuluttanut kaikki kolmekymppisenä tienaamani rahat ja viisikymppinen en tiennyt vielä olevani. Mutta kiva, että tämän uuden ja pikkaisen yllättävän infon varassa tuloja on enemmän kuin 1946 syntyneillä. Kerrankin - edes imaginäärisesti - jotain enemmän kuin tällä suurella tulppaikäluokalla!

Työläistaustaisesta sexsex -ikäluokassani olen siis kummajainen. Kivisen & co mukaan ei-akateemisten perheiden jälkeläisistä vaivaiset 11 % eksyi yliopistoon. Monien mielestä tämä kymmenyskin olisi saanut ohjautua samaan osoitteeseen kuin ne yhdeksän muutakin. Sorry. Mitäs päästitte kaltaistani sosiaalista pääomaa omaavan, lähiön ja pioneerikerhon kasvatin häiriköimään akateemista rauhaa.

Akateemisten perheiden kuuskutosten vesoilla yliopiston ovet avautuivat 56 % todennäköisyydellä. Kiva heille. Nyt enää pelottava kysymys kuuluu "kuinka pieni on se prosentti ei-akateemisten tenavista, jotka päätyivät siihen paljon puhuttuun tohtoriputkeen?". Sitä turkulaiset koulutussosiologit voisivat seuraavaksi valaista meille...

Hakija ei aina saa - edes apurahaa!

Raportti tieteen ja taiteentekijöiden työttömyysturvan

parantamisen edellytyksistä julkaistiin tänään. Sen saa työministeriön sivuilta klikkaamalla tästä.

Selvitysmies Järvisen - siis Pasin paketti - on perusteiltaan oikeansuuntainen. Rakentavan ratkaisunhaun keskella silmään pistää kuitenkin sivun 19 "apurahan haun" rangaistavuus.

Järvinen ehdottaa:
"Ehdotus: Tutkijakoulutuksesta ilman omaa syytään työttömäksi jääneen tulee olla oikeutettu työttömyysturvaan. Sen jälkeen tutkimustoimintaa tulisi pitää päätoimisena vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, jos hän saa tai hakee saman tutkimuksen jatkamiseen apurahaa, kieltäytyy tarjotusta muusta palkkatyöstä tms."

Oletan, että päivän tiedotustilaisuudessa pääsimme ministerin ja selvitysmiehen kanssa yksimielisyyteen siitä, että a) itse hakeminen ei voi olla päätoimisuuden tunnusmerkki, mutta apurahan saaminen ja ennen muuta apurahan käyttö on merkki siitä, että tutkija työllistyy apurahakautena ja b) samaan tutkimukseen jatkorahoituksen hakeminen ei voi olla kriteeri päätoimisuuden jatkumisesta. Ja lienee jopa peräti toivottavaa, että tutkija pysyy samassa tutkimuksessa, eikä poukkoile holtittomasti aivotutkimuksesta historiantutkimukseen, eikä ainakaan päinvastoin.

Ja varmemmaksi vakuudeksi ongelman ydin katujen kielellä. Ei kai se, että menee baariin aikomuksenaan saada, vielä merkitse sitä, että saa. Sama odotuksen ja kokemuksen jännite pätee myös apurahojen haussa. Moni lähettelee anoen apurahakuponkeja, mutta vain osa hakemuksista johtaa apurahan saantiin.